Jouluna ajauduimme vauva-arkeen

Talven ihmemaa on saapunut meille. Tämä tarkoittaa yleensä sähkökatkoja on niitäkin jo toki ollut mutta enempi on vaikeutunut internettiin pääsy, joka taas on vaikuttanut tähän blogiin.

Nyt on ilmasto ja tähdet kohdillaan, joten päivitystä pukkaa tulemaan. Kuinkas tämä joulukuu on mennyt.

Tapanamme on hiljentyä jouluun ja eristäytyä keskittyen läheisiin.

Tämä joulu on ollut ihan toisenlainen kuin koskaan ennen hirmuisesti stressiä, aikataulu ongelmia, arjen järjestyksen muuttamista, loppuunpalamista, kiukuttelua ja kuitenkin onnea.

Vauva-arki alkoi joulukuun alussa, joka vaikutti suuresti päivän kiertoon ja aikatauluihin. Alussa vanhempien kuormat kasvoivat ja joustavuutta tarvittiin. Huomasimme jossain vaiheessa, että olemme todella kuormitettuja ja kamelin selkä meinaa katketa, kun ei vaan kertakaikkiaan arki suju. Arki tuntui todella kiireiseltä ja aikataulutetulta. Hirveä kiire saada asiat vain tehtyä. Teimme aikajanan johon kirjasimme päällekkäisiä juttuja ja kenelle mikäkin kuuluu. Oli kellon aikoja jolloin oli jommalla kummalla hirmuisesti tekemistä ja toisella oli silloin aikaa. Aloimme jakamaan työt uudestaan, jotta ei tule tälläistä työsumaa.

Esimerkki aikataulu ongelmasta ja ratkaisusta:

  • Mies: Hoiti aamulypsyn ja lähti suoraan viemään lasta hoitoon.
  • Vaimo: Vahti lapsen pukeutumisen ja repun pakkauksen. Hoitaa vauvaa.

Molemmilla oli siis stressi pysyä toisen aikataulussa. Tehtiin muutos:

  • Mies: Vahtii pukeutumisen ja pakkaa repun ja lähtee viemään hoitoon.
  • Vaimo: Hoitaa aamulypsyn ja tulee sisälle hoitamaan vauvaa.

Tämä oli todella pieni muutos mutta suuri vaikutus stressiin ja aikataulussa pysymiseen. Toki lypsyissä oli omat haasteensa, koska hieho tuli lypsyyn ja jotenkin emme uskoneet käännön toimivan. Olemme nyt siinä tilanteessa, että vain vaimo pystyy lypsämään hiehon. Heille on tullut omat tavat, rutiinit ja luottamus. Hieho toimii kuin automaatti, kun lypsäjä on oikea.

Onneksi jo opiskellessa havaitsin kuinka eläimillä on mieltymyksiä joihinkin hoitajiin ja jotkut ovat ilmaa. En voi siis ottaa itseeni, että me ei ymmärretä toistemme tapoja. Olemme myös havainneet haastavuutta meidän lypsypaikan järjestelyissä, joihin emme pysty vaikuttamaan näin talvella. Meillä ei ole mahdollisuutta millään tapaa painostaa eläintä lypsylle. Meillä ainoa keino saada eläin lypsyyn on houkuttelu ja viekkaus. Olemme päättäneet kesällä parantaa tätä, kun nyt tiedämme mitä tarvitsemme homman helpottamiseksi. Emme pysty rajaamaan eläinten liikkuuvuutta tarpeeksi, mikään meidän aitamme ei ole “naudan kestävä”. Eläimet ovat meillä laitumella, kun tulevat lypsypaikalle jossa on parsi johon kytketään lypsyn ajaksi. Lypsyparrelle pitäisi tehdä kuja johon ne ohjattaisiin ennen lypsyyn tuloa. Meillä oli tälläinen kuja kyllä mutta vain paimenlangasta tehty. Tämä toimi hyvin kun oli suopuisia eläimiä. Nyt osalla on vähän enemmän annettu omaa tahtoa, joten lanka on liian vähän. Osa nuorista kun on niin ahneita paskoja, että kun yhtä houkuttelee rajatulta alueelta lypsypaikalle niin tunkee  langat kaulassa muitakin herkuille. Oli siis pakottava tarve poistaa nämä langat ennen kun sattuu tapaturma. Iso eläin kun sotkeutuu lankoihin ja vauhkoutuu niin ongelmat ovat todellisia ja vahingot korvaamattomia pahimmassa tapauksessa.

Vauva kuulumisia

Vauva ja arjen yhdistäminen oli mielenkiintoinen prosessi. Kaksi on jo ennestään ja nyt tuli sitten kolmas. Olemme jokaisen kohdalla pyrkineet olla muuttamatta liikkumista tai ylipäätään arkea millään tavalla. Edelleenkin meillä on kaikki samat tehtävät työt päivittäin mitä ennenkin mutta sitä on jouduttu muuttamaan kuka sen tekee. Vauva on vaimolle vähän kuin ankkuri se hidastaa liikkeelle lähtöä, joten aamuisia lähtöjä saa vain haaveilla. Vauvalle on myös tullut jo rytmiksi, että kun isommat on lähtenyt hoitoon on hänen ruoka-aika. Yleensä nukkuu siihen saakka. Se on hirmuisen hienosti ja helpottaa aamua kummasti. Toki tuntuu, että hidastaisi arkea mutta kuitenkin kaikki hommat tulee tehtyä en tiedä onko sitä vain tullut nopeampi halon hakia, lämpeneekö hella nopeammin vai kypsyyko uuniruuat nopeammin kuin ennen. Onko arjessamme ollutkin löysiä kohtia, joita ei ole osannut hyödyntää. (Kirjoittaminen on ollut tauolla toki.)

Kesän päivät alkavat olemaan taas täynnä tekemistä. Talven aikana pitäisi alkaa tekemään sellaisia asioita kuntoon, jotka helpottavat kesän projekteja. Tärkein ja suurin talven projekti tulee olemaan työkalupakki tästä kirjoitan varmasti lisää.

 

4 thoughts on “Jouluna ajauduimme vauva-arkeen”

  1. Tervehdys pohjoisesta!

    Oikein paljon onnea pikkuisesta ja kaikkea hyvää alkaneeseen uuteen vuoteen! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *