Aihearkisto: Blogi

Kotitarvelehmä

25.1.2020 Isäntä Kommentoi

Tänä vuonna olemme siinä pisteessä johon olemme tehneet matkaa kuutisen vuotta. Oikotietä ei ole löytynyt ja viime vuonna luulimme, että olisimme tässä pisteessä. Ei, emme olleet.

Naudat ovat kuuluneet elämäämme ilona nyt jo jonkin aikaa. Alussa jo päätimme, ettei maidon tuotanto ole meidän tilan juttu samalla myös karsimme pois emolehmät lihan tuotantoon. Nämä kaksi on niitä normaaleita linjoja joita nautojen kanssa tilat elävät.

Kotitarvenauta on meidän juttu. Haluamme toimia nautojen kanssa ja tämä tahtotila vei meidät kasvattamaan kotitarve lypsyyn sopivia lehmiä. Pyrimme säilyttämään ISK rotua. Kuitenkin laumamme alkoi kehittymään Li/Hol rotusekoitus naudasta. Mumma oli ensimmäinen nautamme ja hän sai sulhoksi ISK sonnin. Meillä kävi kaksi ISK lehmää synnyttämässä ISK vasikat. Tästä on siis kehittynyt niin ISK puhtaana pitäminen kuin kolmirotuiset naudat. Tilamme ei käytä semmaria vaan eläviä sonneja tiineeksi saattamiseen. Sonnit ovat aina puhtaita ISK sonneja, jotta rodut eivät sekoittuisi hallitsemattomasti.

Miksi ei ainoastaan ISK?

Nyt uskomme, että kotitarvelehmille on kysyntää. Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä, joten pidämme varpaat takaoven raossa jos suunta muuttuu maidontuotantoon tai liharotuihin painottuvaksi.

ISK valikoitui kokonsa, luonteensa ja sattumien kautta. Maidon määrä pysyy maltillisena ja eläimen koko ihmisen kokoisena. Luonne on myös rauhallinen ja lempeä. Olemme kyllä kokeneet niitä ei niin helppoja, jotka on karsiutunut pois. Lehmien luonne on meille tärkeätä, jotta työskentely on turvallista.

Kesä lähestyy vaikka on vasta Tammikuun loppu. Olemme päättäneet, että nyt on aika hakea muutamalle uusi koti. Lehmät ovat valmiita uusiin koteihin kesäkuun alkupuolella.

Poukama: Syntynyt: 2018 emä:Li/Hol kardemumma isä: ISK Uni Hän on perinyt värinsä emoltaan vaikka syntyikin isänsä värisenä. Poikii ensimmäisen kerran tänä keväänä. Ei ole vielä ollut lypsyssä. Luonteeltaan utelias mutta ei syliin tunkeva.

Ima: Syntynyt: 2017 emä: Li/Hol Kardemumma isä: ISK Uni Hän on väriltänsä kyyttö, joka on periytynyt isältään. Poikii toisen kerran tänä keväänä. Lypsyssä toiminut rauhallisesti ja muutenkin rauhallinen. Tuotos on pysynyt maltillisena 10-17 litraa vuorokaudessa.

Ostotiedustelut: blogi@korkeala.fi

Kolmirotuisen ja puhtaan jalostustoiminta

Kukaan ei yleensä lypsä liharotuisia mutta meillä lypsetään Limousineksi rekisteröityjä lehmiä sujuvasti. Maidon määrä on ollut arvoitus mutta osoittautunut hyvän lypsylehmän (25 l /vrk) tasoiseksi. Ei kuitenkaan yllä parhaiden lypsylehmien tuotokseen. Tulevaisuudessa on tulossa myös Aberdeen angus lypsyyn ja emoksi. Näiden vasikoita tulee myyntiin kun ovat oppineet lypsylle. Näille on käytetty Isk sonnia joka rajoittaa hiukan maidon tuotantoa. Kotitarve lehmän kun ei tarvitse tuottaa 25 litraa vuorokaudessa.

Kolmirotuisten jalostusta tulemme jatkossakin jatkamaan. Emoina meillä on nyt käytössä Li/Hol Kaardemumma, Li/Ay Ooppium ja kasvamassa AB/Hol Rebekka. Nämä lempeät jätit ovat osto eläimiä ja tilamme on heidän viimeinen koti.

Puhdasrotuista Itäsuomenkarjaa meillä edustaa kaksi emoa Orvokki ja Päivikki. Heillä on keväällä ensimmäiset vasikat. Toki toivomme heille lehmä vasuja, jotta saisimme myös puhdasrotuisia lehmiä myytäväksi aikanaan, kun ovat siihen valmiita. Meille valmis on, kun on synnyttänyt vasikan ja oppinut lypsylle.

Vasikasta kotitarvelehmäksi

Aluksi aloitamme vasikan kanssa maitojuoton jolloin alkaa sitoutuminen ihmiseen
2-4kk vasikka siirtyy ryhmäkarsinaan, jossa sosiaaliset taidot myös muiden nautojen kanssa kehittyy
5-6kk ryhmäkarsina ja ulkoilu nuorisoryhmässä
11-15kk laitumelle sonnin kanssa
20-24kk+ Syntyy vasikka
Lypsy opettelu alkaa noin 1kk jälkeen valmis uuteen kotiin

Vasikka syntyy ja saa olla emonsa kanssa päivän pari. Jonka jälkeen vasikka siirtyy vasikkakarsinaan maitojuotolle. Juotossa käytämme lehmän maitoa eli sitä samaa maitoa mitä joisi suoraan utareestakin. Juotossa meillä ei ole maksimia mutta minimi on vähintään neljä litraa on mentävä vuorokaudessa. Jos vasikka juo vähemmän kuin kaksi litraa juottokerralla lisätään sille juottokertoja päivään. Näin takaamme vasikalle tasaisen kasvun ja pystymme tarkkailemaan terveydentilaa paremmin.

Ryhmäkarsinassa on tarjoilemme vielä maitoa. Maitoa meillä juodaan aina 6-8kk vanhaksi asti. Toki tarjolla on myös heinää, nappuloita ja vettä. Maito vaan tuntuu olevan suosituin, vaikka rinnalle tulisi millainen herkku.

Osa emoistamme on kaksirotuisia ja niiden maidon tuotanto on suurempi mitä vasikka juo vuorokaudessa. Ilman vasikan alla oloa on lehmät helpompi saada lypsylle. Meillä kun lehmät ovat vapaasti ulkona ympäri vuoden. Lypsypaikka on myös erillään, ettei tilassa lehmät oleile muuta kuin lypsyn ajan. Emojen lypsyllä käynti on myös emon terveydetilan tarkkailemista. Pystymme seuraamaan kiimat, yleis- ja utareterveyden. Pystymme ajoissa reagoimaan kunnon muutoksiin ja pyytämään tarvittaessa elänlääkärin paikalle.

Itäsuomenkarja on suomalainen lypsyrotu. Holstein (Pohjois-Amerikka ja Pohjois-Hollanti) ja Ayshire (Skotlanti) ovat tuotuja lypsyrotuja, jotka on syrjäyttänyt suomenkarjan. Aberdeen agnus (Skotlanti) ja Limousin (Ranska) ovat tuotuja liharotuja ei yleensä lypsetä vaan toimivat emolehminä ja vasikka hoitaa maidon tyhjennyksen. Rakenteeltaan isompia ja kasvu nopeampaa kuin lypsyrotuisella.

Rotulyhenteet:

Isk= Itäsuomenkarja

Hol= Holstein

Ay= Ayrshire

AB= Aberdeen angus

Li= Limousin

Kuvia nauta roduista ja historiaa.

Ei tälläkään järjestelyllä pääse rikastumaan

Aina ei ole tärkeintä rikastuminen. Haluamme pelata lehmien kanssa, joten jotakin on tehtävä. Vasikoita tulee ja kaikki ei mahdu meille. Lypsylle opetus on aina hiukan haastavaa ja meille mielekästä puuhaa. Jos euroja haluaisi katsoa kannattaisi vasikat myydä heti syntymän jälkeen. Joku sanoikin, että te pidätte itsellänne ne kaikista kalleimmat kuukaudet ja luovutatte pois, kun alkavat tuottamaan.

Sonnit

Kyllä joskus käy semmoinenkin tuuri, että ei tule lehmää vaan sonni. Omia sonneja emme käytä meillä jalostukseen joten ne kasvavat lihaksi tai parhaassa tapauksessa jatkavat jossain muualla sukua. Siitossonnimme on myös vaihdettava parin vuoden välein. Sonni tilannetta voi tiedustella sähköpostilla blogi@korkeala.fi

Blogi

Omavaraisuudessa tarvittavat TOP 10 taitoa

18.1.2020 Isäntä 8 kommenttia

Kirjoittamaan innoitti www.tsajut.fi kaikkia aiheita se keksiikin.

TOP 10 taidot

Tunne itsesi
Opettele tuntemaan itsesi
Lapsen mielinen tahtotila oppia uutta
Ruuan valmistaminen
Hulluudesta ei ole haittaa
Lukeminen
Aikataulutus
Luovuttaminen
Luottaminen
Usko

Ajatuksissani kaivoin kuoppaa, jotta pääsisin top 10 taitojen syntyperään ja taisin kaivaa hiukan liikaa. Joskus olisi hyvä kun kirjoittaisi kevyesti siitä pinnasta josta halutaan lukea.

Omavaraisuudessa on kuitenkin keskiössä yksilö, joka haluaa elää. Kuinka se yksilö sitten tekee valintoja vaikuttaa siihen mitä taitoja hän tarvitsee. Otsikko ohjasi minua ajattelemaan siis kaikkia, eikä minun omia tarpeita, jotka ovat hyvin erilaiset kuin jollain toisella.

Omavaraisuuden perustan voisi jakaa viiteen ryhmään. Viljelevä-, kalastava-, metsästävä,- keräilevä-, kasvattava-(eläimiä), omavaraisuus. Oma omavaraisuus sitten muodostuu näitä ryhmiä yhdistelemällä. Jokainen ryhmä vaatii omanlaisensa taidot ja tiedot. Joku voi olla vain yhtä tai ihan kaikkia.

Meillä mennään viljelevä-, keräilevä- ja kasvattava omavaraistelija triiolla. Keräilevä on helppo ottaa rinnalle, koska on sesonki luonteista puuhaa ja ei vie esivalmisteluiltaan paljoa aikaa.

Oma top 10 lista

Asioita joita pidän meidän arjessa tärkeinä taitoina.

Eläinten tarpeiden ymmärtäminen
Korjaus taito (nikkarointi, ompelu)
Aikataulutus
Uuden oppiminen ja sisäistäminen
Usko
Innokkuus
Suunnittelu
Luovuttaminen
Itsensä tunteminen
Luovuus

1.

Eläinten tarpeiden ymmätäminen: Tämä on todella laaja aihe. Täytyy ymmärtää mitä tarvitaan siihen, että saadaan munia ja maitoa. Kuinka se pitää huomioida ruokinnassa missäkin vaiheessa eläimen elämää. Tämä pitää tietenkin myös sisällään kätilöinnin pitkän oppimäärän kuinka, koska ja miten milloinkin pitää toimia. Sitten on myös muistettava, että joskus pitää myös lopettaa siihen pitää harjoitella ennen kuin sitä tekee. Meillä on kerran vuodessa pulttipyssyn käyttämisen harjoittelua puupökkelöön. Pulttipyssy ja sen toiminta, äänet ja täräykset pitää olla käyttäjälle tuttuja ennen,kun eläintä aloittaa lopettamaan. On myös tiedettävä kuinka isoon eläimeen on patruunat. Patruunoita on monen vahvuisia ja kaikki ei toimi kaikille. Laidunmaa on myös opittava tuntemaan ja kierto tehtävä sellaiseksi, että laidun ehtii puhdistumaan loiseläimistä ennen uudelleen käyttöä. Eläinten ulosteista pitää osata lukea myös millaista heinää tarvitsevat tai jos väkirehua pitää vähentää/ lisätä. Kananmunista taas pitää lukea onko kalkkia riittävästi ja kuori hyvän paksu. Asioita olisi vielä vaikka kuinka paljon joihin on kiinnitettävä huomiota mutta nyt pintaa hiukan riipaistiin.

2.

Korjaus taito (nikkarointi, ompelu): Monesti korjauttaminen on kallista ja vie omavaraisuutta pois päin tai ainakin tienaamaan sitä korjaajalle maksettavaa laskua. Toki he ovat käsityöläisiä joidenka on saatava korvaus työstään. Meillä autokanta on vanhahkoa, joten pystyn vielä tekemään niille paljon ilman läppäriä. Toki ne myös vaativat hiukan enemmän tätä hellää hoivaa kuin uusi auto. Ompelu ja parsiminen on myös tärkeä taito ja täällä korvessa on hyvä opetella, kun ei haittaa vaikka ei tulisi kaunein tikki kunhan reikä menee umpeen.

3.

Aikataulutus: Kaiken alku on aikataulutus. Meillä pyörii kiima-aika ja se johtaa poikimisaikaan. Joudumme siis hiukan aikatauluttamaan, koska kätilöidään. Kasvien esikasvatus, kylvöajat ja ulkokylvöt. Tähän aikataulutetaan sitten nomaali vuorokausirytmi jotenkin. Metsästäjillä on metsästysajat ja kalastajilla tulee parempaa saalista tiettyyn aikaan vuotta ja vuorokautta. Marjastuskin aikatauluttaa syksysellä kypsymisen mukaan uudeksi koko paletin.

4.

Uuden oppiminen ja sisäistäminen: Tietoa tulee lisää mitä enemmän tekee ja tiedosta ei ole mitään hyötyä jos sitä ei ymmärrä.

5.

Usko on tärkein. Tärkeintä on uskoa, että onnistuu. Usko on välillä koetuksella kun tuntuu, ettei mikään onnistu. Silloin on uskottava, että epäonnistuminenkin opettaa parempaan tulokseen myöhemmin. Omaan tekemiseen on uskottava kovaa, koska on niin monia, jotka eivät siihen usko.

6.

Innokkuus on se voima, joka vie uskalluksen ulkopuolelle kokeilemaan jotain uutta. Rutiinin omaisissa asioissa taas innokkuus muuttuu intohimoksi tehdä hommansa mahdollisimman hyvin. Siinä on kuitenkin samanlainen polte mukana kuin innokkuudessa.

7.

Suunnittelu on asia, jota opetellaan vielä. Asiat pitää suunnitella hyvin etukäteen, jotta tuppaisi tulemaan briimaa. Meillä nyt tuppaa tulemaan jotain välillä ilman suunnitelmaa. Nyt on kyllä onneksi aloitettu pidempi aikainen suunnitelma kuinka kehitytään ja kehitetään. Suunnittelu vie hirmuisesti aikaa ja voimia. Talvet on aikaa tehdä mahdollisimman tarkka suunnitelma ja sitä korjataan projektin edetessä. Mitat kun tuntuu kutistuvan, kun suunnitelmaa aletaan toteuttamaan. Joskus olisi hyvä luottaa suunnitelman mittoihin mutta joskus on myös hyvä tehdä tarkistuksia suunnitemaan.

8.

Luovuttaminen ehdottomasti vaikein taito. Tätä taitoa kun ei saa olla liikaa mutta sitä pitää olla järjellinen ripaus. Luovuttaminen on voimavara jota kannattaa käyttää, kun on riittävästi hakannut päätään muuriin, joka on tullut vastaan. Muurin voi kasvattaa toimimattomuus tai tuottamattomuus. Luovuttamista ei kannata sitoa epäonnistumiseen, vaikka epäonnistuminen olisi syy luovuttamiseen. Yleensä on onnistunut jollain tasolla mutta taso ei ole riittävä ja korkeampi onnistumisen taso olisi liian työläs hyötyyn nähden. Luovuttaminen ei myöskään ole aina lopullista vaan voi onnistua, kun saa tehtyä parannuksia ja muutoksia jolloin voi yrittää uudestaan samaa asiaa.

9.

Itsensä tunteminen moni tekee asioita, koska muutkin tekevät niin. Meillä on sellainen kumma juttu retiisin kanssa. Se kuuluu joka keväiseen rutiiniin istuttaa ja kukaan sitä ei käytä. Luulisi meidän jo tuntevan itsemme, ettei se kuulu meillä lautaseen missään muodossa, mutta ei se on pakko laittaa. Kun tuntee omat makumieltymykset, niin voi karsia pois ne joita ei syö muutenkaan. Aikaa säästyy niille herkullisille kasviksille, joita ahmitaan kaksinkäsin, kun jättää pois turhat. Lampaan liha oli sellainen joka ei kuulunut meillä lautaselle. Se on kuitenkin osoittautunut mainettaan paremmaksi lihaksi. Joskus on siis myös tutustuttava itseensä, jotta tuntisi paremmin.

10.

Luovuus on tärkeä työkalu. Sitä tarvitaan niin uuden rakentamiseen kuin keittiössä ruuan valmistukseen. Kierrätys materiaaalien jatkojalostukseen ja omien käytöstä poistuvien asioiden uudelleen käyttöön. Luovuutta siis joutuu käyttämään jopa omien roskien vähentämiseen, jotta ei tulisi niitä roskia. Luovuus kulkee siis käsikädessä kierrättämisen kanssa. Luovuutta ja luovimista on kaikkialla kaiken aikaa.

Omavaraisuuden salaisuus

Omavaraisuus on aina lähtöisin yksilön tahtotilasta. Kaikki vaadittavat taidot on opeteltavissa ja opittavissa. Kukaan ei ole koskaan täysin valmis. Moneen kertaan joutuu antamaan itsellensä anteeksi heikkoja kohtiaan ja sopeutumaan niihin. Ei ole olemassa yhtä oikeata tietä vaan tie on täynnä risteyksiä, joista täytyy valita mutta aina saa peruutta takaisin edelliseen risteykseen tai tehdä oman tien risteyksien välille. Valinnoissa ei ole aina kyse oikesta ja väärästä. Voi seistä risteyksessä jossa molemmat vaihtoehdot ovat oikeita tai vääriä. Ei pidä kuitenkaan lannistua vaan jatkaa matkaa.

Linkit muihin blogeihin löytyy kaikille avoimesta facebook ryhmästä.

Nähdäksesi linkit sinun ei tarvitse olla facebookin käyttäjä.

# ***Haaste***# **Tsajut haastoi blogit kirjoittamaan TOP 10 omavaraisuus…
Julkaissut Heikki Hiljanen Perjantaina 17. tammikuuta 2020

Suorat linkit muiden kirjoituksiin

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/01/omavaraisuus-top10-taitoa.html
Wannabee Farmari https://farmertobee.blogspot.com/2020/01/omavaraisuudessa-tarvittavat-top-10.html
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/01/puutarhurin-top10-taitoa.html
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/tietentaiten/
Korkeala http://www.korkeala.fi/omavaraisuudessa-tarvittavat-top-10-taitoa/
Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=1121
Kah-Villakoira https://kah-villakoira.blogspot.com/2020/01/top-10-taitoa.html

Blogi, Suuntana omavaraisuus kausi 3.

Suuntana omavaraisuus 2020

6.1.2020 Isäntä 30 kommenttia

Kolmas vuosi sarjan parissa alkaa. Ennen sarjan alkua kirjoiteltiin yksittäisiä yhteispostauksia. Se herätti kuitenkin mielenkiintoa ja kirjoittajissa tarvetta kertoa enemän. Ennen sarjaa aihetta jo sivuttiin yhteispostauksissa https://www.korkeala.fi/omavaraisuuden-ja-omaperaisyyden-rajalla/ julkaistiin jo 2016. Tsajut kirjasi sarjan historiaa ja suuntautumista vähän ylös https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja/

Lyhyt esittely meistä:

Olemme tuikitavallinen perhe, joka elää Keski-Suomen katolla. Saman katon alla asustaa isä (blogin kirjoittaja), äiti ja kolme tytärtä. Naapuriin on vuosi sitten muuttanut myös mummo. Mummo on mukana tilan erilaisissa projekteissa. Tilalla perhe on asustellut jo jonkin aikaa. Kaksi nuorinta tytärtä on syntynyt tilalla asumisen aikana. Heille monelle epänormaali on se normaali.

Asuminen

Asuintaloon ei tule juoksevaa vettä eikä ole viemäröintiä, joten sisällä ei ole vessaa vaan käytössä on huussi. Aika ajoin sisävessa on käynyt mielessä mutta vielä sitä ei ainakaan ole. Tilan väkeen kun tutustutte niin on mahdollista, että sellainen on jonain viikonloppuna rakennettu kun vaan aika on kypsä.

Eläimet

Tilalla on myös eläimiä, jotka tuovat arkeen, juhlaan ja pimeyteen rytmiä. Kanoja on munan tuotannossa, lampaita pihapiirin siistimiseen ja nautoja tuottamassa maitoa. Lampaat oli ennen suuremmassa roolissa perheen arjessa mutta nykyisin ovat päässeet tuottavasta toiminnasta lemmikki eläimeksi. Oikeastaan kaikki eläimet ovat enemmän lemmikkejä mutta osalle on myös luotu tavoitteita. Pyrimme siis, että maidossa ja munissa pysyisimme ympäri vuoden. Nyt tosin on sellainen tilanne, että kaikki lehmät ovat ummessa samaan aikaan. Odotamme vasikan syntymistä, jotta maitohanat aukeisivat uudestaan. Kanat pitävät keskitalvella myös taukoa sulkasadon aikaan, joten munatkin on välillä kortilla mutta kyllä sen yksi kaksi päivässä yleensä saa.

Puutarha

Puutarha on jäänyt hiukan eläinten jalkoihin. Kun emme ole maalta kotoisin on ollut hurjasti opittavaa ja opeteltavaa eläinten hoidossa. Oppia toki haettiin jo koulunpenkiltä Kajaanista asti ja valmistuikin tilan isä maatalouden perustutkintoon taskussaan myös Luomun ja muutaman erikoistumisen paperit. Oppien tuominen tilan arkeen on aina hiukan säveltämistä ja sovittamista kun toimintaympäristöt poikkeavat toisistaan.

Rutiinit kun on saatu hiottua kuntoon niin voi alkaa lisäämään rutiineihin uusia osia. Tavoitteena olisi saada kasvihuone tuotanto käyntiin tulevana kesänä. Suunnittelu vei hiukan aikaa viime kesänä. Alunksi runko oli tarkoitus rakentaa itse mutta johdatuksesta löytyi kaalinviljelijä, joka pienensi toimintaa ja hänen kasvihuone saapui meille. Toki siinä on pientä kosmeettista laittoa, joka hidasti kasvihuoneen nousua.

Näin jälkeenpäin katsottuna se oli todella hyvä asia. Kun tuli pohdittua kasvihuoneen lämmitystä ja viilennystä. Nyt sitten työpöydällä on ollut suunnitelmat maalämmön rakentamisesta kasvihuoneen alle. Kuulostaa suurelta jutulta mutta se on ihan nopea ja helppo homma (paperilla). Pyrimme myös pohtiman kuinka saisimme kasvihuoneesta mahdollisimman paljon irti. Kysymyksinä on esitetty, että saisiko sinne auton talvella, kuinka saisi helposti muokattua, onko siitä eläinsuojaksi kasvukauden ulkopuolella? Avoimia kysymyksiä siis riittää joihin pitää vielä etsiä vastauksia. Näihin kysymyksiin varmaan palaan tässä sarjassa moneen kertaan.

Kasvimaamme on tähän asti ollut etupäässä kesän tarpeet ja monivuotiset kasvit. Marjapensaita on jaettu ja istutettu. Ne alkavat nyt olemaan sen ikäisiä, että satoakin alkaa saamaan. Viitisen vuotta siinä menee, että pienestä pistokkaasta päästään tuottavaan marjapensaaseen. Se tuntui pitkältä ajalta silloin ja nyt tuntuu, että sehän vasta oli. Silloin ajatuksissa pyöri, että nyt se on tehtävä eikä siirtää seuraavaan vuoteen. Vielä ei meillä ole viisi vuotta täynnä mutta pensaat lisäävät jo tuotosta mukavasti vuosi vuodelta.

Tilukset sijaitsevat kasvuvyöhykkeellä 4

Kylästämme sanotaan, että asumme Keski-Suomen katolla. Kylämme kun on lähes kauttaaltaan yli 200m merenpinnasta ja sen tuntee ilmastossamme. syys talvella hautaudumme lumiseen pukuun, joka pitää meitä hellässä otteessaan (liian) pitkälle kevääseen. Keväällä meillä on lunta vaikka naapuri kylät kylpevät auringossa leskenlehdet kukkien. Vihdoin kun meillä vaihdetaan kesäisempää päälle niin voisi ilkosillaan olla. Lämpömittari nousee hellelukemiin huomattavasti useammin mitä ilmatieteenlaitos lupaa. Korkeutemme aiheuttaa vesisateiden pois jäännin. Sadepilvet kun joskus pääsee kipuamaan korkeaan kyläämme eivät ne sitten hetkeen poistu tai tyhjenevät valtavalla raivolla. Elämme suuressa ilmastojen vuoristoradassa, joka kulkee rauhallisesti äärilaidasta toiseen. Harmoonisella rytmillään ei luo suuria yllätyksiä ja tämä ilmaston hidas aaltoilu on välillä hermoja raastavaa, kun katselee etelän immeisten kevään kylvökuvia ja omassa pihassa on vielä puolisenmetriä lunta. Keväinen kylvö into on joskus hiukan lähtenyt käsistä aiheuttaen aivan turhan hankalia kevään edistämis hankkeita.

Suunnitellaampas hiukan alkanutta vuotta:

Talvi rakentaminen kun on ihan huippu hauskaa hommaa niin otettiin joulukuussa varaslähtö rakentamalla. Ajatus on muhinut jo hetken, että eläinsuojaa vähän kunnostellaan mutta kun sitä kävi tutkimassa niin tehtiin uusi. Toki siihen jäi vielä kosmeettista tekemistä kevät talvelle.

Sitten pitäisi jo katse kääntää kevääseen aika pian ja laitella siemeniä multiin. Varmaankin maaliskuun postaukseen tulee mitä laitetaan kesäksi kasvamaan. Kun siemen valikoimaa on mutta ei ole vielä ihan inventoitu.

Riippuu varmaankin kuinka kauan meillä on naudat ummessa koska päästään lypsypaikan kimppuun. Varmaankin kevät ehtii tulla ennen kun siihen aika riittää tai lämpötila.

Kasvihuone tulee viemään muutaman yön ja päivän tunnit, jotta saadaan se kasaan. Varmaankin kaikki liikenevä aika tulee menemään sen kanssa tavalla tai toisella.

Vanhan eläinsuojan purku varmaan ajoittuu jonnekkin kohdin kesää.

Pihan tasoitusta pitäisi jatkaa. Kun menin syksyllä päättämään, että piha tulee tai oikeastaan piha tulee laajenemaan. Vähän sellainen kaupunkilaisen homma tai jotain. Jotenkin mummi on saanut nämä pihan kauniiksi laitto hommat iskostettua kaupunkilaisten hommiksi vaikka on täällä maalla kauniita pihapiirejä.

Sitten vielä tuolla pihalla on sellaisia juttuja väärissä paikoissa joita pitäisi siirrellä. Tähän e n nyt kaikkia jaksa eritellä ja koska ei ole niin kiireellisiä hommia. Tämä onkin siis sellainen Pihapiirin rakennus vol.2 jos paukkuja riittää. Tämä kohdistuu etupäässä rakennuksiin ja niiden sijoitteluun, joten voi olla, että paukut ei riitä.

Työpöydällä on kyllä vielä pino suunnitelmia, jotka ei pääse tämän vuoden ohjelmistoon. Jätän kuitenkin mahdollisuuden vetäistä jokerin tästä pinosta esiin jos aikaa jää yli.

Perus juttuihin kun kuuluu tietysti kevät lannoitutus ja puutarhan hoito lisääntyy taas tänä vuonna tai ainakin samaan kun menneenä vuonna. Pitää siis suunnitella vähän kasvimaita ja muistaa kitkeäkin niitä. Puutarha saattaa myös vaatia jotain nikkarointia.

Syy omavaraisteluun

Hulluhan se olisi, joka ei itse maitoaan lypsä kun siihen on mahdollisuus.

Kun kaupungissa tottui, että kauppaan on kävelymatka ja sai sen mikä puuttui. Maalla meillä ei ole sitä kauppaa kävelymatkan päässä.

Kaupungissa tottui, että kauppa on kävelymatkan päässä ja sai sen mikä puuttui.

Kylältämme on kuollut kyläkauppa jos toinenkin. Oli siis tehtävä itselle sellainen hätävara puskuri, ettei nälkä ainakaan ala vaivaamaan. Samalla on huomannut kuinka paljon turvallisempaa elämä on kun ruoka on edes osin turvattu vaikka ei pääsisi kauppaan viikkoihin. Nyt meillä on kesäisin se “kauppa” auki 24/7 jos jotain purtavaa tarvitsen.

“Kauppa” ei rajoitu vain pihapiiriin vaan tarjoaa pikantteja makuja myös metsän ja kalaisien vesien muodossa. Vuosien saatossa olen huomannut kuinka “kauppamme” tarjonta on kasvanut monella uudella maulla. Tietoisuus kun kasvaa tarjontakin kasvaa toki siellä on aika-ajoin sellaistakin tarjouksessa, joka ei sovi omaan makuun.

Bloggari Isännän mietteitä vuodelle 2020

Pohdin joulukuussa voinko lähteä sarjaan vielä mukaan, onko minulla annettavaa sarjalle. Epäilin myös onko sarjan aloitusta liian aikaisin tammikuussa. Omia voimia tuli myös epäiltyä.

Päätin tehdä sarjaa omien voimavarojen rajoissa. Suuruuden hullut listat saivat jäädä pois. Mieli voi kyllä muuttua kun seuraava kuukausi postaus tulee ulos. Ajatukseni on sarjan tiimoilta keskittyä rakentamaan, nikkaroimaan, puunailemaan tuunailemaan ja askartelemaan paskartelemaan. Asiat eivät ole meille vieraita mutta niiden kuvaaminen ja kertominen on jäänyt sivummalle pienempään rooliin tai oikeastaan näyttämöllä jököttäväksi puuksi.

Alussa kun aloin kirjoittamaan blogia ajatus oli olla hiukan anonyymi. Anonyymius on karsiutunut kuin sipulia kuorien. Nimeni selvittäminen ei ole koskaan ollut haastavaa, eikä piilotettua. Jouluna Maaseudun Tulevaisuus teki jutun, jossa viimeistään nimet paljastui blogin takaa. Nyt pohdinkin jatkanko kirjoittamista Isäntänä vai Korkealan Heikkinä. Pohdin myös kuinka se tulisi kirjoituksiin vaikuttamaan. Olisinko rajoittuneempi mielipiteissä jos kirjoittaisin Korkealan Heikkinä vai yhteiskunta kriittisempi Korkealan Isäntänä. Olisiko Korkealan Heikki herkemmin lähestyttävissä kuin Isäntä? Se on muuten ihan varmaa, että aivan varma, on täysin varmaa, blogista ei tule kirjoittajan osalta sukupuoli neutraalia.

Kokeillaan siis päästä nextille levelille!

Mukana on mukavia blogeja.