Aihearkisto: Blogi

Suuntana omavaraisuus 2020

Kolmas vuosi sarjan parissa alkaa. Ennen sarjan alkua kirjoiteltiin yksittäisiä yhteispostauksia. Se herätti kuitenkin mielenkiintoa ja kirjoittajissa tarvetta kertoa enemän. Ennen sarjaa aihetta jo sivuttiin yhteispostauksissa https://www.korkeala.fi/omavaraisuuden-ja-omaperaisyyden-rajalla/ julkaistiin jo 2016. Tsajut kirjasi sarjan historiaa ja suuntautumista vähän ylös https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja/

Lyhyt esittely meistä:

Olemme tuikitavallinen perhe, joka elää Keski-Suomen katolla. Saman katon alla asustaa isä (blogin kirjoittaja), äiti ja kolme tytärtä. Naapuriin on vuosi sitten muuttanut myös mummo. Mummo on mukana tilan erilaisissa projekteissa. Tilalla perhe on asustellut jo jonkin aikaa. Kaksi nuorinta tytärtä on syntynyt tilalla asumisen aikana. Heille monelle epänormaali on se normaali.

Asuminen

Asuintaloon ei tule juoksevaa vettä eikä ole viemäröintiä, joten sisällä ei ole vessaa vaan käytössä on huussi. Aika ajoin sisävessa on käynyt mielessä mutta vielä sitä ei ainakaan ole. Tilan väkeen kun tutustutte niin on mahdollista, että sellainen on jonain viikonloppuna rakennettu kun vaan aika on kypsä.

Eläimet

Tilalla on myös eläimiä, jotka tuovat arkeen, juhlaan ja pimeyteen rytmiä. Kanoja on munan tuotannossa, lampaita pihapiirin siistimiseen ja nautoja tuottamassa maitoa. Lampaat oli ennen suuremmassa roolissa perheen arjessa mutta nykyisin ovat päässeet tuottavasta toiminnasta lemmikki eläimeksi. Oikeastaan kaikki eläimet ovat enemmän lemmikkejä mutta osalle on myös luotu tavoitteita. Pyrimme siis, että maidossa ja munissa pysyisimme ympäri vuoden. Nyt tosin on sellainen tilanne, että kaikki lehmät ovat ummessa samaan aikaan. Odotamme vasikan syntymistä, jotta maitohanat aukeisivat uudestaan. Kanat pitävät keskitalvella myös taukoa sulkasadon aikaan, joten munatkin on välillä kortilla mutta kyllä sen yksi kaksi päivässä yleensä saa.

Puutarha

Puutarha on jäänyt hiukan eläinten jalkoihin. Kun emme ole maalta kotoisin on ollut hurjasti opittavaa ja opeteltavaa eläinten hoidossa. Oppia toki haettiin jo koulunpenkiltä Kajaanista asti ja valmistuikin tilan isä maatalouden perustutkintoon taskussaan myös Luomun ja muutaman erikoistumisen paperit. Oppien tuominen tilan arkeen on aina hiukan säveltämistä ja sovittamista kun toimintaympäristöt poikkeavat toisistaan.

Rutiinit kun on saatu hiottua kuntoon niin voi alkaa lisäämään rutiineihin uusia osia. Tavoitteena olisi saada kasvihuone tuotanto käyntiin tulevana kesänä. Suunnittelu vei hiukan aikaa viime kesänä. Alunksi runko oli tarkoitus rakentaa itse mutta johdatuksesta löytyi kaalinviljelijä, joka pienensi toimintaa ja hänen kasvihuone saapui meille. Toki siinä on pientä kosmeettista laittoa, joka hidasti kasvihuoneen nousua.

Näin jälkeenpäin katsottuna se oli todella hyvä asia. Kun tuli pohdittua kasvihuoneen lämmitystä ja viilennystä. Nyt sitten työpöydällä on ollut suunnitelmat maalämmön rakentamisesta kasvihuoneen alle. Kuulostaa suurelta jutulta mutta se on ihan nopea ja helppo homma (paperilla). Pyrimme myös pohtiman kuinka saisimme kasvihuoneesta mahdollisimman paljon irti. Kysymyksinä on esitetty, että saisiko sinne auton talvella, kuinka saisi helposti muokattua, onko siitä eläinsuojaksi kasvukauden ulkopuolella? Avoimia kysymyksiä siis riittää joihin pitää vielä etsiä vastauksia. Näihin kysymyksiin varmaan palaan tässä sarjassa moneen kertaan.

Kasvimaamme on tähän asti ollut etupäässä kesän tarpeet ja monivuotiset kasvit. Marjapensaita on jaettu ja istutettu. Ne alkavat nyt olemaan sen ikäisiä, että satoakin alkaa saamaan. Viitisen vuotta siinä menee, että pienestä pistokkaasta päästään tuottavaan marjapensaaseen. Se tuntui pitkältä ajalta silloin ja nyt tuntuu, että sehän vasta oli. Silloin ajatuksissa pyöri, että nyt se on tehtävä eikä siirtää seuraavaan vuoteen. Vielä ei meillä ole viisi vuotta täynnä mutta pensaat lisäävät jo tuotosta mukavasti vuosi vuodelta.

Tilukset sijaitsevat kasvuvyöhykkeellä 4

Kylästämme sanotaan, että asumme Keski-Suomen katolla. Kylämme kun on lähes kauttaaltaan yli 200m merenpinnasta ja sen tuntee ilmastossamme. syys talvella hautaudumme lumiseen pukuun, joka pitää meitä hellässä otteessaan (liian) pitkälle kevääseen. Keväällä meillä on lunta vaikka naapuri kylät kylpevät auringossa leskenlehdet kukkien. Vihdoin kun meillä vaihdetaan kesäisempää päälle niin voisi ilkosillaan olla. Lämpömittari nousee hellelukemiin huomattavasti useammin mitä ilmatieteenlaitos lupaa. Korkeutemme aiheuttaa vesisateiden pois jäännin. Sadepilvet kun joskus pääsee kipuamaan korkeaan kyläämme eivät ne sitten hetkeen poistu tai tyhjenevät valtavalla raivolla. Elämme suuressa ilmastojen vuoristoradassa, joka kulkee rauhallisesti äärilaidasta toiseen. Harmoonisella rytmillään ei luo suuria yllätyksiä ja tämä ilmaston hidas aaltoilu on välillä hermoja raastavaa, kun katselee etelän immeisten kevään kylvökuvia ja omassa pihassa on vielä puolisenmetriä lunta. Keväinen kylvö into on joskus hiukan lähtenyt käsistä aiheuttaen aivan turhan hankalia kevään edistämis hankkeita.

Suunnitellaampas hiukan alkanutta vuotta:

Talvi rakentaminen kun on ihan huippu hauskaa hommaa niin otettiin joulukuussa varaslähtö rakentamalla. Ajatus on muhinut jo hetken, että eläinsuojaa vähän kunnostellaan mutta kun sitä kävi tutkimassa niin tehtiin uusi. Toki siihen jäi vielä kosmeettista tekemistä kevät talvelle.

Sitten pitäisi jo katse kääntää kevääseen aika pian ja laitella siemeniä multiin. Varmaankin maaliskuun postaukseen tulee mitä laitetaan kesäksi kasvamaan. Kun siemen valikoimaa on mutta ei ole vielä ihan inventoitu.

Riippuu varmaankin kuinka kauan meillä on naudat ummessa koska päästään lypsypaikan kimppuun. Varmaankin kevät ehtii tulla ennen kun siihen aika riittää tai lämpötila.

Kasvihuone tulee viemään muutaman yön ja päivän tunnit, jotta saadaan se kasaan. Varmaankin kaikki liikenevä aika tulee menemään sen kanssa tavalla tai toisella.

Vanhan eläinsuojan purku varmaan ajoittuu jonnekkin kohdin kesää.

Pihan tasoitusta pitäisi jatkaa. Kun menin syksyllä päättämään, että piha tulee tai oikeastaan piha tulee laajenemaan. Vähän sellainen kaupunkilaisen homma tai jotain. Jotenkin mummi on saanut nämä pihan kauniiksi laitto hommat iskostettua kaupunkilaisten hommiksi vaikka on täällä maalla kauniita pihapiirejä.

Sitten vielä tuolla pihalla on sellaisia juttuja väärissä paikoissa joita pitäisi siirrellä. Tähän e n nyt kaikkia jaksa eritellä ja koska ei ole niin kiireellisiä hommia. Tämä onkin siis sellainen Pihapiirin rakennus vol.2 jos paukkuja riittää. Tämä kohdistuu etupäässä rakennuksiin ja niiden sijoitteluun, joten voi olla, että paukut ei riitä.

Työpöydällä on kyllä vielä pino suunnitelmia, jotka ei pääse tämän vuoden ohjelmistoon. Jätän kuitenkin mahdollisuuden vetäistä jokerin tästä pinosta esiin jos aikaa jää yli.

Perus juttuihin kun kuuluu tietysti kevät lannoitutus ja puutarhan hoito lisääntyy taas tänä vuonna tai ainakin samaan kun menneenä vuonna. Pitää siis suunnitella vähän kasvimaita ja muistaa kitkeäkin niitä. Puutarha saattaa myös vaatia jotain nikkarointia.

Syy omavaraisteluun

Hulluhan se olisi, joka ei itse maitoaan lypsä kun siihen on mahdollisuus.

Kun kaupungissa tottui, että kauppaan on kävelymatka ja sai sen mikä puuttui. Maalla meillä ei ole sitä kauppaa kävelymatkan päässä.

Kaupungissa tottui, että kauppa on kävelymatkan päässä ja sai sen mikä puuttui.

Kylältämme on kuollut kyläkauppa jos toinenkin. Oli siis tehtävä itselle sellainen hätävara puskuri, ettei nälkä ainakaan ala vaivaamaan. Samalla on huomannut kuinka paljon turvallisempaa elämä on kun ruoka on edes osin turvattu vaikka ei pääsisi kauppaan viikkoihin. Nyt meillä on kesäisin se “kauppa” auki 24/7 jos jotain purtavaa tarvitsen.

“Kauppa” ei rajoitu vain pihapiiriin vaan tarjoaa pikantteja makuja myös metsän ja kalaisien vesien muodossa. Vuosien saatossa olen huomannut kuinka “kauppamme” tarjonta on kasvanut monella uudella maulla. Tietoisuus kun kasvaa tarjontakin kasvaa toki siellä on aika-ajoin sellaistakin tarjouksessa, joka ei sovi omaan makuun.

Bloggari Isännän mietteitä vuodelle 2020

Pohdin joulukuussa voinko lähteä sarjaan vielä mukaan, onko minulla annettavaa sarjalle. Epäilin myös onko sarjan aloitusta liian aikaisin tammikuussa. Omia voimia tuli myös epäiltyä.

Päätin tehdä sarjaa omien voimavarojen rajoissa. Suuruuden hullut listat saivat jäädä pois. Mieli voi kyllä muuttua kun seuraava kuukausi postaus tulee ulos. Ajatukseni on sarjan tiimoilta keskittyä rakentamaan, nikkaroimaan, puunailemaan tuunailemaan ja askartelemaan paskartelemaan. Asiat eivät ole meille vieraita mutta niiden kuvaaminen ja kertominen on jäänyt sivummalle pienempään rooliin tai oikeastaan näyttämöllä jököttäväksi puuksi.

Alussa kun aloin kirjoittamaan blogia ajatus oli olla hiukan anonyymi. Anonyymius on karsiutunut kuin sipulia kuorien. Nimeni selvittäminen ei ole koskaan ollut haastavaa, eikä piilotettua. Jouluna Maaseudun Tulevaisuus teki jutun, jossa viimeistään nimet paljastui blogin takaa. Nyt pohdinkin jatkanko kirjoittamista Isäntänä vai Korkealan Heikkinä. Pohdin myös kuinka se tulisi kirjoituksiin vaikuttamaan. Olisinko rajoittuneempi mielipiteissä jos kirjoittaisin Korkealan Heikkinä vai yhteiskunta kriittisempi Korkealan Isäntänä. Olisiko Korkealan Heikki herkemmin lähestyttävissä kuin Isäntä? Se on muuten ihan varmaa, että aivan varma, on täysin varmaa, blogista ei tule kirjoittajan osalta sukupuoli neutraalia.

Kokeillaan siis päästä nextille levelille!

Mukana on mukavia blogeja.

Kasvuvyöhyke 1

Omavarainen https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2020/

Wannabee Farmari https://farmertobee.blogspot.com/…/kohti-omavaraisempaa…

Iso-Orvokkiniitty https://iso-orvokkiniitty.fi/…/kuudes-vuosi-iso…

Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/01/06/urbaania-omavaraisuutta

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/01/suunnitelmia-talle-vuodelle.html

Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=1068

Urban Farming kaupunkiviljely  https://finlandurbanfarming.blogspot.com/…/omavarainen…

 Rouva yrttinen https://rouvayrttisen.blogspot.com/…/rouva-yrttinen…

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2020/01/tammikuu-2020.html

Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/01/rapparina-ja-nuohoojana.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2020-osa-1

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2020/01/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-1.html

Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2020/01/omavaraisempaa-elamaa-2020-osa-1.html

Airot ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/…/suuntana-omavaraisuus…

Caramellia https://caramellia.fi/tammikuu-2020/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/…/suuntana…

Villa Kotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=3611

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki – suurien unelmien puutarhablog https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/01/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Kasvuvyöhyke 5

Sorakukka http://www.sorakukka.fi/?p=972

Wolseley clipvac karvanleikkuukone

Wolsey on vanha maatolous merkki, joka on arvostettu ympäri pallon.

Irlantilainen Frederick York Wolseley toimi Australiassa lampaan keritsijänä. Hän oli tekniikasta kiinnostunut, joten päätti suunnitella keritsinkoneen helpottamaan työtään. Vuonna 1886 Wolseley haki patentin keritsinkoneelle, jota hän alkoi valmistaa seuraavana vuonna käynnistämässään yrityksessä nimeltä ”Wolseley Sheep Shearing Machine Company”. Koneita valmistettiin aina 1970 luvulle asti Wolseley nimen alla. Lisää tietoa.

Kuinka koneet löysi tiensä meille?

Mieluusti tuijottaisin tuota kaunista kromista keritsintä. Se on jotenkin huumaavan kaunis. Samalla pohdin kuinka joku noin vanha käyttöesine voi tulla meille, jota ei ole käytetty vielä koskaan. Mukana tuli myös toinen, jota on käytetty joka on myös sympaattinen samanlainen krominen karvanleikkuukone. Se ei kunnoltaan häpeä käyttämätöntä konetta.

Näiden lumoavien koneiden omistaja näki jutun Maaseudun Tulevaisuudessa ja totesi meillä olevan sellaisen lypsykoneen johon nämä koneet sopivat. Karvanleikkurit toimivat alipaineella, jonka tuottamiseen käytetään lypsykonetta. Joskus siis riittävän vanha kone avaa ovia. Hän oli yhteydessä toimittajaan ja toimittaja välitti viestin meille. En osannut aluksi oikein suhtautua asiaan millään tavalla mutta rohkenin viestittelemään. Niin tulivat koneet postilla meille. Artolle suuri kiitos ja näkyillään sopivassa välissä.

Tiedättekö kuinka tekisi mieli lähteä koneita testaamaan ja ottaa lehmiltä karvat pois. Siis ihan hurjasti mutta on tuo pakkasjakso vasta tulossa, joten ei voi.

Ihailkaa kuinka hieno krominen muotoilu lähes veistoksellinen käyttöesine. Puhumattakaan, että mukana on putsausharja ja ohjekirja. Olen hurmioitunut näistä koneista.

Laitetaampas aarre takaisin laatikkoon odottamaan kesää.

Maaseudun Tulevaisuus kävi kylässä

Joulukuisena aamuna odottelimme Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Tuulikki Viilo ja kuvaaja Sanne Katainen. Naureskelimme jo aamusta, että kuinka paljon he ovat myöhässä tai minne eksyvät. Meille kun ei ole kukaan osannut ensimmäisellä yrittämällä joko oikeaan aikaan tai eksymättä. Ei kauaa tarvinnut arpoa kumpi tapahtuisi, kun tuli viesti olemme myöhässä anteeksi. Tiedän, että tämä on vieraasta varmasti kiusallista myöntää olevansa myöhässä mutta meille se on normaalia. Aikaa oli varattu koko päivä, kun sai samalla hoitaa normaalia arjen toimintaa. Aikataulu ei siis kokenut merkittävää kolausta pienestä myöhästymisestä.

Olkaa hyvät nyt pääsette lukemaan jutun

Mitäs piditte?