Aihearkisto: Blogi

Suuntana omavaraisuus 2020 Kylvö, esikasvatus & puhdetyöt

Ennen aikaan oli puhdetöillä suurempi merkitys. Puhdetyöt olivat töitä joita pystyi tekemään pimeässä torpassa päreiden valaistessa. Nykyään kun sähkövalo tuo päivänvalon pimeimpäänkin torppaan on hommat muuttuneet. Eipä olisi esi-isämme uskoneet, että tammikuun lopussa, joku kylväisi siemeniä tuvassaan ja valon määräkin riittää kasvien kasvamiseen.

Pieniä parsinta hommia on tullut tehtyä nuorimman potkupuvuille kun meinaa varpaat karata. Samalla on vanhemmat tytöt 4 & 7v. aloitelleet sormi virkkausta. Vanhempi alkaa olemaan jo aika peto tuossa hommassa. Pystyy jo keskustelemaan ja touhuamaan muutakin samalla, kun sormet virkkaa ketjua sujuvasti. Kokeiltiin aluksi virkkuukoukulla mutta nuoremman sorminäppäryys ei siihen vielä taipunut. Puhdetyöt on siis mennyt vähän nuoremman polven opetukseen mutta ei aika mene hukkaan jos ne alkaa jatkossa tekemään kaikille pipot ja lapaset.

Esikasvatus ja tekosyyt

Esikasvatus on startti viivoilla. Välillä pohtii pitäisikö vain uskoa kalenteria ja luottaa, että tänä vuonna talvi on lyhyt eikä jatku juhannuksen yli. Edellisen postauksen aikaan oli normaali talvi mutta kuukauden aikana lumet ovat kaikonneet. Pitäisi olla kylmimpiä aikoja vuodesta mutta mittari näyttää plussaa.

Siemenkirje antoi vielä hyvän tekosyyn siirtää kylvämistä myöhemmäksi. Vaikka oman mielenrauhan saamiseksi laitoinkin yhteen kukkapurkkiin mini koossa lähes koko puutarhan tarjonnan. Jotain kun oli tehtävä niin kylvin samaan purkkiin papuja, tillin, paprikan, herneen, porkkanan, tomaatin ja persiljan. Kevät talvi on kyllä omanlaisen hulluuden aikaa noiden viljelysten suhteen. Tulee vaan pakottava tarve saada näpit multaan ja siemenet kasvamaan.

Siemenkirje tuli ja meni. Nyt sitten tekosyyksi on kehittynyt kuinka lämmittäisin viljelykseni. Pitäisikö hommata kasveille lämpömatto? Samalla olen toki hamstrannut lisää kylvösmultaa keittiöön. Kauhistelen välillä tätä omaa huluutta noiden multien suhteen, kun ensin tuli maltillisesti kaksi 10 litran multa säkkiä. Hetken pohdittua 20 litran säkki ja nyt sitten viimeisenä 40 litrainen ja 340 litrainen paali. Paalia raahatessa sisälle ymmärsin myyjän sanat näitä ei paljoa kysellä, kun ovat aika epäkäytännöllisiä. Ihanko tosi, olihan se helppo trukilla laittaa autoon mutta paalin kainaloon kaappaaminen olikin jo hiukan hankalampi tehtävä. Voitte vaan kuvitella kuinka tanssin paalin kanssa lumihangessa pyörien ja ryömien, kaksois luxien kautta kerien. Saattoi se kyllä vähän enemmän muistuttaa painia tärkeintä on kuitenkin ettei multapaali saanut niskalenkkiä otettua vaan jämäkkä ote säilyi. Tuloksena erävoitto ja paali sisällä.

Siemenkirje on “ketjukirje”. Pohjalla on aika isokin määrä siemeniä joista voi ottaa mitä haluaa ja laittaa sitten itseltä mitä ei tarvitse tai on paljon.

Nyt tekosyynä käytän sitä, etten tiedä mihin kippoon laittaisin mullan, kun säkin tai paalin aukaisen (siis sen yli määräisen, jota on paljon). Toki pelkään myös tekeväni överit tai oikeastaan pelkään, että mun överit on liian vähän.

Toive tuottavuudesta

Olen itselleni nostanut riman korkealle. Riman nosto ja tuottavuuden odotukset vähän tuntuvat hidastavan toimintaa. Mukaan kun on tullut epäonnistumisen pelko, joka on ollut vähäinen tähän saakka. Nyt olen tehnyt siitä itselleni suuren mörön, joka pitäisi pystyä selättämään.

Tuntuu, että kaikki keräämäni tieto ja taito olisi kadonnut päästä.

Sillä olen päättänyt aktivoida itseni kaikilla testauksilla. Nyt on siis tulossa multatesti siitä johtuen multaa on tullut hamstrattua. Kaikki on erilaisia kylvömultia ja ominaisuuksissa pieniä eroja. Tästä koitan kasata pienen seuranta sarjan tänne blogiin. Tähän testiin taas haluan olla täysin valmis kaikkien vippaskonstien kanssa eli juuri se lämpömatto ja sen vaikutus kasvuun. Pitäisikö se hommata ja kuinka todentaa ero jos multa on eri, joten pitäisi samaa pistää ja sitten kuinka monella eri mullalla pitäisi testata tämä vaikutus. Jolloin alkaa tulemaan vastaan käytettävissä oleva tila. Kun haluaisin oppia myös jotain uutta jotta saan epäonnistua. Normaalilla tavallanihan ei voi epäonnistua, vai voiko?

Oli vastaus mikä vaan. Mukana on huippu blogeja ja linkit löytyy vyöhykkeittäin.
Kasvuvyöhyke 1
Omavarainen Jovela https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2020/
Ku ite tekee http://www.kuitetekee.com/…/suuntana-omavaraisuus…
Kasvuvyöhyke 2
Riippumattomammaksi https://riippumattomammaksi.blogspot.com/…/suuntana…
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/…/esikasvatus-vai…
Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=1109
Urban Farming kaupunkiviljely https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2020/02/yhteiskirjoitussarja-kylvovalmistelut.html
Rouva yrttinen https://rouvayrttisen.blogspot.com/2020/02/helmikuisia-hommia.html
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/…/helmikuun-yhteispostaus
Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/…/muistojen-murusia…
Kasvuvyöhyke 3
Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-2/
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/…/omavaraisuutta-vuonna-2020…
Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/…/omavaraisempaa…
Airot ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/2020/02/suuntana-omavaraisuus-2020-puhdehommia.html
Caramellia https://caramellia.fi/helmikuu-2020/
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/…/suuntana…
Villa kotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=3757
Kasvuvyöhyke 4
Puutarhahetki– suurien unelmien puutarhablogi https://puutarhahetki.blogspot.com/…/unelmana-omavaraisempi…
KorkealaTäällä ollaan me
Kasvuvyöhyke 5

Mitä siemeniä olisi sinun unelma siemenkirjeessä? Mitä laittaisit tilalle?

Kotitarvelehmä

Tänä vuonna olemme siinä pisteessä johon olemme tehneet matkaa kuutisen vuotta. Oikotietä ei ole löytynyt ja viime vuonna luulimme, että olisimme tässä pisteessä. Ei, emme olleet.

Naudat ovat kuuluneet elämäämme ilona nyt jo jonkin aikaa. Alussa jo päätimme, ettei maidon tuotanto ole meidän tilan juttu samalla myös karsimme pois emolehmät lihan tuotantoon. Nämä kaksi on niitä normaaleita linjoja joita nautojen kanssa tilat elävät.

Kotitarvenauta on meidän juttu. Haluamme toimia nautojen kanssa ja tämä tahtotila vei meidät kasvattamaan kotitarve lypsyyn sopivia lehmiä. Pyrimme säilyttämään ISK rotua. Kuitenkin laumamme alkoi kehittymään Li/Hol rotusekoitus naudasta. Mumma oli ensimmäinen nautamme ja hän sai sulhoksi ISK sonnin. Meillä kävi kaksi ISK lehmää synnyttämässä ISK vasikat. Tästä on siis kehittynyt niin ISK puhtaana pitäminen kuin kolmirotuiset naudat. Tilamme ei käytä semmaria vaan eläviä sonneja tiineeksi saattamiseen. Sonnit ovat aina puhtaita ISK sonneja, jotta rodut eivät sekoittuisi hallitsemattomasti.

HOL/LI ja kolmen rodun vasikka.

Miksi ei ainoastaan ISK?

Nyt uskomme, että kotitarvelehmille on kysyntää. Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä, joten pidämme varpaat takaoven raossa jos suunta muuttuu maidontuotantoon tai liharotuihin painottuvaksi.

ISK valikoitui kokonsa, luonteensa ja sattumien kautta. Maidon määrä pysyy maltillisena ja eläimen koko ihmisen kokoisena. Luonne on myös rauhallinen ja lempeä. Olemme kyllä kokeneet niitä ei niin helppoja, jotka on karsiutunut pois. Lehmien luonne on meille tärkeätä, jotta työskentely on turvallista.

Kesä lähestyy vaikka on vasta Tammikuun loppu. Olemme päättäneet, että nyt on aika hakea muutamalle uusi koti. Lehmät ovat valmiita uusiin koteihin kesäkuun alkupuolella.

Poukama: Syntynyt: 2018 emä:Li/Hol kardemumma isä: ISK Uni Hän on perinyt värinsä emoltaan vaikka syntyikin isänsä värisenä. Poikii ensimmäisen kerran tänä keväänä. Ei ole vielä ollut lypsyssä. Luonteeltaan utelias mutta ei syliin tunkeva.

Ima: Syntynyt: 2017 emä: Li/Hol Kardemumma isä: ISK Uni Hän on väriltänsä kyyttö, joka on periytynyt isältään. Poikii toisen kerran tänä keväänä. Lypsyssä toiminut rauhallisesti ja muutenkin rauhallinen. Tuotos on pysynyt maltillisena 10-17 litraa vuorokaudessa.

Ostotiedustelut: blogi@korkeala.fi

Kolmirotuisen ja puhtaan jalostustoiminta

Kukaan ei yleensä lypsä liharotuisia mutta meillä lypsetään Limousineksi rekisteröityjä lehmiä sujuvasti. Maidon määrä on ollut arvoitus mutta osoittautunut hyvän lypsylehmän (25 l /vrk) tasoiseksi. Ei kuitenkaan yllä parhaiden lypsylehmien tuotokseen. Tulevaisuudessa on tulossa myös Aberdeen angus lypsyyn ja emoksi. Näiden vasikoita tulee myyntiin kun ovat oppineet lypsylle. Näille on käytetty Isk sonnia joka rajoittaa hiukan maidon tuotantoa. Kotitarve lehmän kun ei tarvitse tuottaa 25 litraa vuorokaudessa.

Kolmirotuisten jalostusta tulemme jatkossakin jatkamaan. Emoina meillä on nyt käytössä Li/Hol Kaardemumma, Li/Ay Ooppium ja kasvamassa AB/Hol Rebekka. Nämä lempeät jätit ovat osto eläimiä ja tilamme on heidän viimeinen koti.

Puhdasrotuista Itäsuomenkarjaa meillä edustaa kaksi emoa Orvokki ja Päivikki. Heillä on keväällä ensimmäiset vasikat. Toki toivomme heille lehmä vasuja, jotta saisimme myös puhdasrotuisia lehmiä myytäväksi aikanaan, kun ovat siihen valmiita. Meille valmis on, kun on synnyttänyt vasikan ja oppinut lypsylle.

Vasikasta kotitarvelehmäksi

  • Aluksi aloitamme vasikan kanssa maitojuoton jolloin alkaa sitoutuminen ihmiseen
  • 2-4kk vasikka siirtyy ryhmäkarsinaan, jossa sosiaaliset taidot myös muiden nautojen kanssa kehittyy
  • 5-6kk ryhmäkarsina ja ulkoilu nuorisoryhmässä
  • 11-15kk laitumelle sonnin kanssa
  • 20-24kk+ Syntyy vasikka
  • Lypsy opettelu alkaa noin 1kk jälkeen valmis uuteen kotiin

Vasikka syntyy ja saa olla emonsa kanssa päivän pari. Jonka jälkeen vasikka siirtyy vasikkakarsinaan maitojuotolle. Juotossa käytämme lehmän maitoa eli sitä samaa maitoa mitä joisi suoraan utareestakin. Juotossa meillä ei ole maksimia mutta minimi on vähintään neljä litraa on mentävä vuorokaudessa. Jos vasikka juo vähemmän kuin kaksi litraa juottokerralla lisätään sille juottokertoja päivään. Näin takaamme vasikalle tasaisen kasvun ja pystymme tarkkailemaan terveydentilaa paremmin.

Ryhmäkarsinassa on tarjoilemme vielä maitoa. Maitoa meillä juodaan aina 6-8kk vanhaksi asti. Toki tarjolla on myös heinää, nappuloita ja vettä. Maito vaan tuntuu olevan suosituin, vaikka rinnalle tulisi millainen herkku.

Osa emoistamme on kaksirotuisia ja niiden maidon tuotanto on suurempi mitä vasikka juo vuorokaudessa. Ilman vasikan alla oloa on lehmät helpompi saada lypsylle. Meillä kun lehmät ovat vapaasti ulkona ympäri vuoden. Lypsypaikka on myös erillään, ettei tilassa lehmät oleile muuta kuin lypsyn ajan. Emojen lypsyllä käynti on myös emon terveydetilan tarkkailemista. Pystymme seuraamaan kiimat, yleis- ja utareterveyden. Pystymme ajoissa reagoimaan kunnon muutoksiin ja pyytämään tarvittaessa elänlääkärin paikalle.

Itäsuomenkarja on suomalainen lypsyrotu. Holstein (Pohjois-Amerikka ja Pohjois-Hollanti) ja Ayshire (Skotlanti) ovat tuotuja lypsyrotuja, jotka on syrjäyttänyt suomenkarjan. Aberdeen agnus (Skotlanti) ja Limousin (Ranska) ovat tuotuja liharotuja ei yleensä lypsetä vaan toimivat emolehminä ja vasikka hoitaa maidon tyhjennyksen. Rakenteeltaan isompia ja kasvu nopeampaa kuin lypsyrotuisella.

Rotulyhenteet:

Isk= Itäsuomenkarja 

Hol= Holstein

Ay= Ayrshire

AB= Aberdeen angus

Li= Limousin

Kuvia nauta roduista ja historiaa.

Ei tälläkään järjestelyllä pääse rikastumaan

Aina ei ole tärkeintä rikastuminen. Haluamme pelata lehmien kanssa, joten jotakin on tehtävä. Vasikoita tulee ja kaikki ei mahdu meille. Lypsylle opetus on aina hiukan haastavaa ja meille mielekästä puuhaa. Jos euroja haluaisi katsoa kannattaisi vasikat myydä heti syntymän jälkeen. Joku sanoikin, että te pidätte itsellänne ne kaikista kalleimmat kuukaudet ja luovutatte pois, kun alkavat tuottamaan.

Sonnit

Kyllä joskus käy semmoinenkin tuuri, että ei tule lehmää vaan sonni. Omia sonneja emme käytä meillä jalostukseen joten ne kasvavat lihaksi tai parhaassa tapauksessa jatkavat jossain muualla sukua. Siitossonnimme on myös vaihdettava parin vuoden välein. Sonni tilannetta voi tiedustella sähköpostilla blogi@korkeala.fi

Sonni ja sonnin sotamaalaus.

Omavaraisuudessa tarvittavat TOP 10 taitoa

Kirjoittamaan innoitti www.tsajut.fi kaikkia aiheita se keksiikin.

TOP 10 taidot

  1. Tunne itsesi
  2. Opettele tuntemaan itsesi
  3. Lapsen mielinen tahtotila oppia uutta
  4. Ruuan valmistaminen
  5. Hulluudesta ei ole haittaa
  6. Lukeminen
  7. Aikataulutus
  8. Luovuttaminen
  9. Luottaminen
  10. Usko

Ajatuksissani kaivoin kuoppaa, jotta pääsisin top 10 taitojen syntyperään ja taisin kaivaa hiukan liikaa. Joskus olisi hyvä kun kirjoittaisi kevyesti siitä pinnasta josta halutaan lukea.

Omavaraisuudessa on kuitenkin keskiössä yksilö, joka haluaa elää. Kuinka se yksilö sitten tekee valintoja vaikuttaa siihen mitä taitoja hän tarvitsee. Otsikko ohjasi minua ajattelemaan siis kaikkia, eikä minun omia tarpeita, jotka ovat hyvin erilaiset kuin jollain toisella.

Omavaraisuuden perustan voisi jakaa viiteen ryhmään. Viljelevä-, kalastava-, metsästävä,- keräilevä-, kasvattava-(eläimiä), omavaraisuus. Oma omavaraisuus sitten muodostuu näitä ryhmiä yhdistelemällä. Jokainen ryhmä vaatii omanlaisensa taidot ja tiedot. Joku voi olla vain yhtä tai ihan kaikkia.

Meillä mennään viljelevä-, keräilevä- ja kasvattava omavaraistelija triiolla. Keräilevä on helppo ottaa rinnalle, koska on sesonki luonteista puuhaa ja ei vie esivalmisteluiltaan paljoa aikaa.

Oma top 10 lista

Asioita joita pidän meidän arjessa tärkeinä taitoina.

  1. Eläinten tarpeiden ymmärtäminen
  2. Korjaus taito (nikkarointi, ompelu)
  3. Aikataulutus
  4. Uuden oppiminen ja sisäistäminen
  5. Usko
  6. Innokkuus
  7. Suunnittelu
  8. Luovuttaminen
  9. Itsensä tunteminen
  10. Luovuus

1.

Eläinten tarpeiden ymmätäminen: Tämä on todella laaja aihe. Täytyy ymmärtää mitä tarvitaan siihen, että saadaan munia ja maitoa. Kuinka se pitää huomioida ruokinnassa missäkin vaiheessa eläimen elämää. Tämä pitää tietenkin myös sisällään kätilöinnin pitkän oppimäärän kuinka, koska ja miten milloinkin pitää toimia. Sitten on myös muistettava, että joskus pitää myös lopettaa siihen pitää harjoitella ennen kuin sitä tekee. Meillä on kerran vuodessa pulttipyssyn käyttämisen harjoittelua puupökkelöön. Pulttipyssy ja sen toiminta, äänet ja täräykset pitää olla käyttäjälle tuttuja ennen,kun eläintä aloittaa lopettamaan. On myös tiedettävä kuinka isoon eläimeen on patruunat. Patruunoita on monen vahvuisia ja kaikki ei toimi kaikille. Laidunmaa on myös opittava tuntemaan ja kierto tehtävä sellaiseksi, että laidun ehtii puhdistumaan loiseläimistä ennen uudelleen käyttöä. Eläinten ulosteista pitää osata lukea myös millaista heinää tarvitsevat tai jos väkirehua pitää vähentää/ lisätä. Kananmunista taas pitää lukea onko kalkkia riittävästi ja kuori hyvän paksu. Asioita olisi vielä vaikka kuinka paljon joihin on kiinnitettävä huomiota mutta nyt pintaa hiukan riipaistiin.

2.

Korjaus taito (nikkarointi, ompelu): Monesti korjauttaminen on kallista ja vie omavaraisuutta pois päin tai ainakin tienaamaan sitä korjaajalle maksettavaa laskua. Toki he ovat käsityöläisiä joidenka on saatava korvaus työstään. Meillä autokanta on vanhahkoa, joten pystyn vielä tekemään niille paljon ilman läppäriä. Toki ne myös vaativat hiukan enemmän tätä hellää hoivaa kuin uusi auto. Ompelu ja parsiminen on myös tärkeä taito ja täällä korvessa on hyvä opetella, kun ei haittaa vaikka ei tulisi kaunein tikki kunhan reikä menee umpeen.

3.

Aikataulutus: Kaiken alku on aikataulutus. Meillä pyörii kiima-aika ja se johtaa poikimisaikaan. Joudumme siis hiukan aikatauluttamaan, koska kätilöidään. Kasvien esikasvatus, kylvöajat ja ulkokylvöt. Tähän aikataulutetaan sitten nomaali vuorokausirytmi jotenkin. Metsästäjillä on metsästysajat ja kalastajilla tulee parempaa saalista tiettyyn aikaan vuotta ja vuorokautta. Marjastuskin aikatauluttaa syksysellä kypsymisen mukaan uudeksi koko paletin.

4.

Uuden oppiminen ja sisäistäminen: Tietoa tulee lisää mitä enemmän tekee ja tiedosta ei ole mitään hyötyä jos sitä ei ymmärrä.

5.

Usko on tärkein. Tärkeintä on uskoa, että onnistuu. Usko on välillä koetuksella kun tuntuu, ettei mikään onnistu. Silloin on uskottava, että epäonnistuminenkin opettaa parempaan tulokseen myöhemmin. Omaan tekemiseen on uskottava kovaa, koska on niin monia, jotka eivät siihen usko.

6.

Innokkuus on se voima, joka vie uskalluksen ulkopuolelle kokeilemaan jotain uutta. Rutiinin omaisissa asioissa taas innokkuus muuttuu intohimoksi tehdä hommansa mahdollisimman hyvin. Siinä on kuitenkin samanlainen polte mukana kuin innokkuudessa.

7.

Suunnittelu on asia, jota opetellaan vielä. Asiat pitää suunnitella hyvin etukäteen, jotta tuppaisi tulemaan briimaa. Meillä nyt tuppaa tulemaan jotain välillä ilman suunnitelmaa. Nyt on kyllä onneksi aloitettu pidempi aikainen suunnitelma kuinka kehitytään ja kehitetään. Suunnittelu vie hirmuisesti aikaa ja voimia. Talvet on aikaa tehdä mahdollisimman tarkka suunnitelma ja sitä korjataan projektin edetessä. Mitat kun tuntuu kutistuvan, kun suunnitelmaa aletaan toteuttamaan. Joskus olisi hyvä luottaa suunnitelman mittoihin mutta joskus on myös hyvä tehdä tarkistuksia suunnitemaan.

8.

Luovuttaminen ehdottomasti vaikein taito. Tätä taitoa kun ei saa olla liikaa mutta sitä pitää olla järjellinen ripaus. Luovuttaminen on voimavara jota kannattaa käyttää, kun on riittävästi hakannut päätään muuriin, joka on tullut vastaan. Muurin voi kasvattaa toimimattomuus tai tuottamattomuus. Luovuttamista ei kannata sitoa epäonnistumiseen, vaikka epäonnistuminen olisi syy luovuttamiseen. Yleensä on onnistunut jollain tasolla mutta taso ei ole riittävä ja korkeampi onnistumisen taso olisi liian työläs hyötyyn nähden. Luovuttaminen ei myöskään ole aina lopullista vaan voi onnistua, kun saa tehtyä parannuksia ja muutoksia jolloin voi yrittää uudestaan samaa asiaa.

9.

Itsensä tunteminen moni tekee asioita, koska muutkin tekevät niin. Meillä on sellainen kumma juttu retiisin kanssa. Se kuuluu joka keväiseen rutiiniin istuttaa ja kukaan sitä ei käytä. Luulisi meidän jo tuntevan itsemme, ettei se kuulu meillä lautaseen missään muodossa, mutta ei se on pakko laittaa. Kun tuntee omat makumieltymykset, niin voi karsia pois ne joita ei syö muutenkaan. Aikaa säästyy niille herkullisille kasviksille, joita ahmitaan kaksinkäsin, kun jättää pois turhat. Lampaan liha oli sellainen joka ei kuulunut meillä lautaselle. Se on kuitenkin osoittautunut mainettaan paremmaksi lihaksi. Joskus on siis myös tutustuttava itseensä, jotta tuntisi paremmin.

10.

Luovuus on tärkeä työkalu. Sitä tarvitaan niin uuden rakentamiseen kuin keittiössä ruuan valmistukseen. Kierrätys materiaaalien jatkojalostukseen ja omien käytöstä poistuvien asioiden uudelleen käyttöön. Luovuutta siis joutuu käyttämään jopa omien roskien vähentämiseen, jotta ei tulisi niitä roskia. Luovuus kulkee siis käsikädessä kierrättämisen kanssa. Luovuutta ja luovimista on kaikkialla kaiken aikaa.

Omavaraisuuden salaisuus

Omavaraisuus on aina lähtöisin yksilön tahtotilasta. Kaikki vaadittavat taidot on opeteltavissa ja opittavissa. Kukaan ei ole koskaan täysin valmis. Moneen kertaan joutuu antamaan itsellensä anteeksi heikkoja kohtiaan ja sopeutumaan niihin. Ei ole olemassa yhtä oikeata tietä vaan tie on täynnä risteyksiä, joista täytyy valita mutta aina saa peruutta takaisin edelliseen risteykseen tai tehdä oman tien risteyksien välille. Valinnoissa ei ole aina kyse oikesta ja väärästä. Voi seistä risteyksessä jossa molemmat vaihtoehdot ovat oikeita tai vääriä. Ei pidä kuitenkaan lannistua vaan jatkaa matkaa.

Linkit muihin blogeihin löytyy kaikille avoimesta facebook ryhmästä.

Nähdäksesi linkit sinun ei tarvitse olla facebookin käyttäjä.

# ***Haaste***# **Tsajut haastoi blogit kirjoittamaan TOP 10 omavaraisuus…

Julkaissut Heikki Hiljanen Perjantaina 17. tammikuuta 2020

Suorat linkit muiden kirjoituksiin

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/01/omavaraisuus-top10-taitoa.html
Wannabee Farmari https://farmertobee.blogspot.com/2020/01/omavaraisuudessa-tarvittavat-top-10.html
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/01/puutarhurin-top10-taitoa.html
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/tietentaiten/
Korkeala http://www.korkeala.fi/omavaraisuudessa-tarvittavat-top-10-taitoa/
Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=1121
Kah-Villakoira https://kah-villakoira.blogspot.com/2020/01/top-10-taitoa.html