Pitkääkin pidempi pitkäpErjantai

Aamu alkoi normaalisti kunnes keskimmäinen heräsi. Kasvoissa oli verenpurkaumia kuin olisi itkenyt silmät päästään. Purkaumat eivät tasoittuneet, joten soittoa päivystykseen. Saimme valita 49km vai 59km vaikka sairaala on 25km päässä. Otimme lähemmän koska on samassa suunnassa sairaalan kanssa.

Jonottelussa vierähti kolmisen tuntia. Tohtorin epäilys oli rankempi mitä odotimme. Verihiutaleiden vähäisyyttä epäili hän. Me epäilimme veren myrkytystä tai jotain.

Kotona siis odottelin vanhimman lapsen kanssa ja tietenkin googlasin mitä tämä meinaa. Se olisi sitten leukemian mahdollisuus. Miten me jaksetaan taistella ja onko elämän tapamme säilyttäminen mahdollista taistelun aikana. Pitäisikö muuttaa? Vai pitäisikö pysyä täällä? Kaikkea ehti puntaroida ennen, kun toinen puoli perheestä ehti sairaalaan.

Sairaalassa lasten lääkärille, jolla oli reilusti töitä. Arvailuden aika oli ohi. Epäilyjä oli suuntaan jos toiseen. Verikokeet otettiin erittäin laajasti ja odotus alkoi. Tuloksien tulemiseen menee kaksi tuntia ja pääsy kotiin muuttui epävarmaksi. Lääkäri kun oli sanonut, että tuloksien jälkeen aloitamme lääkityksen.

Kotona tämä odotus todella alkoi tuntumaan mielessä. Näin siis iloisen lapseni aamulla mutta mitä olin sanonut? Olinko muistanut lähtö halit? Kuinkas järjestellään arki jos sairaalaan jää? Kuinka pääsisin sinne? Uskaltaisiko tyttö olla hetken ilman vanhempia? Iltalypsy katkaisi tämän pohdinnan. Vanhin lapsi tuli tietysti mukaan. (Hah muka tietysti eipä pahemmin ole lypsylle meno kiinnostanut) Nyt kuitenkin teimme yhdessä iltatoimet ja olimme aikas tehokas kaksikko. Vaikka ilta oli laskeutunut ja uniaikakin mennyt leikimme pihalla mutakakkuja tehden.

Sairaalassa oli tulokset valmistuneet. Uudestaan lastenlääkärille ja tuloksia kuulemaan. Ei ollut puutosta verihiutaleissa eikä verenmyrkytystä. Kaikki tulokset olivat positiivisia paitsi ne joidenka kuuluukin olla negatiivisia. Ei sairautta. Lapsi oli täysin terve ja valmis palaamaan kotiin.

Onnellisuus ja helpotus valtasi mielen. Kuitenkin jäin pohtimaan kuinka paljosta olisin ollut valmis luopumaan. Mieleen jäi kuitenkin avoin kysymys onko meidän elämäntapa uhka vai mahdollisuus kun lapsi sairastuu? Onko rutiineihin pakottava arkemme siis vanhempien henkireikä vai perässä vedettävä kivireki? En ole tähän osannut vastata.


Kevään kylvöt jatkuu

Olen vieläkin hiukan ajoissa oman ilmaston kannalta. Pelaan kuitenkin varman päälle ja toivon kevään tulevan normaalissa aikataulussa. Nyt on suurinpiirtein oikea aika kylvää tomaatit. Viime vuonna kasvihuone projektin tiimellyksessä taisin mainita, että alle kymmenen tomaattia riittää meidän perheelle. Nyt sitten muutamaa eri lajiketta, kun testailen niin taisi unohtua nuo sanat. Meillä on nyt sitten kuusi tomaatti lajiketta kylvettynä ja jokaista parikymmentä eli tomaatteja olisi nyt tulossa 116 taimea. Toki nyt on myös sadolle maakellari, joten näitä tullaan säilömään jollain tavalla joka ei ole vielä ihan varmaa.

Kuivat plugit tomaattien kylvön jälkeen.

Tomaatteina

  • Tomato Renet
  • Tomato Ukrainskyy
  • Cherry Tomato Karamel Krasnaya
  • Tomato Radana
  • Tomato Sweet Million
  • Tomato Solanum Lycopersicon
6 viikkoinen Tomato Ukrainskyy Hihant vasemmalla ja Tomato Renet oikealla.

Samalla nyt laitettiin sitten aluille brysselin kaali eli ruusukaali, jäävuorisalaatti, keräkaali, keräsalaatti, kukkakaali, juuripersilja, punasipuli, basilika, sipuli ja purjo. Näissä nyt hillitsin itseni ja laitoin vasta kymmenkunta per lajike. (Pahoittelen jos joku nimi on hiukan väärin. Kasvien kanssa, kun käytän latinaa ja englantia niin käännös on vapaa muotoinen.)

Käytämme easy plugeja, koska ollaan huomattu niiden toimivan meillä parhaiten ja “laiskan miehen” kylvämistä. Ei tarvitse myöhemmin sitten koulia, kun on jo laitettu yksittäin. Samalla jos joku jää itämättä on helppo pistää uusi siemen tilalle. Hukkaa tulee siis todella vähän ja potit on uusio käytettävissä. Samaa multaa voi ostaa säkki tavarana myöhemmin. Tämä on myös vesiviljelyssä todella hyvin toimiva muoto, koska taimi on melkeimpä kokonaan sitonut mullan juurillaan, kun siirretään vesiviljelyyn. Jos ajoitus osuu kohdilleen niin tomaatit siirtyy tästä suoraan lopulliseen kasvualustaan. Aikaisemmin laitetut tomaatit jouduttiin laittamaan isompaan ruukkuun, joten ne ei päädy vesiviljelyyn.

Tämän vuoden paras löytö oli kylvökone, jolla pytyy tähän tarkkaan kylvöön. Laite on uskomattoman yksinkerteinen mutta niin ihanan helppo käyttää. Ylimääräiset siemet on myös helppo palauttaa takaisin omaan pussiin. Hukkaan ei mene siis yhtään siementä, joka on huippua. Pienellä nokan koputuksella saa siemeniä nokkaan ja tikulla laitettua oiken määrän oikeaan paikkaan. Osa siemenistä, kun vaatii painamista niin sekin onnistuu tikulla. Vielä jos hiukan hankaa villapaitaan niin saa tikun sähköiseksi ja siemenet saa tarttumaan tikkuun jos ei halua nokan avulla toimia. Tikku toimii myös hyvänä työkaluna, kun pluggeja otetaan pois, koska plugin pohjassa on saman kokoinen reikä josta voi vähän tökätä.

Kylvökone työssänsä.

Kaiken kaikkiaan meillä on nyt noita plugeja 900 taimen kasvatukseen ja ne kaikki tulee käyttöön jossain vaiheessa. Tietenkin pitäisi olla enemmän mutta seuraavan kerran lisää ostetaan ensi keväänä. Ovat kuitenkin aika arvokkaita hankkia, vaikka ovat mielestäni ihan huippu hyviä. Uskon nykyisten täyttyvän kevään aikana kolmesti ainakin. Näin ehkä maltan odottaa, että edelliset on kasvanut riittävästi, eikä kaikki kypsy samaan aikaan.

Ensimmäinen paprikan kylvö ei onnistunut. Itävyys oli huonolla tasolla eli yksi kymmenestä lähti kasvuun ja ne on kylvetty uudestaan ja taas odotetaan tuloksia. Itse tykkään nähdä juurikin tämän, että kuinka monta siementä tuo tulosta. Olen jotenkin neuroottinen laskemaan tuottavuuden tulosta. Kun jokainen siemen on kylvetty yksittäin, on helppo seurata ja tukea mun neuroottista seuranta intoa

Bell Pepper Raduzhnyye Kolokola ilmeisesti ei tykkää, että se tökätään paakun sisään. Kun vain yksi innostui kasvamaan jota ei ollut tökätty sisään. Oik. 6 viikkoa ja Vas. 2 viikkoa.

Kasvihuoneessa tämä neroottisuus saa uuden muodon ja se on lannoitus. Käytän kolmea lannoitetta joita annan kerran viikossa jokaista ja vaikka järjestelmä on vesi määrältään todellakin valtaisa. (Tuleva ainakin.) Kierrätämme siis muutamaa tuhatta litraa järjestelmässä. Siitäkin huolimatta lannoitus on ml tarkkaa ja tietenkin tunnin tarkkuudella. Suunnitelmat on siis jo aloitettu senkin osalta, vaikka vielä on lunta metsän reunassa 78cm.

Lunta tulvillaan ompi kevätsää

Lunta ennustettiin tulevan paljon, mutta ei me sitä uskottu. Sitä sitten tuli todella nopeasti ja reilusti tai oikeastaan runsaasti.

Omavaraisuus on osittain myös varautumista.

Polttopuiden nippuun keräämistä ja kun olimme valmiit tuli lumi.

Kun asuu täällä kylältä syrjässä on hyvä varautua lumen tuloon ja sähkökatkoihin. Ruokaa on siis hyvä olla muutaman liikkumattoman päivän varalle ja lämpöä tupaan. Toki pyrimme myös varautumaan itsemme evakuointiin.

Jos tiedämme, että lunta on tulossa reilusti niin siirrämme auton jo valmiiksi lähemmäksi isompaa tietä. Silloin sen voi lapioida tielle jos tie on aurattu. Nyt kun ei uskottu lunta tulevan niin auto jämähti pihaan. Lunta tuli niin paljon, että auto jäi jumiin tasaiselle tuulen tuomiin nietoksiin. Tälläisiä päiviä varten meillä on neliveto, jotta pääsee liikkumaan mutta siitä on kytkin rikki ja ei ole käytössä tällä hetkellä.

Siellä jossain se auto odottaa.

Tiistain kaikki liikkuminen oli peruttava. Ensin koulutaksille soitto, että tiemme ei ole käytössä, eikä meiltä tule kukaan kyytiin. Tielle on 700m ja emme olisi enää ehtinyt juosta isomman tienvarteen. Tie on tietenkin ehtinyt jo sulamaan, koska oli kevät. Auraukselle tämä luo tietenkin haasteita, että aura ei siirrä myös tietä penkalle. Kevyt auraus taas jättää lunta ja siitä tulee loskaa. Sula tie alkaa sekoittumaan myös tähän loskaan ja koko tie pettää meidät. Liikkuminen on rajoitettu tai oikeastaan sitä ei ole ollenkaan.

Toki oli kokeiltava kuinka takavetoinen auto auratulla tiellä liikkuu. Sanoisinko, että oli sillä ainakin työllistävä vaikutus, kun kokeilimme saada sitä irti pitkällä liinalla ja Scanian voimalla. Scaniaa kun ei uskaltanut rinteeseen päästää niin liinalla oli pituutta paljon. Loppujen lopuksi kun liinaa oli pätkitty riittävästi, vanha konsti otettiin käyttöön, joka pelasti tilanteen. Olihan se kokeiltava saisiko mies ja lapio ihmeitä aikaan. Kyllähän se auttoi tilanteesta taas pois. Autoa toki ei enää yritetty saada pihaan vaan jätettiin suosiolla matkanvarrelle. (Tämä oli niin meidän touhua, ettei sitä kehdattu kuvata.)

Nyt siis testaamme kuinka ruokavarasto kestää ennustamattoman liikkumisen estymisen. Yllättävän hyvin kaikki riitti tai siis ei sitä edes huomannut. Pääsi meiltä kyllä yksi asia loppumaan se on kaakao. Minuun se ei vaikuta, koska olen kahvikissa mutta emäntä juo kaakaota samalla tavalla kuin minä kahvia. Hyi meitä molemmat tuonti tavaraa.

Lunta tuli niin paljon, että puut nuokkuivat tiellä ja linjoilla

Nopea lumen tulo vaikutti myös sähkön kulkemiseen ja se räpsyi useita kertoja mutta vältyimme pidemmiltä katkoksilta.

Vapauduttuamme saarroksista

Joku luulisi varmaan, että kauppaan sitä kirmaa jo täydentämään kaappeja. Äh oli kova kiire päästä mun luotto firmaan meinaan VP-lux:iin hakemaan kasvariin tarvikkeita ja taimille kylvömultaa yms… Toinen mihin kiiruhdin oli automaalaamo, kun käytössä olevan auton osat oli maalattavana ja piti hakea tiistaina kun sulku alkoi. Onneksi JamPaint jaksoi odottaa. Kotimatkalla kävin hakemassa sen kaakaon myös emännälle ja tytöille rairuohoa.

Kevät tulee kuitenkin vaikka lapiollinen kerrallaan.

Vaikka ei sitä roskiksella käydessä uskoisikaan.

Perhe matkalla omavaraisuuteen