Avainsana-arkisto: omavarainen

Jouluna ajauduimme vauva-arkeen

Talven ihmemaa on saapunut meille. Tämä tarkoittaa yleensä sähkökatkoja on niitäkin jo toki ollut mutta enempi on vaikeutunut internettiin pääsy, joka taas on vaikuttanut tähän blogiin.

Nyt on ilmasto ja tähdet kohdillaan, joten päivitystä pukkaa tulemaan. Kuinkas tämä joulukuu on mennyt.

Tapanamme on hiljentyä jouluun ja eristäytyä keskittyen läheisiin.

Tämä joulu on ollut ihan toisenlainen kuin koskaan ennen hirmuisesti stressiä, aikataulu ongelmia, arjen järjestyksen muuttamista, loppuunpalamista, kiukuttelua ja kuitenkin onnea.

Vauva-arki alkoi joulukuun alussa, joka vaikutti suuresti päivän kiertoon ja aikatauluihin. Alussa vanhempien kuormat kasvoivat ja joustavuutta tarvittiin. Huomasimme jossain vaiheessa, että olemme todella kuormitettuja ja kamelin selkä meinaa katketa, kun ei vaan kertakaikkiaan arki suju. Arki tuntui todella kiireiseltä ja aikataulutetulta. Hirveä kiire saada asiat vain tehtyä. Teimme aikajanan johon kirjasimme päällekkäisiä juttuja ja kenelle mikäkin kuuluu. Oli kellon aikoja jolloin oli jommalla kummalla hirmuisesti tekemistä ja toisella oli silloin aikaa. Aloimme jakamaan työt uudestaan, jotta ei tule tälläistä työsumaa.

Esimerkki aikataulu ongelmasta ja ratkaisusta:

  • Mies: Hoiti aamulypsyn ja lähti suoraan viemään lasta hoitoon.
  • Vaimo: Vahti lapsen pukeutumisen ja repun pakkauksen. Hoitaa vauvaa.

Molemmilla oli siis stressi pysyä toisen aikataulussa. Tehtiin muutos:

  • Mies: Vahtii pukeutumisen ja pakkaa repun ja lähtee viemään hoitoon.
  • Vaimo: Hoitaa aamulypsyn ja tulee sisälle hoitamaan vauvaa.

Tämä oli todella pieni muutos mutta suuri vaikutus stressiin ja aikataulussa pysymiseen. Toki lypsyissä oli omat haasteensa, koska hieho tuli lypsyyn ja jotenkin emme uskoneet käännön toimivan. Olemme nyt siinä tilanteessa, että vain vaimo pystyy lypsämään hiehon. Heille on tullut omat tavat, rutiinit ja luottamus. Hieho toimii kuin automaatti, kun lypsäjä on oikea.

Onneksi jo opiskellessa havaitsin kuinka eläimillä on mieltymyksiä joihinkin hoitajiin ja jotkut ovat ilmaa. En voi siis ottaa itseeni, että me ei ymmärretä toistemme tapoja. Olemme myös havainneet haastavuutta meidän lypsypaikan järjestelyissä, joihin emme pysty vaikuttamaan näin talvella. Meillä ei ole mahdollisuutta millään tapaa painostaa eläintä lypsylle. Meillä ainoa keino saada eläin lypsyyn on houkuttelu ja viekkaus. Olemme päättäneet kesällä parantaa tätä, kun nyt tiedämme mitä tarvitsemme homman helpottamiseksi. Emme pysty rajaamaan eläinten liikkuuvuutta tarpeeksi, mikään meidän aitamme ei ole “naudan kestävä”. Eläimet ovat meillä laitumella, kun tulevat lypsypaikalle jossa on parsi johon kytketään lypsyn ajaksi. Lypsyparrelle pitäisi tehdä kuja johon ne ohjattaisiin ennen lypsyyn tuloa. Meillä oli tälläinen kuja kyllä mutta vain paimenlangasta tehty. Tämä toimi hyvin kun oli suopuisia eläimiä. Nyt osalla on vähän enemmän annettu omaa tahtoa, joten lanka on liian vähän. Osa nuorista kun on niin ahneita paskoja, että kun yhtä houkuttelee rajatulta alueelta lypsypaikalle niin tunkee  langat kaulassa muitakin herkuille. Oli siis pakottava tarve poistaa nämä langat ennen kun sattuu tapaturma. Iso eläin kun sotkeutuu lankoihin ja vauhkoutuu niin ongelmat ovat todellisia ja vahingot korvaamattomia pahimmassa tapauksessa.

Vauva kuulumisia

Vauva ja arjen yhdistäminen oli mielenkiintoinen prosessi. Kaksi on jo ennestään ja nyt tuli sitten kolmas. Olemme jokaisen kohdalla pyrkineet olla muuttamatta liikkumista tai ylipäätään arkea millään tavalla. Edelleenkin meillä on kaikki samat tehtävät työt päivittäin mitä ennenkin mutta sitä on jouduttu muuttamaan kuka sen tekee. Vauva on vaimolle vähän kuin ankkuri se hidastaa liikkeelle lähtöä, joten aamuisia lähtöjä saa vain haaveilla. Vauvalle on myös tullut jo rytmiksi, että kun isommat on lähtenyt hoitoon on hänen ruoka-aika. Yleensä nukkuu siihen saakka. Se on hirmuisen hienosti ja helpottaa aamua kummasti. Toki tuntuu, että hidastaisi arkea mutta kuitenkin kaikki hommat tulee tehtyä en tiedä onko sitä vain tullut nopeampi halon hakia, lämpeneekö hella nopeammin vai kypsyyko uuniruuat nopeammin kuin ennen. Onko arjessamme ollutkin löysiä kohtia, joita ei ole osannut hyödyntää. (Kirjoittaminen on ollut tauolla toki.)

Kesän päivät alkavat olemaan taas täynnä tekemistä. Talven aikana pitäisi alkaa tekemään sellaisia asioita kuntoon, jotka helpottavat kesän projekteja. Tärkein ja suurin talven projekti tulee olemaan työkalupakki tästä kirjoitan varmasti lisää.

 

Polttopuille katto

Talveen varautuminen on tosissaan alkanut ja polttopuille katto aloittaa lyhyen sarjan. Tällä viikolla tulee päivitys päivässä.

Me käytetään vaihtolavoja arjessa monella tavalla ja moneen eri asiaan. Kaikki lavat on ostettu käytettynä ja kunto näillä lavoilla on laidasta laitaan. Ne ei onneksi sisällä hienomotoriisia asioita, joten leka on hyvä työkalu hitsausvälineiden kanssa. Ei tarvitse insinöörin ajatus mailmaa vaan luolamiehen luovaa voimaa. Tämä on joskus niin ihanan raakaa työtä, että mieli lepää.

Tämä lava on kokenut meillä kovia ja tarvitsisi lekan hienosäätöä hiukan mutta se ei puita haittaa. Liiteri on meillä hiukan hmm hukassa tällä hetkellä, joten käytämme tätä lavaa. Taivutimme jo kaaret tähän lavaan, jotta olisimme laittaneet pressun päälle mutta kun kaaret oli paikoillaan näytti niin hurjan korkealta, että purettiin pois. Pohdimme kolmisen viikkoa mitä materiaaleja meillä on ja kuinka niistä saisi toimivan ratkaisun.

Tasakatto tai pulpettikatto miten se nyt kuvailisi ehkä yhteen suuntaan kaatava. No siis katto siihen tuli.

Kevyesti ja vähän niin kuin väärin laitettu mutta näillä mennään. Vieressä maassa näkyy tuollainen peltinen tiilikuvio kattopelti tuli laitettua tuonne ylöskin. Ylös jää reilusti rakoa niin varmasti kuivuu voi toki vähän vettäkin viskoa sisään.

Pellit ei riittäneet ihan koko mitalle, joten laitan tuohon jossain vaiheessa pienen peltisoiron kevyesti kiinni. Havaitsimme, että kun käytetään klapikonetta niin saadaan sillä edelleen tuosta päästä täytettyä lava ilman, että kattoa pitää poistaa. Vahingossa siis taas tehtiin oikea ratkaisu.

Jotenkin tämä on niin palkitsevaa, kun joku juttu tulee päätökseen ja saa aloittaa uuden jutun ilman, että pitää pohtia kuinkas se juttu nyt tehtäisiin.

Polttopuiden tekoa jokunen aika sitten. Klapikone on vuokrakone omalta kylältä niin myös pyörittämässä ollut traktori. Kylämme on kyllä tässä suhteessa mitä parhain löytyy sitä sun tätä mitä vain hetken tarvitsee mutta säästää aikaa monta päivää.

Tässä tämä lava on pohjamaalattuna. Oli siis meille tullessaan keltainen.

Polttopuita on toki lisää ja ne pitäisi vielä pinota…

Vesiviljelyn aloitus myöhästyi ja satoa ei oikeastaan odotettu. Nyt katsotaan miltä siellä näyttää.

Vesiviljely myöhästyi monesta eri syystä mutta suurin hidastin oli kuivuus. Olen kuitenkin nyt huomannut, että vesiviljely on kuivan ajan viljely muodoista se tärkein ja paras sadon pelastaja. Uskon, että tämä on tulevaisuus jos ilmaston muutos jatkuu. Ilmaston muutoksen syistä ollaan eri mieltä mikä sen aiheuttaa vai onko vain väistämätön muutos pallolla. Oli se syy mikä tahansa ääri-ilmastoja on havaittavissa. Näihin ilmiöihin ja ilmastoihin vesiviljely on oiva ratkaisu.

Keväällä on sulamisvesiä, jotka menevät “hukkaan” eli pintavesiä. Kun otamme tästä suuresta vesimassasta, veden talteen järjestelmään emme rasita pohjavesiä ja näin kaivossa olevaa juomakelpoista vettä. Järjestelmä puhdistaa tätä vettä koko ajan, joten järjestelmään voi laittaa vaikka kuravettä. Toki siinä on myös ravinteita, jotka menee kasvien kasvuun. Joku voi toki olla kanssani erimieltä.

Veden haihtuminen on sellainen kysymys, joka on esitetty parikin kertaa. Nyt voin siihen antaa vastauksen. Meillä kiertää noin 2-3 tuhatta litraa. Nyt on lisätty 200 litraa noin puolessatoista kuukaudessa. Suurimman haihdutuksen aiheutti letkuun joutunut koppakuoriainen, joka laittoi järjestelmän tulvimaan. Nyt vesi tankissa on pelastus lauttoja.  Kasvihuoneesta oli myös toinen pääty pois kuumimpaan aikaan, joten haihtuminen voisi olla pienenmpi tai suurempi jos pääty olisi ollut paikoillaan.

Satoa tai siis sadon alkuja piti esitellä.

 

Tomaatteja on tulossa ihan kiitettävästi jos säät sallii kypsymisen. Nämä tomaatit olivat kukkina noin 3 viikkoa sitten.

Kurkkuja tulee yllättävän paljon useita kymmeniä on jo aluillaan. Nämä on siemenestä istutettu 11 heinäkuuta eli kasvi on noin 6 viikon ikäinen.

Mansikat tuottaavat jo rönsyjä. Nämä mansikat on lähtenyt rönsyistä kasvamaan 6 viikoa sitten ja nyt tuottavat jo uusia rönsyjä. Ensikesänä on paljon uusia mansikantaimia.

Salaatin nopeus tai oikeastaan sen hitaus on ollut vähän pettymys. Nämä on myös istutettu 11 heinäkuuta joten… Luulen luonnon olevan luonnottoman nopea, kun vertaan kurkkujen huimaan kasvuun.

Paprika yrittää vielä ehtiä kukkimaan ennen kylmyyttä. Istutettu 11 Heinäkuuta kurkkujan viereen.

Lautta-altaanvesi paljon on peloteltu levän kasvamisella. Meillä oli aluksi se levä aika vahvana mutta nyt kun järjestelmä pyörii ja toimii on vesi täysin kirkasta. Kivialtaiden kivistä löytyy erilaisia raviteista johtuvia kasvustoja.

Verailu kuvia. Nämä antaa voimia jatkaa. Samalla ihmettelee kuinka nopea luonto on.

 

11. Heinäkuu
26. Elokuu
11. Heinäkuu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

26. Elokuu

 

 

 

 

 

 

9. Heinäkuu

 

 

 

 

 

26. Elokuu

 

 

 

 

 

 

 

Semmosta on päässyt tapahtumaan seitsemässä viikossa. Innolla jo odotetaan tulevaa kesää jos vaikka ehtisi pari satoa kesän aikana valmistumaan. Ahneella on yleensä haiseva loppu mutta tavoitteet pitää pistää korkealle. Tilan käyttöä myös kokeillaan tehostaa ensikesänä ja lautoille laitetaan enemmän mitä tänä kesänä viitsittiin myöhäisen ajankohdan takia.