Avainsana-arkisto: suuntana omavaraisuus

Suuntana omavaraisuus 2020

Kolmas vuosi sarjan parissa alkaa. Ennen sarjan alkua kirjoiteltiin yksittäisiä yhteispostauksia. Se herätti kuitenkin mielenkiintoa ja kirjoittajissa tarvetta kertoa enemän. Ennen sarjaa aihetta jo sivuttiin yhteispostauksissa https://www.korkeala.fi/omavaraisuuden-ja-omaperaisyyden-rajalla/ julkaistiin jo 2016. Tsajut kirjasi sarjan historiaa ja suuntautumista vähän ylös https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja/

Lyhyt esittely meistä:

Olemme tuikitavallinen perhe, joka elää Keski-Suomen katolla. Saman katon alla asustaa isä (blogin kirjoittaja), äiti ja kolme tytärtä. Naapuriin on vuosi sitten muuttanut myös mummo. Mummo on mukana tilan erilaisissa projekteissa. Tilalla perhe on asustellut jo jonkin aikaa. Kaksi nuorinta tytärtä on syntynyt tilalla asumisen aikana. Heille monelle epänormaali on se normaali.

Asuminen

Asuintaloon ei tule juoksevaa vettä eikä ole viemäröintiä, joten sisällä ei ole vessaa vaan käytössä on huussi. Aika ajoin sisävessa on käynyt mielessä mutta vielä sitä ei ainakaan ole. Tilan väkeen kun tutustutte niin on mahdollista, että sellainen on jonain viikonloppuna rakennettu kun vaan aika on kypsä.

Eläimet

Tilalla on myös eläimiä, jotka tuovat arkeen, juhlaan ja pimeyteen rytmiä. Kanoja on munan tuotannossa, lampaita pihapiirin siistimiseen ja nautoja tuottamassa maitoa. Lampaat oli ennen suuremmassa roolissa perheen arjessa mutta nykyisin ovat päässeet tuottavasta toiminnasta lemmikki eläimeksi. Oikeastaan kaikki eläimet ovat enemmän lemmikkejä mutta osalle on myös luotu tavoitteita. Pyrimme siis, että maidossa ja munissa pysyisimme ympäri vuoden. Nyt tosin on sellainen tilanne, että kaikki lehmät ovat ummessa samaan aikaan. Odotamme vasikan syntymistä, jotta maitohanat aukeisivat uudestaan. Kanat pitävät keskitalvella myös taukoa sulkasadon aikaan, joten munatkin on välillä kortilla mutta kyllä sen yksi kaksi päivässä yleensä saa.

Puutarha

Puutarha on jäänyt hiukan eläinten jalkoihin. Kun emme ole maalta kotoisin on ollut hurjasti opittavaa ja opeteltavaa eläinten hoidossa. Oppia toki haettiin jo koulunpenkiltä Kajaanista asti ja valmistuikin tilan isä maatalouden perustutkintoon taskussaan myös Luomun ja muutaman erikoistumisen paperit. Oppien tuominen tilan arkeen on aina hiukan säveltämistä ja sovittamista kun toimintaympäristöt poikkeavat toisistaan.

Rutiinit kun on saatu hiottua kuntoon niin voi alkaa lisäämään rutiineihin uusia osia. Tavoitteena olisi saada kasvihuone tuotanto käyntiin tulevana kesänä. Suunnittelu vei hiukan aikaa viime kesänä. Alunksi runko oli tarkoitus rakentaa itse mutta johdatuksesta löytyi kaalinviljelijä, joka pienensi toimintaa ja hänen kasvihuone saapui meille. Toki siinä on pientä kosmeettista laittoa, joka hidasti kasvihuoneen nousua.

Näin jälkeenpäin katsottuna se oli todella hyvä asia. Kun tuli pohdittua kasvihuoneen lämmitystä ja viilennystä. Nyt sitten työpöydällä on ollut suunnitelmat maalämmön rakentamisesta kasvihuoneen alle. Kuulostaa suurelta jutulta mutta se on ihan nopea ja helppo homma (paperilla). Pyrimme myös pohtiman kuinka saisimme kasvihuoneesta mahdollisimman paljon irti. Kysymyksinä on esitetty, että saisiko sinne auton talvella, kuinka saisi helposti muokattua, onko siitä eläinsuojaksi kasvukauden ulkopuolella? Avoimia kysymyksiä siis riittää joihin pitää vielä etsiä vastauksia. Näihin kysymyksiin varmaan palaan tässä sarjassa moneen kertaan.

Kasvimaamme on tähän asti ollut etupäässä kesän tarpeet ja monivuotiset kasvit. Marjapensaita on jaettu ja istutettu. Ne alkavat nyt olemaan sen ikäisiä, että satoakin alkaa saamaan. Viitisen vuotta siinä menee, että pienestä pistokkaasta päästään tuottavaan marjapensaaseen. Se tuntui pitkältä ajalta silloin ja nyt tuntuu, että sehän vasta oli. Silloin ajatuksissa pyöri, että nyt se on tehtävä eikä siirtää seuraavaan vuoteen. Vielä ei meillä ole viisi vuotta täynnä mutta pensaat lisäävät jo tuotosta mukavasti vuosi vuodelta.

Tilukset sijaitsevat kasvuvyöhykkeellä 4

Kylästämme sanotaan, että asumme Keski-Suomen katolla. Kylämme kun on lähes kauttaaltaan yli 200m merenpinnasta ja sen tuntee ilmastossamme. syys talvella hautaudumme lumiseen pukuun, joka pitää meitä hellässä otteessaan (liian) pitkälle kevääseen. Keväällä meillä on lunta vaikka naapuri kylät kylpevät auringossa leskenlehdet kukkien. Vihdoin kun meillä vaihdetaan kesäisempää päälle niin voisi ilkosillaan olla. Lämpömittari nousee hellelukemiin huomattavasti useammin mitä ilmatieteenlaitos lupaa. Korkeutemme aiheuttaa vesisateiden pois jäännin. Sadepilvet kun joskus pääsee kipuamaan korkeaan kyläämme eivät ne sitten hetkeen poistu tai tyhjenevät valtavalla raivolla. Elämme suuressa ilmastojen vuoristoradassa, joka kulkee rauhallisesti äärilaidasta toiseen. Harmoonisella rytmillään ei luo suuria yllätyksiä ja tämä ilmaston hidas aaltoilu on välillä hermoja raastavaa, kun katselee etelän immeisten kevään kylvökuvia ja omassa pihassa on vielä puolisenmetriä lunta. Keväinen kylvö into on joskus hiukan lähtenyt käsistä aiheuttaen aivan turhan hankalia kevään edistämis hankkeita.

Suunnitellaampas hiukan alkanutta vuotta:

Talvi rakentaminen kun on ihan huippu hauskaa hommaa niin otettiin joulukuussa varaslähtö rakentamalla. Ajatus on muhinut jo hetken, että eläinsuojaa vähän kunnostellaan mutta kun sitä kävi tutkimassa niin tehtiin uusi. Toki siihen jäi vielä kosmeettista tekemistä kevät talvelle.

Sitten pitäisi jo katse kääntää kevääseen aika pian ja laitella siemeniä multiin. Varmaankin maaliskuun postaukseen tulee mitä laitetaan kesäksi kasvamaan. Kun siemen valikoimaa on mutta ei ole vielä ihan inventoitu.

Riippuu varmaankin kuinka kauan meillä on naudat ummessa koska päästään lypsypaikan kimppuun. Varmaankin kevät ehtii tulla ennen kun siihen aika riittää tai lämpötila.

Kasvihuone tulee viemään muutaman yön ja päivän tunnit, jotta saadaan se kasaan. Varmaankin kaikki liikenevä aika tulee menemään sen kanssa tavalla tai toisella.

Vanhan eläinsuojan purku varmaan ajoittuu jonnekkin kohdin kesää.

Pihan tasoitusta pitäisi jatkaa. Kun menin syksyllä päättämään, että piha tulee tai oikeastaan piha tulee laajenemaan. Vähän sellainen kaupunkilaisen homma tai jotain. Jotenkin mummi on saanut nämä pihan kauniiksi laitto hommat iskostettua kaupunkilaisten hommiksi vaikka on täällä maalla kauniita pihapiirejä.

Sitten vielä tuolla pihalla on sellaisia juttuja väärissä paikoissa joita pitäisi siirrellä. Tähän e n nyt kaikkia jaksa eritellä ja koska ei ole niin kiireellisiä hommia. Tämä onkin siis sellainen Pihapiirin rakennus vol.2 jos paukkuja riittää. Tämä kohdistuu etupäässä rakennuksiin ja niiden sijoitteluun, joten voi olla, että paukut ei riitä.

Työpöydällä on kyllä vielä pino suunnitelmia, jotka ei pääse tämän vuoden ohjelmistoon. Jätän kuitenkin mahdollisuuden vetäistä jokerin tästä pinosta esiin jos aikaa jää yli.

Perus juttuihin kun kuuluu tietysti kevät lannoitutus ja puutarhan hoito lisääntyy taas tänä vuonna tai ainakin samaan kun menneenä vuonna. Pitää siis suunnitella vähän kasvimaita ja muistaa kitkeäkin niitä. Puutarha saattaa myös vaatia jotain nikkarointia.

Syy omavaraisteluun

Hulluhan se olisi, joka ei itse maitoaan lypsä kun siihen on mahdollisuus.

Kun kaupungissa tottui, että kauppaan on kävelymatka ja sai sen mikä puuttui. Maalla meillä ei ole sitä kauppaa kävelymatkan päässä.

Kaupungissa tottui, että kauppa on kävelymatkan päässä ja sai sen mikä puuttui.

Kylältämme on kuollut kyläkauppa jos toinenkin. Oli siis tehtävä itselle sellainen hätävara puskuri, ettei nälkä ainakaan ala vaivaamaan. Samalla on huomannut kuinka paljon turvallisempaa elämä on kun ruoka on edes osin turvattu vaikka ei pääsisi kauppaan viikkoihin. Nyt meillä on kesäisin se “kauppa” auki 24/7 jos jotain purtavaa tarvitsen.

“Kauppa” ei rajoitu vain pihapiiriin vaan tarjoaa pikantteja makuja myös metsän ja kalaisien vesien muodossa. Vuosien saatossa olen huomannut kuinka “kauppamme” tarjonta on kasvanut monella uudella maulla. Tietoisuus kun kasvaa tarjontakin kasvaa toki siellä on aika-ajoin sellaistakin tarjouksessa, joka ei sovi omaan makuun.

Bloggari Isännän mietteitä vuodelle 2020

Pohdin joulukuussa voinko lähteä sarjaan vielä mukaan, onko minulla annettavaa sarjalle. Epäilin myös onko sarjan aloitusta liian aikaisin tammikuussa. Omia voimia tuli myös epäiltyä.

Päätin tehdä sarjaa omien voimavarojen rajoissa. Suuruuden hullut listat saivat jäädä pois. Mieli voi kyllä muuttua kun seuraava kuukausi postaus tulee ulos. Ajatukseni on sarjan tiimoilta keskittyä rakentamaan, nikkaroimaan, puunailemaan tuunailemaan ja askartelemaan paskartelemaan. Asiat eivät ole meille vieraita mutta niiden kuvaaminen ja kertominen on jäänyt sivummalle pienempään rooliin tai oikeastaan näyttämöllä jököttäväksi puuksi.

Alussa kun aloin kirjoittamaan blogia ajatus oli olla hiukan anonyymi. Anonyymius on karsiutunut kuin sipulia kuorien. Nimeni selvittäminen ei ole koskaan ollut haastavaa, eikä piilotettua. Jouluna Maaseudun Tulevaisuus teki jutun, jossa viimeistään nimet paljastui blogin takaa. Nyt pohdinkin jatkanko kirjoittamista Isäntänä vai Korkealan Heikkinä. Pohdin myös kuinka se tulisi kirjoituksiin vaikuttamaan. Olisinko rajoittuneempi mielipiteissä jos kirjoittaisin Korkealan Heikkinä vai yhteiskunta kriittisempi Korkealan Isäntänä. Olisiko Korkealan Heikki herkemmin lähestyttävissä kuin Isäntä? Se on muuten ihan varmaa, että aivan varma, on täysin varmaa, blogista ei tule kirjoittajan osalta sukupuoli neutraalia.

Kokeillaan siis päästä nextille levelille!

Mukana on mukavia blogeja.

Kasvuvyöhyke 1

Omavarainen https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2020/

Wannabee Farmari https://farmertobee.blogspot.com/…/kohti-omavaraisempaa…

Iso-Orvokkiniitty https://iso-orvokkiniitty.fi/…/kuudes-vuosi-iso…

Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/01/06/urbaania-omavaraisuutta

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/01/suunnitelmia-talle-vuodelle.html

Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=1068

Urban Farming kaupunkiviljely  https://finlandurbanfarming.blogspot.com/…/omavarainen…

 Rouva yrttinen https://rouvayrttisen.blogspot.com/…/rouva-yrttinen…

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2020/01/tammikuu-2020.html

Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/01/rapparina-ja-nuohoojana.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2020-osa-1

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2020/01/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-1.html

Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2020/01/omavaraisempaa-elamaa-2020-osa-1.html

Airot ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/…/suuntana-omavaraisuus…

Caramellia https://caramellia.fi/tammikuu-2020/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/…/suuntana…

Villa Kotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=3611

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki – suurien unelmien puutarhablog https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/01/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Kasvuvyöhyke 5

Sorakukka http://www.sorakukka.fi/?p=972

Suuntana omavaraisuus vuoden viimeisen kerran

Tämä kausi on loppumassa. Viime kuussa ei tullut päivitystä raapustettua.

Muistellaan hiukan mistä aloitettiin tänä vuonna jos haluat tavoitteet lukea kokonaisuudessa käy lukemasssa täältä.

Suunnitelma vuodelle 2019:

  1. The Työkalupakki
  2. Kylvö
  3. Erilaisten kasvu paikkojen testaus
  4. Kasvihuoneen laajennus
  5. Vesiviljelyn jatkaminen ja laajennus
  6. Runsas sato
  7. Maakellarin opiskelu, kunnostus ja tuunaus
  8. Säilönnän saloihin perehtyminen
  9. Aurinkosähkön hyödyntäminen ja sen testaus
  10.  Maitohuoneen eristäminen
  11. Lypsypaikalle vihdoinkin lattia jäi jo viime vuodesta roikkumaan
  12. Ullakolle pitäisi tehdä jotain
  13. Parantelua siellä täällä
  14. Aitauksien ja talvi tarhojen parantelua
  15. Yllätykset ja huomiot mitä ei tullut ajatelleeksi
  16. Rakentelua, nikkarointia, korjailua ja puhdetöitä
  17. Polttopuut

Luettelo ei ole aika eikä tärkeys järjestyksessä.

Aloitetaan lista yli viivatuista

Kylvöt tehtiin lämpötilan mukaan keväällä ja olipas haastavaa löytää aikaa juuri silloin kuin maan lämpötila oli oikea. Moneen kertaan uhkailin siirtyväni syyskylvöihin. Unohtui syyskylvö kiireisiin ja lumi on jo maassa.

Ilman lappuja ei tietäisi mitä on kasvamassa.

Erilaisia kasvupaikkoja kokeiltiin ja erilaisia kasvimaan hoitoja. Kesän outojen ilmojen vuoksi tuli harmaita hiuksia ja totesimme jossain vaiheessa, että rikkaruohojen joukossa kasvavat voivat parhaiten. Kasveilla pysyi kosteutta ja rikkaruohot suojasi hallalta. Tämä rikkaruoho pelto ei pääse kuitenkaan jatkoon. Sadon kerääminen oli kuin viidakossa rämpisi ja metsästäisi suurta pientä saalista. Kasteluun kun emme kuivuuden vuoksi lähteneet jotta kaivossa pysyy riittävästi vettä eläimille ja ihmisille. Ajettiin vesirallia siitäkin huolimatta.

Vesiviljely jatkui mutta laajennus jäi pois. Taas varmaa onnistumista ja edelleen hämmästyttää kuinka vähän vettä katoaa järjestelmästä. Tässä on tulevaisuus jos kuivuus alkaa maata enemmänkin riivaamaan.

Maakellari rehellisesti sanoen kopioin kuin apina mitä muut bloggarit tekevät kellareille. En ehtinyt opiskelemaan vaan luin kokemuksia ja toimin kuin ohjeissa oli. Tuunaus jäi myös vajavaiseksi mutta ensivuonna uudestaan.

Säilönnän salat myös hiukan ohkaiseen tietotaitoon jäi itseltä. Oli helpompi ulkoistaa säilöntä äidille. Hän sitten loihti pikkelssiä, puolukkakurpitsahilloa, keitteli omenamehua, taisi sinne kellariin jotain muitakin makuelämyksiä tulla. Puristukseen meni myös osa omenoista ja mehua nyt tuntuu olevan. Puhumattakaan omenahillosta, joka lasketaan kymmenissä kiloissa. Itse keskityin vain makusuolan valmistukseen. Monesti on tullut yrttejä kuivattua mutta sitten se käyttö. Nyt siis jauhoin merisuolan kanssa yrtit, jotta tulee käytettyä, kun on tutummassa muodossa.

Aurinkosähkö toimi kasvihuoneessa hyvin parantelua ja käytön monipuolisuuta lisättävä.

Ullakkoa on eristetty lisää ja lattiaa pyritty nakuttamaan lisää aina, kun ylimääräitä aikaa on.

Parantelua siellä täällä. Viimeksi kun piti kirjoittaa postata kuukausi kuulumisia niin oli keittiön uusiminen päällä. Meillä ei ole ollut “keittiön kaappeja” moneen vuoteen (koskaan kun ollaan täällä asuttu). Tarkoitus oli tehdä keittiön kaapit itse ja puusta. Aika ei vain tuntunut tähän riittävän ikinä. Joten jouduin myöntymään lastulevykaappien käyttöön. Ostimme kaapit käytettynä, koska tuntuu kaappien kierto ja muutos halukkuus olevan ihmisillä niin nopeaa, ettei kappeihin ehdi käytön jälkiä tulla. Syy tähän innostukseen oli, että toinen aikuinen oli lähdössä kuukaudeksi ulkomaan komennukselle ja kotiin jäävälle ei olisi pahitteeksi toimiva keittiö.

Kesän aikana jostain syystä on tullut tehtyä kattoja. Mummolaan tuli maalattua katto (kulkee myös nimellä äidin asuttama torppa en vain tiedä vielä kumpi nimi vakiintuu käyttöön). Papan traileriin tuli laitettua uudet kattopellit. Kävin myös kesällä Orivedellä auttamassa huopakaton tekemisesä, jotta talon isäntä saataisiin pysymään poissa katolta, kun yksin kesää siellä viettää.

Kesällä maalattiin myös mummolan katto. (Äidin torppa.)

Ylläreitä: Kun keittiön kaappeja metsästettiin niin tuli selailtua eri myyntipalstoja netistä. Sieltähän löytyi muutakin tarpeellista jota ei tiennyt tarvitsevansa. Lypsypaikalle on tullut muutama nosto-ovi ostettua, kun Sulo Vileenin tyylillä halvalla sain. Asennus on jopa suoritettu sitä mukaa kun on pihaan tullut.

Suurin yllätys on kuitenkin nyt syksyllä katsoa mennyttä kesää. Keväällä en tiennyt, että kesässä en olisi yhtään kokonaista päivää kotona. Syksyllä sitten jouduinkin olemaan kotona, kun iski rankempi miesflunssa. Henki ei mahtunut oikein kulkemaan, joten avattiin taas lisähapella. Jouduin taas pitämään mukana avaavaa piippua, jotta uskalsin lähteä liikenteeseen. Se oli syksyllä se. Kesällä tosiaan olin jos jonkinmoisessa tapahtumassa, koulussa, rallissa, talkoissa… Näin koin ja hauskaa oli.

Keväällä hommasin polkupyörän. Ihan sellaisen uuden kaupasta, joka maksoi paperirahaa. Tätä keväällä epäili muutama sukulainen ja eipä vaimokaan tästä silloin innoissaan ollut. Nyt voin selkä suorana sanoa, että jos olisin kesän ajot ajanut autolla niin polttoaineeseen olisi mennyt tämän polkupyörän hinta. Nyt on saavutettu kahdentuhannen kilometrin rajapyykki ja vielä tulen sotkemaan eteenpäin, kun ketjua riittää.

Rakentelua ja nikkarointia noo tulihan tuosta edestä purettua portaat ja tehtyä “laituri” tilalle. Ulko-ovi on vaihtoon menossa ja muutenkin keskitytään nyt toimivuuden parantamiseen ja eristämiseen. Luulisi, että pieni talo niin nopeasti se on eristetty. aluksi, kun ei osannut ajatella mitkä kaikki tilat pitäisi olla lämpimiä tai oikestaan kuinka lämpimäksi ne haluaakaan. Eteinen kun on ollut kylmä siis täysin eristämättä. Ajateltiin pitää se puoli lämpimänä tai oikestaan puoli kylmänä, koska siellä ei ole lämmitintä niin lämpiäisi hukkaan menevällä lämmöllä. Ollaan huomattu, ettei se pysy edes hiukan läpimänä jos ovi vuotaa kuin seula ja ikkunoiden vierestä voi katsoa ulos.

Polttopuut meni syksyyn, vaikka piti tehdä keväällä.

Sitten ne miljuunat selitykset miksi ei tehty

The työkalupakki muuntui kasvihuoneen osien suojaksi talveksi, joten työtilat jäi tekemättä.

Kasvihuoneen laajennus alkoi aikamoisella hypyllä, kun pihaan tuli kasvihuoneen osat haettua. Kasaus alkoi venymään, kun osia pitäisi maalata ja vanhoja muoveja poistella. Samalla heräsi paniikki kuinka saan täyden hyödyn kasvihuoneesta ja sitten lämmitys muodon kehittäminen alkoi. Rakennus jäi koska kasvuhuoneen alle pitäisi saada tehtyä lämmitysputkisto ja sitä sun tätä. Varsinkin tätä on suuri kysymysmerkki mitä kaikkea se tarkoittaa.

Runsas sato jäi haaveeksi kaikessa muussa kuin omenoissa. Voi toki olla, että laskeskelin hiukan pieleen kuinka paljon kulutetaan. Vesimeloonit katosi parempiin suihin ennen kuvausta. Porkkanoiden nostossa kävi vähän samalla tavalla, kun muutama kilo katosi yhdessä illassa.

(Tässä kuuluisi olla kuva täysistä vihanneskopista ja kaikki ei edes niihin mahtunut.)

Maitohuoneen eristäminen ollaan selvitty nykyisellä joten kuten talvista. Nyt syksyn pakkasissa muistaa kuinka se vaikuttaa toimintaan. Onhan se kiva kun lypsimet roikkuu keittiössä vai pitäisiköhän tilalle ripustaa joku kauniimpi himmeli?

Lypsypaikalle lattia jäi taas seuraavaan vuoteen mutta hyvä näin, koska lypsypaikka kääntyy toiseen kohtaan toisin päin. Jos nyt olisi löytynyt se oikea paikka niin lattian voi valaa ensivuonna.

Aitauksien ja talvitarhojen parantelua voi varmaan vieläkin tehdä, kun maa on jäässä ja homma hitaampaa kuin kesällä. Voisihan sitä kuvitella, että olisi kannattanut tehdä silloin, kun maa on sula ja pylväät sujahtaa maahan pelkällä ajatuksen voimalla. Siinä oli liian vähän haastetta, joten nyt alkaa olemaan haastetta riittävästi.

Kulunut kausi on ollut…

…täynnä tekemistä. Keväällä toinen päätyi töihin, joten osa ajasta meni töissä. Tilalle annettava aika jäi vähiin. Tekemistä olisi ollut kuitenkin omallakin tilalla. Ei voi ymmärtää kuinka paljon on saatu aikaiseksi, vaikka aikaa on ollut käytettävissä vähemmän.

…erilainen, koska äiti on tullut myös kylälle asuttamaan torppaa. Äidistä on ollut hurjasti apua, vaikka äidin torppa on myös vaatinut oman aikansa.

…kiireinen ja se on näkynyt, ettei blogin päivitykseen ole löytynyt aikaa. Osa syynä on myös se, että menin rakentamaan toimistoni makuuhuoneeseen. Vauva-arjessa koneella istuminen makuuhuoneessa olikin haastavampaa. Olin täysin unohtunut päiväunet ja sen, etten voi kömpiä yöllä kirjoittamaan, kun muut nukkuu. Tähän kun yhdistää yöhön menevät työpäivät niin kone on ollut nukkuvien rakkaiden unien takana täysin motitettuna.

…omanlaisensa. Kesä on ollut kaikilta osin erilainen kuin mikään kesä aikaisemmin. Mikään kesää koskeva päätös ei kuitenkaan kaduta, vaikka nyt tiedämme minkä tekisimmekin toisin.

Tulevaisuus ja ensi vuosi

Tämä postaus on sarjan “viimeinen”. Näyttää siltä, että pientä yhteistyötä on mukana olleiden blogien kanssa loppuvuodesta. Ensi vuodesta on tulossa sarjan kannalta pidempi (ainakin näillä näkymin). Suunnitteilla on, että jo tammikuussa aloitettaisiin uusi kausi. Se olisi jo 3 kausi jotenkin aika huimaa kuinka blogit ovat sitoutuneet tähän sarjaan. Uusia on tullut joka kaudelle mukaan uudistamaan ja piristämään sarjaa mukavasti.

Jos olet bloggari ja yrität pyristellä kohti omavaraisuutta niin ota yhteyttä Tsajut yhteystietojen kautta parhaaksi näkemälläsi tavalla. Pidämme yhteyttä FB:n avulla etupäässä mutta Tsajut pitää myös FB:n ulkopuolella olevat bloggarit ajantasalla. Teemme sarjaa rennolla meiningillä jos haluat lisää tietoa niin rohkeasti yhteyttä Tsajut blogin kautta.

Jos olet lukija ja haluat seurata sarjassa mukana olleita blogeja niin facebookissa on ryhmä nimeltä Omavaraisuus blogeissa, keskustelu.

Yhteistyössä mukana:

Suuntana omavaraisuus, vaikka väkisin

Tämä on yksi Suuntana omavaraisuus sarjan yhteispostauksista. Mukana on useita blogeja, joilla on sama suunta mutta eri lähtötilanne. Julkaisemme sarjaa jokaisen kuukauden ensimmäinen maanantai klo:9 . Blogeja on paljon ja ryhmän koko vaihtelee hiukan joka kuukausi. Tulee uusia ja osa pitää vapaita kuukausia. Julkaisemme kaikkiin blogeihin suorat linkit Facebook rymässä Omavaraisuus blogeissa, keskustelu. Ryhmä on julkinen ja vaikka ei olisi liittynyt ryhmään näkee mitä siellä on julkaistu.

Yhteispostauksen tarkoitus on antaa mahdollisimman laaja kuva samasta aiheesta ja inspiroida. Omavaraistelu on yksinäistä hommaa, joten samalla bloggarit saavat vertaistukea ja voimia toisistaan.

Teemana maanparannus/ vinkit kasvimaan tekoon/ aitaaminen

Meillä pyritään tilan sisäiseen kiertoon

Kalkitus hoidetaan tuhkalla ja kananmunilla. Toki olemme turvautuneet osto kalkkiin, jotta maa ollaan saatu nostettua paremmalle tasolle. Nyt vain ylläpidämme kotikonstein tasoa.

Kompostointi on myös tärkeä osa tekemistä. Käytämme avo-, lämpö- ja matokompostia tällä hetkellä. Matokomposti on monipuolisimmin käytössä. Sen kautta laitamme vanhat mullatkin uudestaan käyttöön. Madot myös tuhoavat heinät, jotka ei ole kelvannut eläimille kortisuuden tai homeen takia. Nämä on myös joskus aikamoisia siemen pankkeja, joten niille täytyy antaa aikaa jos kasvimaalle mainaa laittaa.

Lannat kiertää myös. Tässä kuivitus on suuressa roolissa kuinka pian sen saa käyttöön ja mihin sitä käyttää. Kanalan turvekuivitus ja kanankakka on heti käyttövalmista tavaraa ilman jälki kompostointia. Lehmänlanta taas vaatii vuoden palamiseen. Tätä voisi toki käyttää suoraankin mutta bakteerit ja kasvien siemenien palaminen vaatii aikaa. Rikkaruohoista voi tulla suuri ongelma, kun on hyvin lannasta boostia saanut. Lehmän lannassa kasvaa myös sieniä suippomadonlakki ja lantakaulussieni. Kumpaakaan ei halua lasten kerättäväksi tuoda.

Sitten on kiistelty puu. Meillä osalla eläimistä on purukuivitus ja levitämme sen peltoon. Tämä on vähän jakautunut kahteen koulukuntaan. Ensimmäinen on sitä mieltä, että puru imee pellosta typen. Toinen on taas sitä mieltä, että maamme pellot on jo niin vanhoja, että vanhat raivio kannot on pellossa lahonneet, joten tilalle tarvittaisiin taas puupohjainen typpivarasto. Puun lahoaminen tuo tietysti myös erilaista eliöstöä peltoon, joka ei välttämättä ole pahaksi. En kehoita ketään nyt tilaamaan tonnitolkulla purua pihaan ja parantamaan sillä maataan mutta jos sirkkelöit tai sahaat pihanurmella niin ei se puru nurmea tapa.

Kaikessa lannoituksessa, eri aineiden miksauksessa, kun pysyy kohtuus ja suhde toisiinsa kurissa niin kaikki menee hyvin.

Kuukausi on mennyt nopeasti

Kuukaudesta on tullut rästihommien parsimisen kuukausi. Syksyllä oli tarkoitus jo tehdä siirrettävä katos lampaille laitumella siirreltäväksi. Sen tarvikkeet ehti lumi peittämään, kun talvi yllätti (taas). Kevät on tullut ja sulava lumi paljasti tarvikekasan. Kevään ensimmäiset lämpöiset päivät ja auringonsäteet laittoi nikkaroimaan kopin. Se tuli nopeasti suurin piirtein kasaan viimeistely siis puuttuu, kun ei voi vielä maalailla. Projektin nopeus yllätti ja päätettiin pistää uusi kasvihuone samoilla höyryillä kasaan. Sitten tuli se kuuluisa mutta. Parempi sirkkeli oli vintillä syksyn jäljiltä, kun lattiaa piti tehdä mutta mentiinkin sitten synnyttämään. Sirkkeliä ei nyt kannata tuoda alas vaan nyt tehdään ensin sitä lattiaa vintille. Toki kasvihuoneen kattokulmatkin luo haastetta. Kun viime vuonna löysin huippu hyvät kulmat kasvihuoneeseen ajattelin kopioida ne mutta pidentää vähän sieltä ja täältä, kun pitäisi tehdä isompi. Kuulosti järkevältä siihen asti, kun aloin laskemaan mittoja ja ne oli vähintäänkin hirvittävät. Yritin saada niitä laskuissani kestämään alueen lumikuormaa tuloksetta. Oikeastaan sain tuloksen mutta kasvihuone olisi romahtanut jo syyssateissa. Nyt sitten on se lattian teko vintillä käynnissä ja samalla lisäeristeiden laitto. Yritän piirtää ja laskea kasvihuoneen uudestaan, jotta saisin sen valmiiksi ennen kesäkuun alkua.

Kasvukauluksia pitäisi alkaa myös tekemään, jotta onneton puutarha saisi jonkin moisen muodon. Tietenkin sen pitäisi vielä tuottaa satoakin ja taimet haluaisi varmaan joskus pois tuvasta. Taimista puheenollen niin jättikurpitsa ja vesimelooni on jo kukkinut. Taisin olla hiukan aikaisessa, kun epäilen saavani satoa ennen kuin ne ehtii ulos. Keväälle on siis paljon paineita, että se olisi lämmin ja kostea sopivassa suhteessa meidän taimet on ainakin valmiita ottamaan hyvän kevään vastaan. Me tosin ei olla ihan niin valmiita.

Kuukausi on muutenkin ollut ajateltua aktiivisempaa aikaa. Nimi on tullut laitettua erimittaisiin sopimuksiin, jotka velvoittavat nyt erimittaisia aikoja. Tiedän jo nyt, että kesästä ei tule tekeminen loppumaan ainakaan tekemällä. Tämä saattaa näkyä blogissa niin, että en keskity täysin tähän meidän tilaan vaan enemmän juttua tulee myös kylältä.

Suorat linkit muihin blogeihin: