Kameran saalista kesä-syksy 2016

Kameran saalista kesä-syksy 2016

4 vuotiaan kamerasta löytyneitä kuvia. Sensuuria on vain vieraiden osalta. Kuvia ei ole käsitelty millään tavalla. Kuvia ei myöskään ole lavastettu ja sen kyllä huomaa.

Taiteellisuutta tai ei hienolta se näyttää.
Taiteellisuutta tai ei hienolta se näyttää. Kuvaaja LH4v
Taustalla iskä tekee jotain...
Taustalla iskä tekee jotain… Kuvaaja: LH4v
Iskä tekee jotain tärkeetä koneella kun sillä on noi kuulokkeet. Taitaa tehdä jotain blogia.
Iskä tekee jotain tärkeetä koneella kun sillä on noi kuulokkeet. Taitaa tehdä jotain blogia. Kuvaaja: LH4v
Tää on mun sisko ja sen ensimmäinen bussi matka.
Tää on mun sisko ja sen ensimmäinen bussi matka. Kuvaaja: LH4v
Tämä on Kaapo ja se on koko perheen koira.
Tämä on Kaapo ja se on koko perheen koira.Kuvaaja: LH4v
Siskoni yrittää laulaa, mutta ei siitä kukaan mitään selvää saa.
Siskoni yrittää laulaa, mutta ei siitä kukaan mitään selvää saa. Kuvaaja:LH4v
Mun iskällä on joku SOME tauko.
Mun iskällä on joku SOME tauko. Kuvaaja: LH4v
Hei tää on meidän Tuhti siitä iskä meinaa tehdä veto härän. En tiiä mitä se tarkottaa. Mä haluaisin hevosen.
Hei tää on meidän Tuhti siitä iskä meinaa tehdä vetohärän. En tiiä mitä se tarkottaa. Mä haluaisin hevosen. Kuvaaja: LH4v
Nyt syksyllä auringonlasku on niin aikaisin, etten ole ehtinyt nukkumaan.
Nyt syksyllä auringonlasku on niin aikaisin, etten ole ehtinyt nukkumaan. Kuvaaja: LH4v

 

Kuplataidetta 4 vuotiaan itse muokkaamat kuvat kameralla.

Vanhemmat eivät ole kuvia mitenkään käsitelleet. Lapsi on itse löytänyt kamerasta tälläisen kupla asetuksen.

 

pisara
Kuvaaja: LH4v

 

dscn1306
Kuvaaja: LH4v

 

dscn1283
Kuvaaja: LH4v

 

dscn1286
Kuvaaja: LH4v

 

dscn1308
Kuvaaja: LH4v

 

dscn1287
Kuvaaja: LH4v

 

dscn1298
Kuvaaja: LH4v

 

Kesällä kävi meillä serkkuja, täti, setä, mummoi ja pappoi. Olisin kovasti halunnut, että iskä laittaisi ne kuvat tänne. Iskä kuitenkin sano, että pitää pyytää lupa. Toisekseen se sano, että luvan voisi saada niiltä helpommin jos kuvaisin muutakin kuin niiden syömistä.

Mitä nykyaikainen omavaraisuus oikeasti on?

Sosiaalinen media ja muutkin mediat on myllyttänyt syksyn ajan omavaraistelioita. Jotenkin tuntuu, että siihen on tullut joku kiiltokuva kuva. Siellä ne mökissään istuu, kutovat sukkia ja kuokkivat perunat kellariin. Mitään muutahan ne ei ehdi sitten tekemäänkään. Onko sinulla tälläinen kuva?

Tässä olen viimeaikoina tutustunut muihinkin omavaraistelijoihin. Monelta olen kuullut, että tämä on tullutkin reitiksi yrittäjyyteen. Ikää on tullut jo jonkin verran, töitä on tullut tehtyä ja aloja katsottua. Sitten on tullut perhettä ja talo, ne normaalit kuviot. Raha on kuitenkin tuonut ahdistusta. Jotkut on jo kokeillut yrittäjyyttä tai ovat edelleen yrittäjiä. Kuitenkin on tullut ajatuksia ruuan kasvattamisesta ja puutarhan hoidosta.

Tekeekö omavaraistelia kuitenkin vain varmuusvarastoa sille jos kaikki ei menekkään putkeen?

 

Ajatus, että perhe nipistää kaikista kuluista ja vetää laskut minimiin. Elää pienellä rahalla ja harkitsee moneen kertaan kaikki hankinnat. Kasvattaa ruokaa pöytään ja alkaa laskelmoivasti hankkia tarvikkeita mitä tulee tarvitsemaan viljelyssä ja/tai yritystoiminnassa. Pienillä, hitailla liikkeillä lähtee kohti yrittäjyyttä. Yritystoiminnan aloittaminen on aina riskialtista. Ruuan suhteen perhe on turvattu ainakin osittain. Tästä vakaasta pohjasta, kun alkaa ponnistella yrittäjyyden taipaleella ei ne eurottomat kuukaudet tunnu niin pahalta. Synnyttääkö tämä ilmiö siis tulevaisuudessa vahvoja yrittäjiä ja yrityksiä.

Jotkut odottavat, että lehmät lentää, toiset opettavat niitä lentämään.
Jotkut odottavat, että lehmät lentää, toiset opettavat niitä lentämään.

Luoviksikin on ihmiset heittäytyneet tällä tiellä. Mikäs siinä kun on vain taivas rajana ja kaikkea ei ole keksitty. Jotkut hamuavat menneisiin menetelmiin ja hyödyntävät vanhoja taitoja. Näillä on mahdollisuus työllistää itsensä muita kouluttaen. Koulutuksia tosissaan järjestellään eri tiloilla ympäri suomea. Valikoimaa on vaikka mitä teurastus, betonista pihakoristeita, hevosella peltotyöt ja paljon muuta. Voi kuitenkin olla, että joillakin se asiakaskuntakin on omavaraistelioita ja hyötyvät näistä hurjasti. Joillekkin kaupunkilaisille se on pala historiaa, jonka pääsee elämään ja kokemaan. Voiko siis olla, että tämä outokin joukko tuokin jotain unohdettua ja tärkeää toistenkin elämään.

Omavaraistelia voi olla myös väärin ymmärretty. Syy siihen on niinkin yksinkertainen, ettei kertakaikkiaan pysty aikatauluttaa suunnitelmiaan. Pienellä budjetilla, kun jotain alkaa tekemään ei koskaan voi olla varma, koska se valmistuu. Toinen syy on se, ettei ole varma tuleeko se toteutumaankaan. Ei vaan voi kertoa suunnitelmaansa, jos se meneekin karille ja on siihen pettynyt. Sitten tullaan kysymään no koskas se nyt sitten alkaa, valmistuu, hankitaan? Niin sehän nyt sitten kumottiin suunnitelma vaiheessa kannattamattomaksi tai jokin muu syy. Kuka meistä nyt oikeasti jaksaa ruotia niitä, jotka on jo unohdettu sinne pöytälaatikkoon. Onhan sekin voimia vievää, kun pää täyttyy suunnitelmista teet kuukausia laskelmia punnitset hyvät ja huonot puolet. Sitten se vaan heitetään pois kannattamattomana.

Maisema

Yksinäinentie kulkea vain haaveet mukanaan.

 

Suunnitelmien pihtaus luo yksinäisyyden tunteen mutta samalla säästää itseään jälkipuheilta. Jotenkin sitä oppii puhumaan ympäripyöreitä ja jaaritella sanomatta sanaakaan. Sillä moni puhuukin vain niistä asioista, jotka on jo saavutettu. Haavelinnaan on vaikea päästää lähintäkään ystävää. Tietenkin sitä haluaa jakaa ajatuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Kuitenkin pelkää sitä epäonnistumista ja sen tuomaa puhetta. Erakoituminen on omanlainen suojakeino.

 

Erakko joka on sosiaalisen aallon harjalla.

 

Läheisille näyttäydytään eristäytyneinä korpimökin asukkaina kuitenkin sosiaalinen verkosto vie ne vapaat hetket. Kaikki ei siis ole sitä miltä päälle näyttää. Tietokone aikaan voi olla pitkiä keskusteluita pitkin yötä ja suunnitella yhteistyötä. Samalla päivisin täytyy pitää suhteita yllä mahdollisille yhteistyö, talkoo ja tulonhankkimiskanaviin. Voi siis olla päiviä, ettei näe kuin oman perheen mutta on ollut yhteydessä kymmeniin ihmisiin. Tehnyt sitä näkymätöntä työtä, joka joskus näkyy tai sitten ei. Kyllä sitä tulee kaiken maailman talkoita, jotka voivat auttaa tulevaisuudessa. Tämä on sitä sosiaalista kanssakäymistä, jota tarvitaan perustaksi ihan normaalissakin elämässä. Voisikin kutsua omavaraista piilo sosiaaliseksi.

 

 

 

Syksyn ihanin ja kamalin viikko.

Syksyyn liittyy ihanuutta ja kamaluutta.

Kanalassa syksy on aina luopumisen tuskaa kun kukot lähtee. Talvisin meillä haudotaan uutta porukkaa. Nyt oli taas edessä valintoja tulevan talven suunnasta.

Pohdinnassa on aina muninta, kanojen koko ja haudonta halut. Kukot on nyt kasvanut noin yhdeksä kuukautta ja on aika laittaa pakastimeen. Kanoja meillä ei syödä vain kukkoja. Kanat vaikka ovat lopettaneet muninnan saavat eläkepäivänsä elää muiden mukana.

Nuori kukko on hyvä lihan lähde. Kana, joka on pitkään muninut alkaa olemaan sitkeää. Tänä syksynä kukkoja meni pakastimeen seitsemäntoista, kiloina hiukan enemmän. Olemme päätyneet jauhamaan lihan maun ja monipuolisuuden takia.

Kukonlihaa

Jauhamme rintapalat ja jalkojen lihat sekaisin. Jaloissa on enemmän makua joten rintapalat hiukan neutralisoi makua.

img_39441

Liha on yllättävän punaista verrattuna broilerin lihaan.

img_39461

Jauhamme lihan kahteen kertaan. Ensin isommilla reijillä ja lopuksi tiheämmällä jolloin saadaan tasalaatuista jauhelihaa.

img_39471

Lopuksi vakumointi ja kuukausi/vuosimerkintä.

Tämä on aina rankka päivä

 

Vaikka tämä kuuluu elämäämme en sanoisi tätä helpoksi. On todella rankkaa pistää kukko päiviltä, enkä tarkoita fyysisesti vaan henkisesti. Aamulla kun tietää kyseessä olevan tämän päivän sitä yrittää nollata pään. Samallahan sitä tekee tilaa ulkoileville kanoille talviasuntoon mutta on se rankkaa.

Samalla joutuu päättämään kuka saa jatkaa sukuansa. Eli täysin laput silmillä ei voi mennä vaan arvioit samalla kuka kukoista olisi mahdollisesti kiltein, lihaksikkain ja lähinnä mitä tulevaisuudessa halutaan.

Joku joskus kysyi onko lapset mukana teurastuksessa? Vastaus: On ja ei.

Ensisijaisesti ajattelemme niin, että kuka tahansa pystyy tekemään tai neuvomaan hätälopetuksen. Lapset eivät  vielä tietenkään pysty mutta osaavat neuvoa mistä pulttipyssy löytyy ja mitä sillä tehdään. Joten on lapset nähneet lopetuksia.

Kuitenkin kun suunnitellaan pakastimen täyttöä ei lapset näe lopetusta eikä eläimet. Lihan jauhamisessa taas lapset ovat mukana ja tietävät mitä lihaa se on.

On syksyssä ollut positiivisiakin juttuja ja lisää tulee.

Meillä käväsi opiskelija neitonen, joka on kiinnostunut omavaraisuudesta. Reippaasti pörhälsi tänne korpeen useamman sadan kilometrin päästä.  Mahtavalla asenteella valjastettu oli hän. Olimme sen päivän ensimmäinen pysähdys ja toinen oli vielä meidän jälkeen. Sinnekkin oli kolmisensataa kilometriä. Seuraavana päivänä meinasi käydä vielä kahdesta kolmeen paikkaa ja kotia.

Tämä opiskelija teki siis gradua omavaraisuudesta. Kyllähän se, että keskustelee ja avaa omaa arkea on itsellekkin mielenkiintoinen retki. Kaikkea ei vain tule arjessa ajatelleeksi. Paljon sain uusia ideoita ja muistiin nousi osa, jotka oli jo unohtunut.

Opiskelijoita pukkaa enemmänkin. Kohta tulee TET:iläinen viikoksi tutustumaan tähän hommaan. Ei ottanut helpointa tutustumispaikkaa. Kait sitä tulevaisuuden nuorissa on vielä niitä, jotka eivät pelkää työtä.

Polttopuita piti myös tehdä.

 

img_39491

Puutalkoissa oli naapurit ja kyläyhdistyksen koneet. Onni on elävä kyläyhteisö, joka helpottaa tätä korpielämää. Talvenvaralle tuli tehtyä kuivia puita ja tulevaisuuteen märempiä puita. Sekapuuta tehtiin joten löytyy pihlajaa, koivua, haapaa, kuusta ja mäntyä. Puut olivat tuulenkaatoja, tienvarrelta, pellonreukselta ja pystyynkuolleita. Kone siirtyi jo seuraavaan taloon ja siellä nyt on sitten oltu auttelemassa.

Tasainen David Brownin jytke taustalla. Säestää tasaista puheen sorinaa. Lintunenkin vielä jossain lauleskelee talventuloa. Pihka tuoksuu ja lämmin tulli meitä helli. Mahtava päivä kertakaikkiaan.

Perhe matkalla omavaraisuuteen