Blogi,  Suuntana omavaraisuus kausi 5.

MITEN LISÄTÄ OMAVARAISUUTTA?

#Suuntanaomavaraisuus -sarja

#Suuntanaomavaraisuus -yhteispostaussarjassa omavaraisuudesta kiinnostuneet bloggaajat kertovat tahollaan omavaraisempaan elämään tähtäävistä suunnitelmistaan ja suurempien ja pienempien projektien toteutuksista ja kommelluksista, joita matkan varrella saattaa sattua.

Kirjoitukset julkaistaan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 9.00. Kaikissa kirjoituksissa on linkit muihin kirjoituksiin.

Alku lainattu www.tsajut.fi Sadulta ilman lupaa… Kokonaisuudessaan luettavissa täältä.

Omavaraisuuden lisääminen

Kaikki lähtee omasta tahdosta lisätä omaa tekemistä. Yleensä siis omavaraisuus on enemmän tehtävää työtä. Omavaraisuutta rakennetaan omalla hiellä ja kyyneleillä joskus saattaa omaverikin tirskahtaa pintaan. Mikään ei tule nopeasti ja vaatii paljon suunnitelmallisuutta. Peruna ei ole huomenna nostettavissa, jos tänään pistää multiin tai on mutta ei siellä ole kuin se siemenperuna.

Ensin pitää suunnitella kuinka kauan minkäkin itämiseen ja sadon saamiseen menee aikaa. Sitten kuinka paljon sitä tarvitsee vuodessa. Sitten kuinka paljon sitä pitää kylvää jotta päästään niihin lukuihin. Kylvää, kastella, hoitaa, kerätä, valmistaa, säilöä, ruokkia, kätilöidä, lääkitä jo yllättävän aikaisessa vaiheessa tarvitsee olla sisäistettynä valtava määrä tietoa, joka kasvaa matkan edetessä hurjaa vauhtia. Todennäköisesti joku menee kuitenkin pieleen ja epäonnistuu joko osittain tai katastrofaalisesti. Se jos joku on sitä arvokasta tietoa, se tosin saattaa olla arvokasta jo ihan ravinnollisesti ja rahallisesti. Niitä kuitenkin tulee, vaikka on tehnyt kaikkien kirjojen ohjeiden mukaan, mutta on olemassa juuri sinun kasvimaasi, maa ja ilmasto. Ne eivät olekaan ne kirjan ravinteikkaat maat joita on hoidettu monia vuosia lannoittamalla ja rikkoja kitkien. Puhumattakaan ilmastosta ja sen kummallisesta toiminnasta. Kun saatat elää jollain vyöhykkeellä mutta maantieteellisten muotojen vuoksi ilmastosi saattaa olla joku ihan muu. Nopeasti huomaa jos paikka on halla-altista aluetta mutta normaalista poikkeavan lämpimät alueet on jo hankalampi havaita ja se selviääkin usein kokeilemalla alueelle kuulumattomilla kasveilla. Sateet ovat myös toivottavia mutta on alueita joita sade tuntuu kiertävän, joten kastelu on entistä tärkeämpää. Toki pitää myös huomioida kuinka maaperä varastoi vettä ja kuinka se sitä haihduttaa. Erilaisilla katteilla voi hillitä haihtumista ja parantaa maanpinnan kosteutta. Orgaaniset katteet yleensä lisää pieneliö toimintaa maassa, joka parantaa maan kuohkeutta ja sitä myöden maanrakennetta.

  • Ravinto
  • Vesi
  • Suoja
  • Lämpö ja energia

Ravinto

Ravinnon hankita ei ole sidottu viljelyyn. Alun alkaen on ollut keräilijä, kalastaja, metsästäjä tyyppinen elämänmuoto vahvasti voimissaan joka sitoo varallisuutta varmaankin vähiten mutta on omalla tavallaan energiaa kuluttava elämän muoto, kun vaellat etsien ravintoa. Tiedän, että meillä on tässäkin ryhmässä bloggareita, jotka elävät tällä tavalla ja arvostan suuresti. Meillä tästä on otettu marjastus käyttöön ja metsästys on jollain tasolla haaveena.

Sitten tullaan viljelevään ryhmän, joka kasvattaa etupäässä juureksia ja kasviksia. Uskoisin tämän olevan monelle sen tutuimman polun josta nopeasti ystävät ja tuttavat tulee sanomaan, kun te olette niin omavaraisia. Samalla itse tiedät, että kunpa vain tietäisitte kuinka monta satasta meni taas siemeniin ja kasvihuoneeseen ja ruukkuihin niin ette puhuisi mitään ilmaisesta omasta ruuasta.

Sitten tulee viljelevä eläin tila. Tämä on jo sitten suurimman osan mielestä jo hardcore omavaraistelija. Todellisuudessa omien eläimien kanssa on kaukana omavaraisuudesta jotta pystyy täyttämään eläimen kaikki tarpeet. Kuvioon kun tulee yleensä aina viljat jossain muodossa niin harva käsin tekee kanoillekaan kauralyhteitä talven varalle. Märehtijät taas tarvitsevat heinää ja se on puhtaasti konetyötä. Enää on harvassa höyrykoneet joilla saisi konetyön omavaraisuutta korkeammaksi. Mukaan tulee eläinlääkäri omine kuluineen ja lääkkeineen. Rakennukset, vesipumput ja sähköaidat nakertavat myös omavaraistelijan omaa panosta eli omavaraisuutta.

Vesi

Vesi on kaiken elävän elinehto. Omavaraisuutta harkitsevan kannattaa kartoittaa oman paikan vesivarannot. Vesivarannoilla tarkoitan lampia, järviä kalastuksen ja ravinnon hankinnan tarpeisiin. Toinen yhtä tärkeä (tärkeämpi) on kaivo(t) ja lähteet juomaveden hankkimiseen. Juomaveden hankinta pisteitä ei ole koskaan liikaa, joten kannattaa ennakkoon jo etsiä luonnonlähteitä jos joskus käykin niin, että kaivosta vesi loppuu.

Suoja

Suojat eli yleensä talot tarvitsevat alkuun materiaalia, jotta asuminen on mahdollista. Suojan energia tehokkuus vaikuttaa paljon omavaraistelussa. Suosittelen alku taipaleella jo keskittymään suojan eristämiseen ja lämmön hukan kartoittamiseen ja tilkitsemiseen. Suuria säästöjä saa, kun suoja on lämpötehokas.

Lämpö ja energia

Suojamme tarvitsee lämpöä ja energiaa mutta kuinka se tuotetaan vaikuttaa omavaraisuuteen. Tämä on se jonka kanssa painitaan yleensä viimeisenä, vaikka tästä saisi suurimman rahallisen hyödyn. Olemme jo omaa energiaa tuhlanneet kuokkimalla pellot kuntoon ja paikkaamme sen energia vajeen osto energialla suojassamme. Omavaraisuuteen liittyy vahvasti puu ja puun polttaminen lämpöenergiaksi. Puuta pitää siis kasvaa riittävästi omalla tontilla, jotta pystyy olemaan omavarainen. Toki voi hyödyntää myös keräilijä taitojaan ja kysellä hakkuu alueiden omistajilta voiko käydä aukolla etsimässä polttopuuta. Toki myös omissa metsissä kuolleet puut ovat ensisijainen polttopuun hankintamuoto tai harventaminen ja jatkuva kasvatus. Energiaa kuluu tosiaan myös eläinten ruokiin ja kasvimaan muokkaukseen, lannoitukseen.

Vieläkö harkitset omavaraisuutta?

Omavaraisuus on yllättävän paljon suunnittelua. Omavaraisuus ei ole pelkästään tavoittelua päästä jostain eroon vaan se on myös pyrkimys pitää yllä jotain sellaista joka ei ole normaalissa mailman tilanteessa ehkä kovin kannattavaa mutta kriisitilanteessa kultaakin arvokkaampaa. Omavaraisuus on taitojen opettelua ja ylläpitämistä. Se on oman ravinnon saamisen takaamista ja elämän mahdollistamista silloinkin kun liikkuminen on rajoitettua. Omavaraisuus on selviämiskeino huonojen aikojen yli niin omassa elämässä kuin maailmanlaajuisesti.

Omavaraisuutta voisi myös kuvailla tietyn kulttuurin ylläpitämiseksi. Kun pienet karjat pitävät pieniä peltoja auki. Ahkerat polttopuun kerääjät siistivät pusikoituvia metsiä ja marjamaiden sijainteja siirretään seuraaville polville. Kalaisia vesiä hyödynnetään ravinnon hankinnassa ja samalla ehkäistään lampien rehevöitymistä. Karjat luovat otollisia alueita niin pieneläimille kuin linnuille ja pienriistalle.

Valtioiden omavaraisuus on erityisen tärkeätä varsinkin energiasektorilla, koska maamme kaupungit on rakennettu kaukolämpöön, jonka pitää toimia myös silloin kun rajamme ovat suljettu, joten erilaisia poltettavia materiaaleja pitää ylläpitää huoltovarmuuden takaamiseksi.

Korkealan omavaraisuuden suunta

Meillä on nyt ajankohtaisin tuo energiatehokkuus. Ajatuksena kun on tuoda saniteettitiloja sisältä kuljettavalle etäisyydelle niin samalla joudutaan tekemän rakenteellisia muutoksia. Tästä syystä vaihdetaan ulko-ovi ja eristämätön kuisti tulee eristetyksi samalla yksinkertainen lasitus muuttuu tuplaksi ja osin lämpölasille. Ennen lämmittämätöntila laittoi pohtimaan myös lämmitysjärjestelmää ja tiloissa pitäisi huomioida, jos koko lämmitysjärjestelmä tulee jatkossa uusiutumaan. Nyt kun on puuhella, leivinuuni, pönttöuuni ja melkein Porin-matti mutta isompi. Kun jossain vaiheessa eteen tulee hormin purkaminen ja samalla kaikki tulipesät joudutaan purkamaan. Piipun perustukset kun ovat täysin puutteelliset, jotka pitää uusia niin on harkittu lämmityksen uudelleen järjestelemistä. Pohdinnassa ja suunnitelmissa olisi mahdollinen vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä joka olisi yhdistetty puulämmitykseen. Tähän olen törmännyt aikoinani usein Viron matkoilla joissa oli puuhellan yhteydessä myös kiertoveden lämmitys. Virossa pääsee edelleen näkemään monia innovatiivisia ratkaisuja lämmityksen suhteen. Me Suomessa siirryimme halvan öljyn mukana puulämmityksen ohi öljylämmitykseen ja puulämmitysmuoto ei ole kummoistakaan kehitystä nähnyt. Pyrimme edelleen tulevassakin lämmitysmuodossa rajoittamaan sähkön tarpeen niin pieneen kuin vain mahdollista, jotta sähkönjakelun häiriötilanteet eivät vaikuttaisi lämmitykseen.

Nyt on myös katseet käännetty tulevaan kesään ja syksyn satoon. Olen pohtinut kuinka saisin homman maaliin mahdollisimman nopeasti ja pienellä vaivalla. todennäköisesti tulemme hankkimaan kasvimaalle reilusti turvetta ja perustamme tulevan kasvimaan turpeeseen ja unohdamme sen alle vanhan pellon pinnan ja näin saamme etumatkaa rikkaruohoista. Viimekesäinen sää toi meillä suuren määrän yksivuotista rikkaruohoa, jonka nimen jo olen unohtanut, vaikka sitä kitkettiin meillä kolmekuutiota. Olin Sarin puutarhoille kateellinen komposti kummuista mutta voin sanoa, että en kyllä olisi kaivannut tuota kaiken tukehduttavaa rikkaruohoakaan.

Polttopuita pitää taas tehdä kuten aina kun vaan on aikaa. Tosin nyt olen katsonut, että koivuilla on yhdellä alueella joku vitsaus menossa, koska latvat ovat jääneet kahtena vuotena ilman lehtiä vaikka ovat tontin kosteimmalla kohdalla. Niistä pitäisi tehdä polttopuita ennen kuin ehtivät lahoamaan sisältä.

Käykää lukemassa myös muiden ajatuksia aiheesta:

Maaliskuu 2022

Kasvuvyöhyke 1

Apilankukka https://www.apilankukka.fi/omavaraisemmaksi/

Kakskulma https://kakskulma.com/omalla-tavallaan-omavarainen

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/maaliskuu2022/

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2022/03/metsan-ja-suon-antimia.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2022/03/vinkkeja-omavaraisuuden-lisaamiseen.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2022/03/suuntana-omavaraisuus-3-omavaraisuuden.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2022-osa-3/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/vinkkejä-varautumiseen

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2022/03/miten-voisit-lisata-omavaraisuuttasi.html

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2022/03/suuntana-omavaraisempi-elama-2022.html

Caramellia https://caramellia.fi/maaliskuu2022

Varmuusvara https://varmuusvara.blogspot.com/2022/03/maaliskuun-ensimmainen-maanantai.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2022/03/suuntana-omavaraisuus-osa-3-voiko.html

Sanni ja farmi http://www.sannijafarmi.fi/2022/03/suuntana-omavaraisempi-elama-2022.html

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2022/03/unelmana-omavaraisempi-elama-miten.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/miten-lisata-omavaraisuutta/

Kasvuvyöhyke 5

Korpikuusen tila https://korpikuusentila.blogspot.com/2022/03/pienikin-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2022/03/07/maaliskuu-22-omavaraisuudesta/

11 kommenttia

  • Emma/Caramellia

    Minäkin olen Virossa nähnyt tuollaisen puulieden yhteyteen laitetun vesikiertosysteemin. Voisi hyvinkin toimia monessa paikassa! Ja voi olla ne koivutkin otti osumaa viime kesän helteistä, koivu on kuitenkin janoinen puu. Mutta toisaalta hyvä, että löytyy joka vuosi muutamia puita, mitkä voi napata vaakatasoon ja liiteriin.

    • Isäntä

      Näitä koivuja on joku vaivannut jo jokusen vuoden. Saattaa toki olla, että aikoinaan vuohet ovat heitä liikaa kiusannut.

  • Marika Tudeer

    Energiaomavaraisuus onkin se suurin kysymys. Huh. Kaikilla ei ole edes tulisijaa. Jos sähköä ei olisi ollenkaan, eivät toimisi myöskään ilmalämpöpumput, maalämpö, aurinkokeräimet… Pelottavaa.

    • Isäntä

      Monet vuodet meitä on ohjattu valtiollisellakin tasolla sähköistämään kotimme lämmitysjärjestelmät. Poikkeus oloissa pitäisi olla joku varajärjestelmä jolla pysyisi edes osa talosta lämpimänä.

  • Apilankukan Helka

    Nyt oli realistinen kirjoitus! “Kaikki lähtee omasta halusta lisätä omaa tekemistä.”
    Ja työn tulos tulee itselle ensin ainakin parempana fyysisenä kuntona ja myöhemmin taidon ja tiedon karttuessa ruokana ja suojana. Olen oppinut teksteistäsi paljon.

  • marketta

    Medän yhdellä tuttavapariskunnalla on muurattu takan sisään vesiputket ja heidän käyttövetensä lämpiää takkaa lämmittämällä.

  • Mirja, Korpitalo

    Tuttavamme osti tästä läheltä talon, missä oli just tuollainen vesikiertojärjestelmä keittiön hellassa. Ihmeellistä! Ei mitenkään kaunis, mutta toimiva. Ollaanpa täällä oltu joskus edistyksellisiä… tai köyhiä..🤭

  • Kotivaaraska

    On totta, miten täällä on kehitys jäänyt puolitiehen, kun on tullut uudet keksinnöt ja vanhat hajotettu monissa taloissa. Ihminen lamaantuu, kun on liian helppoa – sama kuin lapsilta tapetaan kehittyminen valmiilla ratkaisuilla lelujen suhteen. Meillä on iso kattila täynnä vettä puuhellalla, mutta sekin lähinnä tasaamassa lämpöä, juurikaan ei muuten tule hyödynnettyä.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.