Blogi
-
Suuntana omavaraisuus 2020
Kolmas vuosi sarjan parissa alkaa. Ennen sarjan alkua kirjoiteltiin yksittäisiä yhteispostauksia. Se herätti kuitenkin mielenkiintoa ja kirjoittajissa tarvetta kertoa enemän. Ennen sarjaa aihetta jo sivuttiin yhteispostauksissa https://www.korkeala.fi/omavaraisuuden-ja-omaperaisyyden-rajalla/ julkaistiin jo 2016. Tsajut kirjasi sarjan historiaa ja suuntautumista vähän ylös https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja/ Lyhyt esittely meistä: Olemme tuikitavallinen perhe, joka elää Keski-Suomen katolla. Saman katon alla asustaa isä (blogin kirjoittaja), äiti ja kolme tytärtä. Naapuriin on vuosi sitten muuttanut myös mummo. Mummo on mukana tilan erilaisissa projekteissa. Tilalla perhe on asustellut jo jonkin aikaa. Kaksi nuorinta tytärtä on syntynyt tilalla asumisen aikana. Heille monelle epänormaali on se normaali. Asuminen Asuintaloon ei tule juoksevaa vettä eikä ole viemäröintiä, joten sisällä ei ole vessaa vaan käytössä…
-
Wolseley clipvac karvanleikkuukone
Wolsey on vanha maatolous merkki, joka on arvostettu ympäri pallon. Irlantilainen Frederick York Wolseley toimi Australiassa lampaan keritsijänä. Hän oli tekniikasta kiinnostunut, joten päätti suunnitella keritsinkoneen helpottamaan työtään. Vuonna 1886 Wolseley haki patentin keritsinkoneelle, jota hän alkoi valmistaa seuraavana vuonna käynnistämässään yrityksessä nimeltä ”Wolseley Sheep Shearing Machine Company”. Koneita valmistettiin aina 1970 luvulle asti Wolseley nimen alla. Lisää tietoa. Kuinka koneet löysi tiensä meille? Mieluusti tuijottaisin tuota kaunista kromista keritsintä. Se on jotenkin huumaavan kaunis. Samalla pohdin kuinka joku noin vanha käyttöesine voi tulla meille, jota ei ole käytetty vielä koskaan. Mukana tuli myös toinen, jota on käytetty joka on myös sympaattinen samanlainen krominen karvanleikkuukone. Se ei kunnoltaan häpeä käyttämätöntä…
-
Maaseudun Tulevaisuus kävi kylässä
Joulukuisena aamuna odottelimme Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Tuulikki Viilo ja kuvaaja Sanne Katainen. Naureskelimme jo aamusta, että kuinka paljon he ovat myöhässä tai minne eksyvät. Meille kun ei ole kukaan osannut ensimmäisellä yrittämällä joko oikeaan aikaan tai eksymättä. Ei kauaa tarvinnut arpoa kumpi tapahtuisi, kun tuli viesti olemme myöhässä anteeksi. Tiedän, että tämä on vieraasta varmasti kiusallista myöntää olevansa myöhässä mutta meille se on normaalia. Aikaa oli varattu koko päivä, kun sai samalla hoitaa normaalia arjen toimintaa. Aikataulu ei siis kokenut merkittävää kolausta pienestä myöhästymisestä. Olkaa hyvät nyt pääsette lukemaan jutun Mitäs piditte?
