Blogi

Kevättä kohti

Kevät luo paineita

Aurinko nousee, pakkanen on taas koventunut. Kylmyys menee jo aamusta luihin ja ytimiin. Pilvetön taivas luo uskoa keväästä. Tunnen kevät sanan paineet. Haalarit niskaan karvalakki syvälle päähän ja ulos. Eläimille ruokaa on aika katsella ympärilleen. Mittanauha taskussa painaa, samalla tunnen intoa, pelkoa, pettymystä ja toivoa. Takaraivossa jyskyttää kysymykset joihin yrittää löytää vastauksia. Mihin, miten, milloin, ehtiikö?

Edellinen kasvihuone on kokenut tuhoja myrskyissä ja uutta pitäisi suunnitella. Mihin se sijoittuisi parhaiten. Ehtiikö routa sulamaan ja kasvihuone valmistua ennen taimien laittoa. Miksi luon itselleni taas paineita. Lumi sulaa kun on aika, routa sulaa kun on aika. Voisin jo oppia ettei kevättä vastaan kannata taistella. Viimevuonna taistelin uutta aitausta, kun routa vielä jylläsi. Siinä jäistä maata kairatessa huomasi tahdonvoiman olevan suurempi jäätä ja routaa.

Uusi kasvihuone on ollut suunnitteilla jo pitkään. Tänä keväänä olen jo nähnyt mahtavia luomuksia toisten projekteissa. Sieltä olen ammentanut itselleni monia uusia innovaatioita. Huomaan myös, että talven aikana nälkä on kasvanut syödessä. Ikinä en olisi kuvitellut, että epäilen jo ennen pohjien tekoa onko se riittävän iso. Erään kasvihuone harrastajan kanssa keskustelin. Hänelle oli sanottu, että kerro laskelmasi tilasta kahdella. Näin hän oli tehnyt ja kasvihuone valmistui nopeasti. Nyt hän totesi, että olisi pitänyt kertoa kuudella.

Yritän ja yritän listata mitä sinne tulee, kunka paljon tarvitsen neliötä.  Yritän samalla piirtää ja jättää laajennus mahdollisuuden. Hahmottelen jo laajennusta ja tilan tarvetta. Onko paikka kuitenkaan oikea, jos laajennan vielä laajennuksen jälkeen. Pitäisikö kuitenkin ajatella vain tätä hetkeä. Puntaroida myös sitä vaihtoehtoa, ettei laajennus tulisikaan laajennuksena. Olisiko enemmän hyötyä laajentaa sitten taas uudella kasvihuoneella.

Kasvien lämpötiloilla ja kosteudella on kuitenkin eroja. Miten saan tehtyä mahdollisimman hyvät olosuhteet. Kuinka saisin parhaan mahdollisimman tuoton ja tuloksen. Kompromisseissa saa keskinkertaisia satoja. En haluaisi enää epäonnistua sadon suhteen.

Visiot ja innovaatiot jyskyttää ohimot kuumaksi. Maalämpöä pitäisi saada hyödynnettyä jo kevään ensimmäisistä merkeistä. Tunnen itseni jollain tapaa propellipääksi, kun pohdin kasvihuoneen tekoa maansisään. Saanko siitä sen hyödyn mitä sillä haen. Saisinko lannalla lisättyä vielä hiukan lämpötilaa. Lämmittämään en kasvihuonetta rupea. Perustusten seinien kuitenkin pitää olla niin korkeat, ettei lumi pääse laseille. Samalla pohdituttaa materiaali, kun betoni on ehdoton nou nou. Näillä seuduin on vähän jokainen poltellut itselleen savitiiliä. Nämä olisivat mainioita jos vain löytäisi hyvä kuntoisena. Ne mistä tiedän jotain puretun on tiilet jo käytetty.

Onni on lumi maassa. Jos etelän vesisateet ja sulat maat olisivat täällä, olisin jo kuoppaa kaivamassa. Sormien välistä multa tirskuisi ja savi päällystäisi saappaat. Nyt näpit punoittavat ja lumi täyttää saappaat (sisäpuoleltakin). Mieli halajaa jo pidemmälle kevääseen järki pyytää lisäaikaa.

Materiaalin kokoamista on vielä vaikka kuinka paljon. Taitaa aika kuitenkin loppua kesken. Kun saa laskelmia tehtyä pidemmälle voi alkaa hamsteriksi. Lavallinen sitä ja toinen tuota kuitenkaan ei mihinkään riitä. Niin ja salaojituskin pitää siihen tehdä, siihen ajattelin ruukkuputkea. Vielä pitää ratkaista eristetty sokkeli vai ei ja millä.

Kevään lannoituksiakin mietin ja saisinko siihen jonkun hyvän ratkaisun. Tällä hetkellä olen asentanut kanalaan paska purkit. Niiden piti olla kosteamman ruuan ruoka kipot. Sitä kuitenkin tarjotaan harvemmin, joten kanat päätti niiden olevan pönttöjä. Hyvä niin saan täysin puhdasta lantaa ilman jyviä, heinänkorsia, olkea tai purua. Nyt pohdin parasta mahdollista ratkaisua säilöä tämä kulta kevääseen. Tynnyriin olen päätynyt, mutta samalla pohdin sille jalustaa, jossa saisin sitä pyöritettyä. Saisin lannan palamaan tasaisesti ja nopeammin käyttöön. Tässä pyörityksessä voisin lisätä sinne multaa, hiekkaa, munankuoria kalkitsemaan ja lehmän lantaa.

Lehmän lanta meillä on kuiva lantaa. Olen kuitenkin jo puhtinut, että nyt jos keräisin jäätyneet kokkareet säiliöön. Keväällä voisin laitta veden sekaan ja saisin lietelantaa. Lietelanta antaa voiman vain sille vuodella kun kuivalanta toimii vasta kolmenvuoden päästä eli kumpaakin pitäisi laittaa.

Kuinka saisin tämän lannan tuoman lämmön kasvihuoneeseen. Kuitenkin niin, ettei sen tuomisesta tai pois viemisestä koituisi turhan paljon lisätöitä.

Paljon jäi vielä suunnitelmista kartomatta. Vastauksiakaan en pysty vielä kertomaan.  Taidan vielä palata näiden kysymyksien äärelle kun saan jotain konkreettisata tehtyä.

Kommentit pois päältä artikkelissa Kevättä kohti