Estääkö omavarainen ajattelutapa harrastamisen?

Joidenkin mielestä omavarainen hoitaa kuntoilun lähimetsässä runkoja nostelle. Tulee tuotakin harrastettua, mutta annan itselleni ja perheelleni vapauden harrastaa vapaasti. Metsäjuoksu on kyllä yksi lähiliikunta muodoista. Se kulkee osin metsäautoteitä, polkuja ja pitkin metsää. Suunnistin reitin pari kertaa lävitse ja mittasin matkan viiteen kilometriin. Tämä lenkki on nopeutunut  kerta kerralta. Ensimmäisillä kerroilla meni toista tuntia, kun joutui pohtimaan reittiä. Tällä hetkellä se menee 35-45 minuutissa.

Kotitreenien tuloksia sitten käydään mittailemassa erilaisilla lajeilla. Jotkut ovat kertaluonteisia, joitain pääsee tekemään useamman kerran. Kotona en polkupyöräile mutta hulluus iskee joka vuosi. Silloin nokka kohti Äkäslompoloa ja sieltä polkastaan Norjaan. Vielä en ole lähtenyt IMG_3020[1]siellä aikaa ajamaan, ennemminkin päätä tuulettamaan. Säät on ollut sen verran v:mäiset, ettei muuta ole voinut ajatella. Aivot keskittyy pelkästään manaukseen niin arkihuolet jää ensimmäisille kilometreille.

 

Vauhtiakin välillä tarvitaan. Laji ja väline polttaa polttoainetta kyllä ihan liikaa. Flyboard aivan mahtava tapa oppia oman kehonhallintaa. IMG_0985[1]Homma näyttää kevyeltä, mutta kun keho käyttää jokaista lihasta on ihan loppu puolentunnin jälkeen. Sillä lennot on yleensä 5-15 minuuttia niin pääsee vielä laituriinkin. Tässä lajissa ei kannata ihan kaikissa asennoissa tulla veteen. Kipukynnys on onneksi tosi korkealla niin voi sitten kotona ihmetellä kun jalat on mustat.

Kuntosalilla on tullut käytyä myös mutta edellisessä kodissa. Nykyään suunnittelen reissut siihen suuntaan niin, että pääsen samalla käymään jonkun ohjatun liikuntatapahtuman.

Täällä pääsee kesävieraiden/asukkaiden kanssa haastamaan itsensä. Ollaan käyty puuhailemassa lähellä sijaitsevalla köysiradalla. IMG_3132[1]Siinäkin on nopeutta tullut sen verran, että hirvittää. Juniorit on pitänyt vauhdin sen verran kovana. Hiki lentää mutta on ihan superhauskaa.

 

 

On sitä hikeä joutunut hakemaan ulkomailtakin. Though mudder Saksa oli kyllä sellainen päähän pistos. Tulipahan käytyä ja voisin lähteä uudestaan. Käsittämättömän hyvin tehty rata suuressa puistomaisessa ympäristössä. Kilometrejä rataan oli saatu 19 ja IMG_2842[1]esteitä oli tappavan tasaisesti noin 20. Siellä oli mutaa, sähköä, kiipeilyä, ryömintää, roikkumista, kiipeämistä ja ryhmätyöskentelyä. Tämä ei ole yksilö laji ei myöskään aikaa vastaan kisaamista vaan yhdessä tekemistä. Tapahtumassa oli huiman hyvä tunnelma, vaikka saksankielen taito ei ole hyppysissä. Annoimme suomalaisuutemme näkyä ja se kannatti. Saimme anteeksi monia juttuja ja samalla monet tulivat ihmettelemään, oletteko tulleet vain tämän takia saksaa. Kyllä olimme tulleet vain ja ainoastaan sen takia Saksaan. Mutaa olisi varmaan löytynyt lähempääkin.

On sitä muitakin harrastuksia. Jätetään ne nyt myöhemmäksi. Todennäköisesti ensikesänä joistain näistä saatte hehkutusta. Voi toki tulla jotain uuttakin.

One thought on “Estääkö omavarainen ajattelutapa harrastamisen?”

  1. Juu, on ihan kiva kokeilla aina jotain uutta ja laajentaa näin ajatteluaan sekä “reviiriään”. Muori kokeili sen “hullun polkaisun”, mutta se pyöräily ei nyt taida olla muorin juttu… kun tuo tasapainoaisti puuttuu, niin se tuntuu todella kamalalta… katsotaan…. Nyt on tutkinnan alla jonkun tunturin huiputus… Saariselän Kiilopää on huiputettu jo vuonna 2002. Eikä se ollut temppu eikä mikään. Hiukan polttelee tuo Saana-tunturi. Pitää vielä miettiä ja pohtia… ne portaat ei kovin inspiroi, mutta ymmärrän että suuren kävijämäärän takia ne on ollut pakko sinne laittaa… vaan eihän niitä ole tietenkään pakko käyttää kaiken aikaa… käsivoimia pitää saada hiukan lisää, jotta pääsee käsien avulla maasta ylös paremmin kun jaloissa ei tuota ponnistusvoimaa ole. Niin, eikä yksin ole tietenkään järkevää lähteä, vaan pitää saada joku toinen/ toiset yllytettyä mukaan. Nettitietojen mukaan Saanalle kiipeää neljässä tunnissa – mikä tarkoittaa että minä kiipeän sinne sitten 8 tunnissa… ja alas tullaan sitten hiukan nopeammin eli noin 6 tunnissa … pitää lähteä hyvin aikaisin liikkeelle…
    Olisi noita muitakin mielitekoja vielä, joten katsotaan. Se on hyvä tuulettaa päänuppia aina ajoittain normaalista ja tavanomaisesta arjen pyörityksestä – siitä saa taas uutta voimaa ja latinkia arkeen sen irtioton jälkeen… <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *