Suuntana omavaraisuus, suunnan löytyminen

Suuntana omavaraisuus on sarja, joka julkaistaan kuukauden ensimmäinen maanantai. Tämä on ensimmäinen maanantai, kun julkaisu tehdään jo kello 9:00 aikaisemmin julkaisu on tehty kello 12:00. Blogeja on mukana tänä vuonna paljon. Niitä on helppo kiertää blogista toiseen, kun jokaisen julkaisun lopussa on linkkilista mukana olevista blogeista. Kannatan kynän ja paperin käyttämistä, että muistaa minkä on jo lukenut. Itse olen välillä eksynyt samaan blogiin aina uudestaan ja uudestaan. (joskus tarkoituksella ja joskus vahingossa)  

Aiheeksi on kaavailtu tämmöistä:
Suunnitelmien eteneminen & Suositus (kirja/lehti/ohjelma/YouTube)

Yhteinen FB ryhmämme.

Suunnitelmien eteneminen

Tein paperille suunnitelman mitä aluetta kesällä tullaan hyödyntämään ja vähän suuntaviivoja minne kasveja tulisi. Nyt olen kuitenkin törmännyt mieleni seinämään. Talsin hangella ja kävelin suunnitelmaa läpi. Samalla kun kävelin tajusin asia suuruuden ja sen kaiken työn määrän. Meidän pitäisi aloittaa työt nyt jotta ehdimme kevääseen saada valmista. Juhannuksesta aloitan aina toitottamaan hetkenäminä hyvänsä voi alkaa satamaan ensi lumi kiire, kiire, kiire. Tämän olen huumoristina kopioinut Alaska the Last Frontier sarjasta. Se on niin totta jos en aloita patistamaan itseäni ja ruoskimaan ei saa mitään aikaiseksi koko kesänä.

Keskitymme alueeseen 5. siihen on tulossa bergola (en tiedä kirjoitetaanko se noin?!?). Siihen on myös tarkoitus tuoda suurinosa kasveista ja kasvimaasta. 1. kohtaan taas on ajatuksissa tulossa kaaleja ja lehtisalaatteja. 2. nyt on mikä on ja laitetaan jos keritään jotain. Kohdat 3. ja 4. todennäköisesti ei mitään suurta mullistusta koe. Moni asia riippuu nyt siitä kuinka suotuisa kesä tulee projektien suhteen. Äitini on jo sitä mieltä, että bergolan tolppanjalka valuja voitaisiin aloittaa tekemään saunassa ja kantaa sitten keväällä nämä paikoilleen.

Tuleva kesä tulee olemaan erilainen. Aikaa ei todellakaan tule olemaan haaskattavaksi ja jokainen hetki tulee täyttymään tekemisestä. Panostamme pitkästä aikaa kasvisten tuotantoon ja toinen poistuu tilalta ulkopuoliselle töihin. Toki keikkoja on tehty mutta tämä keikka kestääkin koko kesän.

Suosittelen ohjelmaa

Alaska the Last Frontier tämä sarja ei sovi kaikille. Joidenkin mielestä tämä ei ole edes omavaraisuutta, koska heillä on koneita jos jonkin näköistä jotta ehtivät kaiken tehdä ennen kun talvi tulee. Sarja on kuitenkin yhteisölinen, jota puolta harvassa sarjassa näytetään. Sarjassa kerrataan usein kuinka euroopasta tullut isä perusti paikan aikoinaa. Kaksi veljestä on nyt kotitilalla omissa hommissaan toinen vartioi karjaa lahdella ja toinen kotitilalla tekee talven heinät. Näillä veljeksillä on jo aikuiset lapset perheineen joista osa on löytänyt tien takaisin kotitilalle ja vaimot on oma lukunsa. Vaimot ovat kyllä kyseenalaistuksen mestareita mutta valmiita oppimaan uusia taitoja. Lapsia on myös syntynyt karuihin oloihin jo jonkin verran. Onnettomuuksiakin on sattunut monelle ja ne on myös käsitelty sarjassa. Mielestäni tästä sarjasta saa käsityksen kuinka paljon omavaraisuudessa on töitä. Samalla korostetaan kunka tärkeä perhe on.

Tähän Kilcherin perheeseen kuuluu myös kasvissyöjä, jota on moneltakin osin kiva seurata kuinka hän selviytyy. Hän on toisen veljeksen vaimo ja muutenkin luontoa suojeleva. Tämä välillä aiheuttaa pientä kitkaa puiden kaadosta ja laitumien laajennuksissa. Kasvikset ja kasvihuoneen käyttö on myös erittäin tärkeätä tälle perheelle ja pohjoisen sijaintinsa vuoksi on verrattavissa suomen oloihin sään suhteen.


Sarja muuten alkaa uusin jaksoin kevään aikana. Vanha polvi taitaa jättää osittain tilan ja nuorempi polvi alkaa hoitamaan tiluksia.

Mielestäni mitään omavaraisuus ohjelmaa, kirjaa tai youtube videota. Ei voi yksittäisesti nostaa parhaaksi. Osa on viihdyttävämpiä toiset enempi ohjeistavampia. Tätä sarjaa kuvaisin viihdyttävänä ja samalla opettavaisena mutta opit pitää osata löytää ja käsitellä. Melkeimpä pitää olla jo jonkinmoinen tartuntapinta asioihin. Toki tätä voi hyvin seurata omavaraisuudesta kiinnostunut henkilö mutta osa ajasta menee silloin ihmettelyyn. Tässä tehdään paljon erilaisia asioita ja tekemisen ymmärtämiseen voi vaatia henkilökohtaista kokemusta. Toki ohjelmassakin selviää syy tekemiselle mutta ei välttämättä samassa jaksossa. Itsensä pitää myös aktivoida ajatukseen, että on hirveä kiire. Silloin ymmärtää muutamia harkitemattomia äkkinäisiä liikkeitä mitä sarjassa esiintyy.

Suunnitelmamme tälle vuodelle on:

  1. The Työkalupakki
  2. Kylvö
  3. Erilaisten kasvupaikkojen testaus
  4. Kasvihuoneen laajennus
  5. Vesiviljelyn jatkaminen ja laajennus
  6. Runsas sato
  7. Maakellarin opiskelu, kunnostus ja tuunaus
  8. Säilönnän saloihin perehtyminen
  9. Aurinkosähkön hyödyntäminen ja sen testaus
  10.  Maitohuoneen eristäminen
  11. Lypsypaikalle vihdoinkin lattia jäi jo viime vuodesta roikkumaan
  12. Ullakolle pitäisi tehdä jotain
  13. Parantelua siellä täällä
  14. Aitauksien ja talvi tarhojen parantelua
  15. Yllätykset ja huomiot mitä ei tullut ajatelleeksi
  16. Rakentelua, nikkarointia, korjailua ja puhdetöitä
  17. Polttopuut

Lista tuli tehtyä ensimmäiseen julkaisuun.

Pari kuukautta on nyt mennyt tästä suunnitelmasta ja alan jo epäpäilemään kuinka selviämme. Aikaisempina vuosina en ole hurjastakaan listasta kauhistunut. Tänä vuonna kun on kuitenkin työntekijöitä vähemmän tai ainakin aikaa vähemmän. Viime vuonna sää aiheutti hiukan viivytyksiä ja lykkäyksiä. Vatsassa ihan vääntää, kun pohdin ajankäyttöä. Toki kun kaikki lähtee taas keväällä rullaamaan niin voi sitä ehtiä hyvin tekemään kaiken. Nyt vain kun on epätietoisuus kuinka aikataulua tekisi ja kuinka sitä tulee jaksamaan. Varma olen, että syksyllä tietää, jotain tehneensä.

Yritin jo auttaa kevättä lumilingolla alkukuusta, että olisi päästy rakentamaan uutta kasvihuonetta. Järjenääni sanoi olkapäältä, että olet nyt normaalia hullumpi. Tällä kertaa kuuntelin tätä ääntä ja lopetin urakan hölmöläisten hommana. Ainut järkevä vaihtoehto olisi pyytää naapuri isompien vekeiden kanssa kadottamaan lumi. Hiukan häpeän malttamattomuuttani, joten jätin kysymättä apua kevään siirtoon.

Nyt eletään maaliskuun loppua. Olemme aloittaneet kylvöt, vaikka vielä on paljon lunta. Laitoimme vähän huonommalle lohkolle laidunta syksyllä kerättyjä timotein siemeniä. Lumen alla ei juurikaan ole routaa ja siemenet saavat runsaasti kosteutta, kun lumi sulaa. Syksyllä lohkolle laitettiin kalkkia ja lantaa. Elin olosuhteitakin on parannettu, että onnistuminen olisi mahdollista.

Siemenet hangella Timotei ja Apilaa. Käsikylvöllä korkeimmille kohdille, koska notkoon todennäköisesti eksyy sulamisveden mukana osa.

Sisällä on myös taimia kellotuksessa. Paprikan kanssa meinasi jo usko loppua mutta vihdoinkin se on herännyt kasvamaan. Jättikurpitsan istutus oli kyllä sulaa hulluutta ja taidan päästä ongelmiin sen kasvun kanssa aika pian. Vesimeloonin hitaus myös hiukan yllätti verraten jättikurpitsaan.

Tässä on vain kevään maistiaiset. Tuhansia on tulossa kun vain ehdin aloittamaan.

Kuukausi on ollut myös hurja hyppy kohti kevättä, vaikka se ei missään luonnossa juurikaan näy. Muutolintuja on tullut ja aamuisin on jo ääntä. Samalla myös on alkanut vieraita tulemaan ja tuliaisia. Makuja maailmalta ja lähempääkin on saatu maisteltaviksi.

Naudan kuivattua sydäntä saatiin naapurilta. NAM!!!

Älkää kysykö tämän herkun nimeä. Puhumme Afganilaisesta karkista valmistajan kanssa. Tiedän sen olevan maitopohjainen ja minulle on luvattu opettaa joskus tämän valmistus.

Kevääseen kuuluu tietenkin myös vasikat. Tälle keväälle on tulossa kaksi vasikkaa. Sitten alkaakin melkein vuoden mittainen hiljaiselo sen osalta. (Korjaus yksi vielä tälle keväälle). Nyt poiki siis hieho ja se aloittaa lypsyllä käynnin opettelun. Tämä kuuluu tilamme raskas sarjalaisiin eli puolet on liharotuista (Li) joten on vähän raskaampi tekoinen kuin normaali lypsylehmä. Vasikat ovat tällä kolmirotuisia.

Lypsylle opettelu on mennyt paremmin kuin hyvin. Tosin tämän uuden pitäisi olla jonossa viimeisenä mutta on niin innokas lypsylle tulija, että on ensimmäinen. Tämä tietää koneen pesua kesken lypsyn mutta onneksi kohta ei enää terni haittaa, kun tulee normaalille maidolle. Joskus onneksi käy näinkin. Tämä on osto elukka ja maitotilalta kotoisin ja sen huomaa, että ihminen on sitä vasikkana juottanut. Ihminen ja ihmisen kosketus ovat sille luontevia asioita, joita ei nyt tarvitse opetella.

Kirjoittamisen aikana tietenkin tuli myös vasikka.

Kevään kerintä

Tietenkin nyt kun pitäisi muistella mitä kuukauden aikana on tapahtunut niin keritsimen huolto on tehtävä kun pitäisi kirjoittaa. Kevään tuleminen kasaa tehtäviä hommia ja luo virtaa myös huototoimille. Välineet on hyvä huoltaa ajoissa mutta toki olisi hetken voinut odottaa tämä innostus.

Kirjoittamista voi lykätä, kun päättää putsata kerintäkoneen.

Mukana tässä yhteispostauksessa on mahtavia blogeja ja bloggareita. Lähtökohdat jokaisella on erilaiset ja suuntakin on vähän erilainen. Määränpää on sama mutta kuinka se toteutetaan ja kuinka sinne kuljetaan eroaa paljonkin. Osalla on eläimiä osalla ei. Asumismuotojakin on erilaisia on kerrostaloa, rivitaloa, omakotitaloa, korpikämppää, siirtolapuutarha mökkiä, maatilaa ja siltä väliltä. Nyt on niin laajasti kirjoittajia, että on helppo löytää joku johon samaistuu ja saa vinkkejä omaan arkeen.

  1. Urban Farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/04/mita-maa-merkitsee-ruuantuotannolle-ja.html
  2. Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2019/04/omavaraisuutta-vuonna-2019-osa-3.html
  3. Tsajut https://tsajut.fi/suuntana-omavaraisuus-osa-3/
  4. Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/04/hyotytarhan-suunnittelu-omavaraisuus.html
  5. Jovelan talopäiväkirja https://jovelassa.blogspot.com/2019/04/hektinen-huhtikuu.html
  6. Maalaiskaupungin piha https://maalaiskaupunginpiha.blogspot.com/2019/04/suuntana-omavaraisuus-3-osa.html
  7. Riippumattomammaksi https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2019/04/projekti-omavaraisempi-elama-2019.html
  8. Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2019/04/2019-suunnitelmien-eteneminen-14.html
  9. Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2019/04/omavaraisempaa-elamaa-2019-osa-3.html
  10. Sorakukka https://sorakukka.com/?p=159
  11. Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2019/04/01/askeleitani-kohti-omavaraisuutta-osa-3-esikasvatus
  12. Maatiaiskanasen Elämää https://maatiaiskananen.blogspot.com/2019/04/varikasta-omavaraistelua.html
  13. Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/04/omavaraistelevaa-elamaa-2019-osa-3.html
  14. Palokankaan pientila https://palokankaanpientila.blogspot.com/2019/04/yhteispostaussarja-suunnitelmien.html?
  15. Alussa oli Vehkosuo https://vehkosuo.blogspot.com/2019/04/saajarki-ja-jaa-sarki.html
  16. Puutarhahetki – Suurien unelmien puutarhablogi https://puutarhahetki.blogspot.com/2019/04/unelmana-omavaraisempi-elama.html
  17. Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=508
  18. Iso-Orvokkiniitty https://iso-orvokkiniitty.fi/?p=1948
  19. Villa Koira https://kah-villakoira.blogspot.com/2019/03/kevat-keikkuen-tulevi-ja-pari-muutakin.html
  20. Mrs Sinn https://mrssinn.blogspot.com/2019/03/pienin-askelin-with-small-steps.html
  21. Torpan Tyttö http://torpantytto.com/2019/03/31/huhtikuu-kevatta-kohti
  22. Ku ite tekee http://www.kuitetekee.com/2019/04/01/omavaraisuuteen-liittyva-kirjallisuus/
  23. Luomulaakso https://luomulaakso.fi/polyttajapenkkisuunnitelma-etenee-lumesta-huolimatta/
  24. Saman otavan alla https://www.samanotavanalla.fi/?p=1975
  25. Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuun-kirjavinkit/
  26. Airot ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/2019/03/kohti-omavaraisempaa-elamaa-osa-3.html
  27. Villa Kotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=1366

38 thoughts on “Suuntana omavaraisuus, suunnan löytyminen”

  1. Jos naudan sydän on yhtä makoisaa, kuin poron, on se herkkua.

    Hyvin olette edenneet, mutta on teillä kyllä komea lista hommia odottamassa. Tsemppiä!

  2. Meillä Isäntä seuraa tuota Alaska-sarjaa ja minä olen aina pitänyt sitä tyypillisenä jenkkishaibana, kuten kullan kaivajia ja ravun kalastajia. Ylidramatisointi niissä ärsyttää, mutta ehkä annan Alaskalle aidon tilaisuuden ja katson kyseenalaistamatta Isännän kanssa kokonaisen jakson 🙂 .

    Ihana tietää, etten ole ainoa lumen kanssa kahjoilija. Jos sinusta oli hulluutta yrittää kevään pelastusta lumilingossa, niin minä tein sitä lapiolla. Kunto siinä kasvoi, muttei kevät juurikaan.

    1. Joo siis minä ja kevät ollaan huono yhdistelmä. Olen pilkkikairalla laittanut aitapylväitä routaiseen maahan. Ei montaa mennyt päivässä. Ohjelman otin vähän sillä esille, että jokaisella ei olisi Tanskalainen maajussi.

  3. On teillä vain paljon tekemistä. Blogiasi on ihanaa lukea, vaikka tiedänkin että teidänlaiseen omavaraisuuteen emme nykyisessä asuinpaikassamme voi koskaan päästä. Ihanaa, että jaat kuulumisianne!

    1. Tämä on moni mutkainen juttu tämä omavaraisuus ja kuinka pitkällä. Yritämme räpiköidä jotenkin ja niin, että se on mielekästä. Tärkeintä mielestäni on se, että tekee sitä mikä tuntuu hyvältä. Toki omavaraisuus ajattelussa joskus ideologia ottaa vallan ja ei olekkaan enää niin kivaa.

    1. Näköjään tänään kello 19:00 tv 6 UUSI KAUSI! Kausi 8, osa 1. Kilcherin perhe elää maatilalla Alaskan takamailla täysin eristyksissä yhteiskunnasta. Ääriolosuhteissa selviytyminen vaatii jokaisen perheenjäsenen panosta. (Alaska: The Last Frontier, tosi-tv, USA, 2018)

  4. Ihana lukea kun innostus valtaa niin pakottava tarve on päästä töihin. Tunnistan tuskan ja niin myös perheeni..
    Jäin miettimään omavaraisuutta ilman koneita, mulla on pieni traktori ja kyllä siitä on niin huimasti apua että en pois antaisi. Mutta jokainen toki tyylillään tarpoo kohti tavoitteitaan.
    Huikeaa että voitte pitää lehmiä, mulla loppuisi laitumet ja ajankäyttö kesken, pitää kuitenkin käydä töissäkin.
    Tsemppiä kevään odotukseen, kyllä se sieltä vielä tulee!

    1. Traktori on ollut jo jonkin aikaa haaveena. Kun niitä sitten katselee ja pohtii ja pohtii niin ne kasvaa isommiksi ja isommiksi. Sitten tuleekin jo hintakin isoksi. Kun joskus osaan määritellä sen tarpeen oikein niin sitten se pitää hommata.

  5. Sitä joskus mietin, että miksi omavaraisuus ja koneettomuus pitäisi mennä käsikädessä? Jos kaiken tekee käsin, ei kovin omavarainen ehdi olemaan, mutta tosiaan jokainen tekee omat valintansa itse. Teidän tahdissa hengästyy….. 😊

    1. Veikkaan, että koneiden käytössä ajatellaan polttoaineen laskevan omavaraisuutta. Toisaalta näin on mutta monin kerroin tehokkaammin saa tehtyä koneella. Toki koneen valmistus yms. Nyt olisi kyllä kaikkea maatalous tarviketta edullisesti kaupan. Traktoria meillä ei ole mutta kylällä niitä on runsaasti.

      1. Olen monesti miettinyt tuota koneiden käyttöä ja toisaalta sitten myös esimerkiksi hevosten käyttämistä, mikä kuulostaa huomattavasti omavaraisemmalta. Totuus kuitenkin lienee se, että harva pystyy eläintenkään kanssa omavaraisuuteen. Vaatii valtavasti aikaa ja tilaa tehdä ihan itse koko talven heinät ja kaurat. Pystyyköhän siihen kukaan ilman koneita?

        1. Omia koneitahan meillä ei ole. Käytämme urakoitsijaa heinän teossa. Korjuu viemä aika ennen ja nyt on tosin tiedossa. 40 vuotta sitten samat pellot hodettiin ”harmaa fergulla” aikaa meni 8 viikkoa kesässä nyt urakoitsija hoitaa samat pellot 8 tunnissa. En edes tiedä kauanko menisi hevosella. Hevonen syö ympäri vuoden ja traktori vain kun käyttää. Hevonen on kyllä haave ollut pitkään mutta järkevyys on vielä hidastanut hommaamista.

  6. Me juuri tänään pohdimme, pitäisikö painella lapioimaan lumikerrosta tulevan kompostisysteemin ja kasvimaan paikalta, että päästäisi aiemmin aloittamaan! Onneksi emme ole ainoat kahjot, jotka tällaisia ajatuksia päässään pyörittelevät kun hanki ei vaan ota sulaakseen.

    Olen vähän kateellinen tuosta keritsimestä, sillä varmasti sujuu homma hieman joutuisammin, kun meikäläisen keittiösaksilla. Ehkäpä vielä joskus otan ja investoin.

    1. Aloitettiin keittiö saksilla silloin joskus. Se oli omalla tavalla terapeuttista. Sitten en muista enää edes mistä löytyi tuo vanha ja painava kone. Ei ole ihan kevyttä heilutella tuolla menemään. Olen kuitenkin ollut tyytyväinen tähän koneeseen, joka ei hajoa millään.

      Myönnän olen niin malttamaton lumen sulamisen aikoihin, että tien olen kulkenut kirveen kanssa muutaman kerran läpi kun sulamis vedet jäätyy uudestaan jääksi. On meillä se joku jään pilkkomis keppikin mutta ei ole niin tarkka ja mukava.

  7. Sellainen kysymys pulpahti pintaan kun meillä täällä haaveillaan siitä omasta lypsävästä kavereineen niin kysyn nyt sinultakin että kuinka paljon laidunta teillä on eläintä kohti ja osaatko arvioida paljonko syövät päivässä? Olen kuullut puhuttavan että hehtaari per pää riittää talviruokintaan 🤔

    1. Meillä on niin eri kokoisia nautoja ja vapaalla heinällä, että tarkkoja lukuja on paha sanoa. Toki heinän menekkiin meillä vaikuttaa myös lampaat. Karkeasti laskin, että 7 pyöröpaalia per eläin olisi noin suurin piirtein vuoden kulutus lisäksi laidun. Laidun kierrolla on myös vaikutusta. Meillä on peltoa laitumena puolitoista hehtaaria joka on jaettu 7 lohkoon. Lisaksi on taimikkoa heinäpohjalla viitisen hehtaaria. Pellolla on nopea kierto eli yhtä lohkoa syödään 3-5 päivää. Ensimmäisellä ja viimeisellä on teoriassa kuukauden tauko. Todellisuudessa kierto on nopeampi keväällä ja perässä kulkee lampaat. Joten huiliaika lyhenee. Sitten on vielä kulku lohko, joka ei huilaa. Jos meillä olisi pelkkiä ISK nautoja niin saisi olla enemmän (nautoja) mutta kun on kaksi lypsy+liha sekoitus nautaa niin ne vaatii huomattavasti enemmän ruokaa. Samalla myös nämä ahmatit ylläpitävät pyöröpaalin kulumista niin nopeana ettei mene huonoksi. Meillä on ympäri vuoden paali heinä lisänä myös laidun kauden aikana. Etupäässä näiden suur syömäreiden takia. Sitten on vielä se heinän hukka, joka vaikuttaa todella paljon. Heinä on hyvä olla sellaisessa paikassa tarjolla jonka päälle ne ei pääse. Jos ne pääsee niin siitä tulee makuu alusta ja se paali oli siinä. Toki tulee sitä hukkaa muutenkin mutta se vähentää hurjasti. Hehtaari voi riittää jos on hyvä heinä. Meillä voi olla vähän enemmän koska osa on monimuotoisuus peltoja ja luonnonhoito (hömppä heinä peltoja). Toki niistä tulee yllättävän hyvin ja varmasti sama sato, joka vuosi oli keli kuiva tai sateinen juuret kun on paljon syvemmässä kuin uusilla pelloilla. Rakkautta ja maan antimia pystyy vastaamaan tarkemmin ISK:n heinän kulutuksesta koska niillä on vähempi nautoja (yksi lehmä ja sonni vasu).

      1. Meikäläinen mainittu! 😂 Joo, kyyttökuningatar Hehkun heinänkulutukseen vastailen tässä! Meillähän on tällä hetkellä tosiaan tuo yksi maho itä-Suomen karjaa oleva lehmä. Heinä ostetaan meille pienpaaleissa ja jaetaan eläimille. Kaksi suomenlammasmixiä on lehmän lisäksi ja eivät siis ole vapaalla ruokinnalla. Joten heinähukka on aikas pientä. Lypsämätön alkuperäiskarjan lehmä ei paljon kuluta. Ruokitaan kolme kertaa päivässä ja saa kerralla yhden tai kaksi siivua heinää. Kaikille kolmelle menee heinää n. yksi pienpaali päivässä. Eli kymmenisen kiloa. Lisäksi saa kivennäistä ja vitamiineja. Satunnaisesti leipää, porkkanaa ja juuresten kuoria. Kerppuja myös jonkin verran. Ja vettä tietysti.
        Heinämäärä kuulostaa vähäiseltä, mutta on niin riittävä, että lehmä on vähän turhankin lihava. Ovat erinomaisia rehunhyödyntäjiä!

  8. Äidit. Äitini viljeli aikoinaan Perämeren rannalla, ja kasvukausi oli lyhyt. Olin usein apuna, mutta tuli joskus sanomista, koska kylvöhommissa äidin mielestä eilen oli liian aikaisin ja tänään liian myöhään. Mutta äiti oli usein oikeassa ja äitiä kannattaa kuunnella.

    To do- listoissa on hyvät ja huonot puolensa. Niiden pitäisi auttaa ja motivoida, muta ne ei saisi aiheuttaa lisää stressiä. Voisiko tehdä kaksi listaa. Ne pakolliset ja sitten sellaisen jos ehtii – listan.

    Ja jättää tarpeeksi tilaa niille yllätyksille, joita ainakin eläinten kanssa aina tulee.

    1. Tekemistähän on! Listat on mun mielestä hauskoja ja en ota niitä kovin tosissani. Ne antaa vain suuntaviivoja sille ajalle kun ei ole mitään tekemistä. Tai siis oikeastaan ei muista mitä pitäisi vielä tehdä. Olisi pitänyt olla syksyllä paremmin hereillä, että tänä vuonna on kylvövuosi. Nyt vähän painaa se ajatus mitä odottaa lumen alla. Onneksi on koko kesä aikaa…

  9. Listat (käsin kirjoitetut) on minusta kivoja, kun ne unohtuu johonkin ja joskus vuosien päästä löytää. Saattaa tulla tunne, että onhan tässä paljon tehtykin ja sitten toisaalta, “vieläkin tekemättä”. Itsellä tuntuu olevan keväällä sellainen tekemisen draivi johonkin pisteeseen asti, jolloin ylimääräinen asioiden eteenpäin vieminen tyssää. Siitä eteenpäin teenkin vaan ne tavallisimmat ja odotan uutta motivaatioita. Joskus tulee, joskus ei.

    1. Pohdin pitkään kasvi vihkojen tekemistä koneella mutta jotenkin sitä kirjoittaa nykyään niin vähän kynällä, että päätin kirjoittaa käsin. Jotenkin siihen tulee ihan toinen tunnelma. Kiire ja kiireettömyys myös näkyy kirjoituksessa paremmin voi siis astia missä tilanteessa on kirjoitettu.

  10. Hohotin täällä ihan ääneen kevään edistys-touhuasi. Mie niiiiiin ymmärrän sinuu! Eilen aamulla pamahti uusi kasvihuone pihaan ja arvaa tekisikö mieli mennä liekinheittimellä auttamaan kevättä? JEPJEPJEP!

    Ihanaa ja niin super työntäytteistä huhtikuuta!

    1. Joo mä olen pohtinut, että saisiko jotenkin järkevästi kaasupolttimen joka olisi ton meidän tien levyinen jota sitten työntäisi metri metriltä eteenpäin. Kuivuisikin se tie samalla. Onnea uudelle kasvarille!

  11. Pitkä lista kiinnostavia projekteja teillä! Hauska seurata, kuinka ne etenevät. Meilläkin keväänedistämispuuhia on tehty, tosin lapiolla. Kiitos ohjelmavinkistä! Aurinkoista huhtikuuta!

    1. Tiedän osan ehkä siirtyvän vuodella mutta jos tähtien asento on oikea niin voi onnistuakin. Ohjelma on vähän erilainen kuin eurooppalaiset. Todellakin aurinkoista huhtikuuta! Ihan parasta kun lämpöä on ja tuulta niin lumet katoaa silmissä.

  12. Mua rupes ihan ahdistamaan sun puolesta kun kerroit että sulle ressiä pukkaa jo nyt! 😄 Kesä on kuitenkin pitkä ja ne tekemättömät työt kummittelee kun ei vielä pääse aloittamaan. Uskon, että saatte paljon aikaiseksi ja syksyllä voit katsoa taaksepäin listaten, että tonkin mä tein. Ja ton ja ton ja ton. Itse yritän ottaa tämän kesän vähän iisimmin kun talvi tuli tehtyä sitä vinttiremonttia melkein jokaisena vapaapäivänä. Katsotaan miten onnistun hillitsemään itseäni. 😄

    1. Epätietoisuus on oikeastaan oikea sana. Kun tähän asti ei ole tarvinnut suunnitella montaakaan päivää eteenpäin. Nyt olen tilanteessa, että en tiedä montaakaan päivää eteenpäin mutta tiedän osan näistä tietämättömistä päivistä menevän töissä. Odotan kyllä töiden alkua innoissani. Oikeastaan en tiedä kumpaa odotan enemmän töitä vai kesää.

  13. Omavaraisuus on helposti mielipiteitä jakava juttu, että mitä siihen saa kuulua ja mitä ei, ja kovin kärkkäästi dissataan omavaraisempaan elelyyn pyrkimistä jos on mihin tarttua. Pitäisi olla 100% omavarainen likimain kaikessa, ettei tule sanomisia ;D Oma katsantokantani on se, ettei ihminen ole ollut vuosituhansiin täysin omavarainen, liekö koskaan? Ainahan sitä on tarvittu muutakin mitä voi itse 100% tuottaa ja valmistaa. Olen tainnut jonkun jakson tuota Alaskan meininkiä katsoa, ja laitan sen nyt uudelleen katselulistalle.

    Teillä siellä puuhaa piisaa, vaikka luntakin näyttäisi olevan vielä maisemassa. Täällä alkaa olla jo olla sangen keväinen maisema, vaikka 1.4 tupsauttikin kunnon pyryn verran lunta mannuille.

    Oiskohan tuo afgaaniherkku sheer pira?

    1. Omavaraisuus on jännä käsite. Kun on henkilökohtainen, maakohtainen omavaraisuus. Mitä isommaksi alueen tekee sitä omavaraisempia ihmiset on. Suurinta melua toki pitää ne jotka ei edes yritä. Olen kaiholla katsonut muiden keväisiä kuvia ja ei täältä montaakaan kilometriä tarvitse mennä, että on keväässä. Tämä paikka vaan kerää lunta enemmän kuin mikään muu. Tässä on sellainen talvinen ilmasto kymmenen kilometrin säteellä ja sen ulkopuolella on kevät. Piti ihan googlata tuo ja varmaan osuit oikeaan Sheer pira se varmaan on tai joku sen muoto. Kun muistelin siinä olevan kaardemummaa, inkivääriä, sokeria, kuivattua maitoa, kolminkertainen määrä vettä ja pähkinöitä. Ekassa erässä ei ollut pähkinöitä ja se oli kyllä niin taikasta, että nuhakin katosi (makeanhimo viikoksi).

  14. Alaskan hemmoja mekin koitettiin jossain vaiheessa seurata, ehkä johtuu mun hmmm… omasta osaaamattomuudesta tahi älyttömyydestä, joskus tuntuu, että he sählää ihan mahdottomasti. Mutta helppohan sitä aina on muita arvostella (sohvalta). Teillä kyllä piisaa tuota työlistaa ja varsinkin jos tekijät vähenee. Tsempit sinne!

  15. Me välillä katotaan tota Alaska sarjaa. Musta välillä tuntuu niiden touhut ihan älyttömiltä ja ihmettelen, miten ne yleensäkin ovat enään hengissä! 😂

    Kovasti teilläkin hommia pukkaa ja ressiä päälle!

  16. Koneiden käyttö kävi itselläkin mielessä tänä aamuna. Meillähän ei siis ole moottorisahaa ja nyt olisi aika paljon puuta käsiteltävänä…! Samoin on paljon kaivuuhommaa tiedossa, sen osalta tosin lapio on ainut vaihtoehto kun ei kaivettaviin kohtiin mahdu millään isommalla välineellä. Mutta ei tosiaan ole mikään filosofinen valinta vaan johtuu ihan vaan siitä etten uskalla moottorityökaluja käyttää 😀

    Onnea vasikoista! <3 On varmasti mahtavaa niiden kanssa touhuta. Minulle ensimmäisten tipujen hoito on avannut ihan uudella tavalla maailmaa juurikin siitä näkökulmasta kuinka kallisarvoista liha ja eläinperäiset tuotteet muutenkin todella oikeasti ovat. Toki näitä asioita on aiemminkin miettinyt, mutta tämä kiitollisuuden ja rakkauden määrä on ihan huikea nyt kun ensimmäisiä eläinpienokaisia hoivailee.

  17. Aikamoinen to do -lista teidän pihamaalla – onneksi kaikkea ei (kai) tarvitsekaan saada valmiiksi, vaan voi siirtää sitten seuraavaan kesään ne mihin ei ehdi koskea 🙂
    Juolahti mieleen, että minulla on jossain laatikossa tuollainen vastaavanlainen ikuvanha kerintäkone. Pitäisi pistää se myyntiin!

  18. Mä olen tota alaskaa kattonut vissiin jokaisen jakson. Mä koukutuin ihan täysin. Mun on pakko istua iltamyöhään sohvalle tasaamaan syke, se vähän vähentää mun unissakävelyä ja toi sarja sopii täydellisesti siihen. Hääpuvut ja temptation islandit ei nappaa. Onhan se ihan posketonta kohellusta, mut just se yhteisöllisyys ja ne mestat.. Niitä maisemia mä voin kattoa ihan loputtomiin.

  19. Huh mikä työlista, mutta usein työt tuntuvat paljon työläämmiltä ja suuremmalta määrältä, kun näkee ne etukäteen listattuna. Monesti kuin vain lähtee tekemään tärkeimpiä, niin saa tosi paljon aikaan. Ja ne mitä jää tekemättä, ne ei ollutkaan niin oleellisia juuri silloin. Tsemppiä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *