Kotitarvelehmä

Tänä vuonna olemme siinä pisteessä johon olemme tehneet matkaa kuutisen vuotta. Oikotietä ei ole löytynyt ja viime vuonna luulimme, että olisimme tässä pisteessä. Ei, emme olleet.

Naudat ovat kuuluneet elämäämme ilona nyt jo jonkin aikaa. Alussa jo päätimme, ettei maidon tuotanto ole meidän tilan juttu samalla myös karsimme pois emolehmät lihan tuotantoon. Nämä kaksi on niitä normaaleita linjoja joita nautojen kanssa tilat elävät.

Kotitarvenauta on meidän juttu. Haluamme toimia nautojen kanssa ja tämä tahtotila vei meidät kasvattamaan kotitarve lypsyyn sopivia lehmiä. Pyrimme säilyttämään ISK rotua. Kuitenkin laumamme alkoi kehittymään Li/Hol rotusekoitus naudasta. Mumma oli ensimmäinen nautamme ja hän sai sulhoksi ISK sonnin. Meillä kävi kaksi ISK lehmää synnyttämässä ISK vasikat. Tästä on siis kehittynyt niin ISK puhtaana pitäminen kuin kolmirotuiset naudat. Tilamme ei käytä semmaria vaan eläviä sonneja tiineeksi saattamiseen. Sonnit ovat aina puhtaita ISK sonneja, jotta rodut eivät sekoittuisi hallitsemattomasti.

HOL/LI ja kolmen rodun vasikka.

Miksi ei ainoastaan ISK?

Nyt uskomme, että kotitarvelehmille on kysyntää. Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä, joten pidämme varpaat takaoven raossa jos suunta muuttuu maidontuotantoon tai liharotuihin painottuvaksi.

ISK valikoitui kokonsa, luonteensa ja sattumien kautta. Maidon määrä pysyy maltillisena ja eläimen koko ihmisen kokoisena. Luonne on myös rauhallinen ja lempeä. Olemme kyllä kokeneet niitä ei niin helppoja, jotka on karsiutunut pois. Lehmien luonne on meille tärkeätä, jotta työskentely on turvallista.

Kesä lähestyy vaikka on vasta Tammikuun loppu. Olemme päättäneet, että nyt on aika hakea muutamalle uusi koti. Lehmät ovat valmiita uusiin koteihin kesäkuun alkupuolella.

Poukama: Syntynyt: 2018 emä:Li/Hol kardemumma isä: ISK Uni Hän on perinyt värinsä emoltaan vaikka syntyikin isänsä värisenä. Poikii ensimmäisen kerran tänä keväänä. Ei ole vielä ollut lypsyssä. Luonteeltaan utelias mutta ei syliin tunkeva.

Ima: Syntynyt: 2017 emä: Li/Hol Kardemumma isä: ISK Uni Hän on väriltänsä kyyttö, joka on periytynyt isältään. Poikii toisen kerran tänä keväänä. Lypsyssä toiminut rauhallisesti ja muutenkin rauhallinen. Tuotos on pysynyt maltillisena 10-17 litraa vuorokaudessa.

Ostotiedustelut: blogi@korkeala.fi

Kolmirotuisen ja puhtaan jalostustoiminta

Kukaan ei yleensä lypsä liharotuisia mutta meillä lypsetään Limousineksi rekisteröityjä lehmiä sujuvasti. Maidon määrä on ollut arvoitus mutta osoittautunut hyvän lypsylehmän (25 l /vrk) tasoiseksi. Ei kuitenkaan yllä parhaiden lypsylehmien tuotokseen. Tulevaisuudessa on tulossa myös Aberdeen angus lypsyyn ja emoksi. Näiden vasikoita tulee myyntiin kun ovat oppineet lypsylle. Näille on käytetty Isk sonnia joka rajoittaa hiukan maidon tuotantoa. Kotitarve lehmän kun ei tarvitse tuottaa 25 litraa vuorokaudessa.

Kolmirotuisten jalostusta tulemme jatkossakin jatkamaan. Emoina meillä on nyt käytössä Li/Hol Kaardemumma, Li/Ay Ooppium ja kasvamassa AB/Hol Rebekka. Nämä lempeät jätit ovat osto eläimiä ja tilamme on heidän viimeinen koti.

Puhdasrotuista Itäsuomenkarjaa meillä edustaa kaksi emoa Orvokki ja Päivikki. Heillä on keväällä ensimmäiset vasikat. Toki toivomme heille lehmä vasuja, jotta saisimme myös puhdasrotuisia lehmiä myytäväksi aikanaan, kun ovat siihen valmiita. Meille valmis on, kun on synnyttänyt vasikan ja oppinut lypsylle.

Vasikasta kotitarvelehmäksi

  • Aluksi aloitamme vasikan kanssa maitojuoton jolloin alkaa sitoutuminen ihmiseen
  • 2-4kk vasikka siirtyy ryhmäkarsinaan, jossa sosiaaliset taidot myös muiden nautojen kanssa kehittyy
  • 5-6kk ryhmäkarsina ja ulkoilu nuorisoryhmässä
  • 11-15kk laitumelle sonnin kanssa
  • 20-24kk+ Syntyy vasikka
  • Lypsy opettelu alkaa noin 1kk jälkeen valmis uuteen kotiin

Vasikka syntyy ja saa olla emonsa kanssa päivän pari. Jonka jälkeen vasikka siirtyy vasikkakarsinaan maitojuotolle. Juotossa käytämme lehmän maitoa eli sitä samaa maitoa mitä joisi suoraan utareestakin. Juotossa meillä ei ole maksimia mutta minimi on vähintään neljä litraa on mentävä vuorokaudessa. Jos vasikka juo vähemmän kuin kaksi litraa juottokerralla lisätään sille juottokertoja päivään. Näin takaamme vasikalle tasaisen kasvun ja pystymme tarkkailemaan terveydentilaa paremmin.

Ryhmäkarsinassa on tarjoilemme vielä maitoa. Maitoa meillä juodaan aina 6-8kk vanhaksi asti. Toki tarjolla on myös heinää, nappuloita ja vettä. Maito vaan tuntuu olevan suosituin, vaikka rinnalle tulisi millainen herkku.

Osa emoistamme on kaksirotuisia ja niiden maidon tuotanto on suurempi mitä vasikka juo vuorokaudessa. Ilman vasikan alla oloa on lehmät helpompi saada lypsylle. Meillä kun lehmät ovat vapaasti ulkona ympäri vuoden. Lypsypaikka on myös erillään, ettei tilassa lehmät oleile muuta kuin lypsyn ajan. Emojen lypsyllä käynti on myös emon terveydetilan tarkkailemista. Pystymme seuraamaan kiimat, yleis- ja utareterveyden. Pystymme ajoissa reagoimaan kunnon muutoksiin ja pyytämään tarvittaessa elänlääkärin paikalle.

Itäsuomenkarja on suomalainen lypsyrotu. Holstein (Pohjois-Amerikka ja Pohjois-Hollanti) ja Ayshire (Skotlanti) ovat tuotuja lypsyrotuja, jotka on syrjäyttänyt suomenkarjan. Aberdeen agnus (Skotlanti) ja Limousin (Ranska) ovat tuotuja liharotuja ei yleensä lypsetä vaan toimivat emolehminä ja vasikka hoitaa maidon tyhjennyksen. Rakenteeltaan isompia ja kasvu nopeampaa kuin lypsyrotuisella.

Rotulyhenteet:

Isk= Itäsuomenkarja 

Hol= Holstein

Ay= Ayrshire

AB= Aberdeen angus

Li= Limousin

Kuvia nauta roduista ja historiaa.

Ei tälläkään järjestelyllä pääse rikastumaan

Aina ei ole tärkeintä rikastuminen. Haluamme pelata lehmien kanssa, joten jotakin on tehtävä. Vasikoita tulee ja kaikki ei mahdu meille. Lypsylle opetus on aina hiukan haastavaa ja meille mielekästä puuhaa. Jos euroja haluaisi katsoa kannattaisi vasikat myydä heti syntymän jälkeen. Joku sanoikin, että te pidätte itsellänne ne kaikista kalleimmat kuukaudet ja luovutatte pois, kun alkavat tuottamaan.

Sonnit

Kyllä joskus käy semmoinenkin tuuri, että ei tule lehmää vaan sonni. Omia sonneja emme käytä meillä jalostukseen joten ne kasvavat lihaksi tai parhaassa tapauksessa jatkavat jossain muualla sukua. Siitossonnimme on myös vaihdettava parin vuoden välein. Sonni tilannetta voi tiedustella sähköpostilla blogi@korkeala.fi

Sonni ja sonnin sotamaalaus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *