-
Syksyn ihanin ja kamalin viikko.
Syksyyn liittyy ihanuutta ja kamaluutta. Kanalassa syksy on aina luopumisen tuskaa kun kukot lähtee. Talvisin meillä haudotaan uutta porukkaa. Nyt oli taas edessä valintoja tulevan talven suunnasta. Pohdinnassa on aina muninta, kanojen koko ja haudonta halut. Kukot on nyt kasvanut noin yhdeksä kuukautta ja on aika laittaa pakastimeen. Kanoja meillä ei syödä vain kukkoja. Kanat vaikka ovat lopettaneet muninnan saavat eläkepäivänsä elää muiden mukana. Nuori kukko on hyvä lihan lähde. Kana, joka on pitkään muninut alkaa olemaan sitkeää. Tänä syksynä kukkoja meni pakastimeen seitsemäntoista, kiloina hiukan enemmän. Olemme päätyneet jauhamaan lihan maun ja monipuolisuuden takia. Jauhamme rintapalat ja jalkojen lihat sekaisin. Jaloissa on enemmän makua joten rintapalat hiukan neutralisoi makua. Liha…
-
Uusi alku
Uusia haasteita syksyn hämäryyteen. Olen jo aikaisemmin hehkuttanut koulutusta. Ensimmäinen syksyn koulutus on nyt takana. Elikkäs jouduttiin direktiivi pätevyyksiä hakemaan, kun kalusto kasvoi karjan myötä. Viikossa tuli kortteja taskuun muutama EA1 (16h), Tieturva 1, Työturva ja Kuljettajan ammattipätevyys. Kalusto vaihtoon. Tosiaan talvella uskollinen “ratsumme” koki turmion vastaantulevaa väistäessä. Korjaus oli ensimmäinen vaihtoehto, hintaa ja turvallisuutta tarkistaessa joiduimme myöntymään, ettei uljas “ratsu” ole enää tieliikenne kelpoinen korjauksenkaan jälkeen. Olisi lakien mukaan mutta oman tai lasten turvallisuuden takia ei. Ratsuhan ei ole tähän hommaan hankittu vaan mukanamme tullut, jolla on pärjätty mielikuvitusta käyttäen. Vanha ratsumme on muokkautunut mitä oudoimpiin kuljetulksiin. Monet pitkät matkat olemme yhdessä taivaltaneet. Levätköön nyt rauhassa…
-
Mistä johtuu, että on hiljaista?
Aika on mennyt taas siivillä. Tekemistä on ollut niin paljon, että kirjoittaminen on jäänyt. Syksy saapuu ja talven heinät pitää saada pelloilta pois ja suojaan. Samalla on olut laitumien lankojen keräystä talven alta pois. Tämä on ehkä niitä tylsimpiä hommia kun kelailee lankoja kerälle ja pohtii talvea. Innoissaan niitä keväällä levittelee useamman kilometrin mutta syksyllä se kelalle laitto on vaan niin masentavaa. Tulevaisuutta on myös punnittu. Pitäisikö keskittyä johonkin suuntaan vai edelleen laajentaa tasaisesti jokaista suuntaan. Samalla on tullut yhteistyö sopimuksia ja kouluttautumis kysymyksiä. Punnitsemme vielä kaikkia mahdollisuuksia. Opiskelua ja oppimista tulee olemaan molemmilla talven aikana eripituisina jaksoina. Kevät on myös mielessä ja siemen tilaukset. Ne ei taida kyllä koskaan…
