Yksi miljoonasta ötökkä teosta

Hyönteisten häviäminen on noussut valta medioissa ihmiskunnan kriisiksi. Täydellinen tuho tulee sadassa vuodessa ja hyönteisiä katoaa 2,5% jokainen vuosi. Meillä on myös ilmastonmuutos täysillä päällä ja monen monta muuta kriisiä.

On tutkittu, että ihminen ei pysty käsittelemään kuin yhtä kriisiä kerrallaan. Tästä syystä välillä kyseenalaistan uutisia joita tulee jokaiseen mediaan samaan aikaan. Miksi halutaan ohjata ihmiset huolestumaan nyt tästä asiasta? Kokonaisuutta kun taas katsotaan niin ilmastonmuutos ja hyönteiset on vastakkain. Nyt kun kaikki mädäntyminen, lahoaminen, kompostointi ja muut luonnoliset tavat maatua ovat ilmastolle haitallista toimintaa. Tämä haitallinen toiminta on hyönteisten ja pieneliöstön koti. Lahoava puu kun luovuttaa ilmakehään sen määrän hiilidioksiidia minkä on elämänsä aikana itseensä sitonut.

Olemme toki myös luoneet aineita, joita käytetään niin kotona kuin puutarhassa, jotka tappavat kaiken. Maataloudessa on myös aineita, joilla torjutaan tuholaisia. Korostan sanaa torjutaan ei siis ennaltaehkäistä. Ne ovat täällä pohjolassa siinä hintaluokassa, että turhaa käyttöä vältetään.

Pohdippa missä olet viimeksi nähnyt ötökän.

Olisiko ollut se ruma lehtikasa pihan nurkassa tai risukasa. Mahdollisesti joku limaisen iljettävän mutainen kuoppa. Pienen pieni vesilätäkkö ojan pohjalla. Kyllä nämä meidän öttiäiset tarvitsevat elääkseen niitä rumia osia luonnosta. Kun tarkemmin siis tutkit tätä rumaa kohtaa se on se kohta jossa on eniten elämää. Nämä paikat ovat niitä paikkoja joista kaikki alkaa.

Miten sitten nuo linnnut kun ne syö niitä hyönteisiä. Meillä on kaksi pääskysperhettä nyt joka vuosi. Ensimmäinen tuli siinä vaiheessa kun kärpäsiä oli ensimmäinen miljoona, toinen saapui kun kärpäsiä oli viitisen miljoonaa. Todellista määrää ei todellakaan voi sanoa mutta kun pääskynen syö niitä hurjasti ja vieläkin jää ylitse niin on niitä.

Meillä tämä luonnon kierto ja täyttyminen alkoi näin. Tuli nauta, jota seurasi kärpäset, joita seurasi pääskyset. Sudenkorento saapui kun pihan lähdettä laajennettiin sen reunamutiin tuli hurjasti mönkiviä sudenkorentojen alkuja viittä vaille siivet selässä. Sammakoita, liskoja ja salamantereita on myös tullut lisää. Muutama vuosi sitten ei niitä montaakaan kesässä näkynyt nyt näkee päivittäin useamman. Nyt joku pohtii, että eikös pitänyt puhua hyönteisistä eikä niiden syöjistä. Totta tosiaan niiden syöjät eivät lisäänny jos heidän ravintonsa vähenee tai loppuu. Joten helpompi nähdä hyönteisten kasvu niiden saalistajien määrän kasvulla.

Mielestäni kärpänen on erittäin tärkeä ravinnon lähde näille saalistajille. Se on vähän kömpelö lentämään mutta sallittakoot heille se. Kun meillä on kärpäsiä paljon moni muu hyönteinen saa olla rauhassa kärpäsen saalistus helppouden vuoksi.

Pölyttäjät

Kukat olivat pitkään mielestäni turhakkeita koreilijoita, kunnes havahduin, että kukkien luoma voima pölyttäjien pysymiseen on erittäin tärkeää. (Nyt puhuu kymmeniätuhansia tulppaaneita kasvattanut tyyppi.) Jos siis haluan hyötykasvieni kukille pölyttäjiä on pölyttäjillä oltava ruokaa koko ajan. Ei ne tule kilometrin päästä kurkistamaan joko tällä mäellä olisi ruokapöytä katettuna. Pölyttäjille pitää olla koko ajan jokin kasvi kukassa. Niille on katettava pöytä jokaikinen päivä. Ethän voi lopettaa lintujenkaan syöttöä kesken talven ja kuinka kauan aluksi kestääkään saada niitä lintuja ruokintapaikalle. Tänä vuonna on kylvölistalla paljon monivuotisia kukkia takaamaan kukkivat kesät. Teen sen monivuotisilla siitä syystä, että kun ne on kerran kylvetty ne on aina. En näe järkeä istuttaa joka kevät uusia kukkia. Parasta olisi kukkaniityt, jotka kauneudellaan luo myös suojaa hyönteisille.

Hyönteiset


Hyönteisiä tunnetaan yli miljoona lajia. Alemmat taksonit siimahäntäiset Archaeognatha, kolmisukahäntäiset Zygentoma, sudenkorennot Odonata, päivänkorennot Ephemeroptera, pihtihäntäiset Dermaptera, koskikorennot Plecoptera, suorasiipiset Orthoptera, torakat Blattodea, ripsiäiset Thysanoptera, nivelkärsäiset Hemiptera, jäytiäiset Psocoptera, täit ja väiveet Phthiraptera, pistiäiset Hymenoptera, käärmekorennot Raphidioptera, kaislakorennot Megaloptera, verkkosiipiset Neuroptera, kierresiipiset Strepsiptera, kovakuoriaiset Coleoptera, vesiperhoset Trichoptera, perhoset Lepidoptera, kirput Siphonaptera, kärsäkorennot Mecoptera, kaksisiipiset DipteraPterygota.

Kun näitä tarkastellaan tarkemmin ei pelkät kukat todellakaan riitä. Ne lisäävät vain pölyttäjiä.

Pohdin myös otsikointia mitä jos se olisi uutisoitu täit ja luteet kuolevat sukupuuttoon, koska ihmiset ovat innostuneet siivoamaan. Olisiko tullut suuri vastareaktio auttaa luteita lisääntymään.

Uskon hyönteisten esiintyvyydessä olevan suuria paikallisia eroja. Kun ajattelee, että jos kadun varressa yhdessä talossa on suuri termiitti yhdyskunta ei niitä voi laskea naapuri talosta. Kuinka siis voidaan edes murto-osa populaation määrästä selville. Samalla myös osa sopeutuu uusiin tilanteisiin eri tavalla. Osalle hyönteisistä kaupunki on luonut uusia mahdollisuuksia ja suojaa saalistajilta. Osa kuulemma tulee selviytymään ydinsodasta jos sellainen tulisi.

Missä hyönteiset viihtyy?

Hyönteiset viihtyvät puutarhassa siinä kohdassa jolle annetaan vähinten huomiota.

Yritämme itse pitää joitain kohtia ötököille suotuisana kasvuympäristönä. Peltomme on pieni ja laiduntajia suhteessa paljon. Annamme laiduntaville laitumelle heinää myös kesällä jotta laidun paine pysyy hallinnassa. Vaikka tilanne on tämä niin laitumellamme kiertää alue joka saa olla ötököiden koti. Se on muuttanut muotoaan paikasta riippuen se on ollut kaksimetrinen kaistale keskellä peltoa ja 10X4 metrinen oma alue laidassa. Siirtelemme tätä jotta pelto saa huilata. Tietenkin tällä on toinenkin tarkoitus ötököiden lisäksi se on siemen pankki. Tälläiseltä pieneltä alueelta saa paljon timotein siemeniä, joilla voi paikata kaljuja kohtia tai laajentaa.

Metsiä ei saa unohtaa, koska puolet Suomen eliöistä asuu metsissä. Metsänhoito laki on antanut metsän omistajille mahdollisuuksia hoitaa myös eliöstöä.

Yksityismetsistä 90 % on sertifioitu PEFC-järjestelmän mukaan. Sertifiointi todentaa myös metsäluonnon hyvän hoidon. 

MTK Metsien monipuolisuus

Metsät on kärsinyt alueellamme paljon tykkylumivaurioita. Vaurioituneet puut on hyönteisille suuri mahdollisuus lisääntyä. Jos put jäisivät metsään alkaisi tiettyjen lajien suuri nousu, joka olisi vahingollista koko metsälle. Ihminen siis joutuu myös suojelemaan metsää, jotta eliöstön monipuolisuus säilyisi. Vaurioituneita puita toki saa jättää metsään jos niitä on vähän silloin metsä kestää sen mutta, kun tuhojen prosentti kasvaa liian suureksi metsän terveet puut eivät pysty taistelemaan niitä tuhoavia hyönteisiä vastaan.

Suojelu on aina täynnä kompromisseja.

En riipaissut kirjoituksellani edes pintaa aiheesta. Pohdinkin onko minulla aikaa perehtyä aiheeseen. Päädyin tekemään oman näkökulman ja siitäkin vain pintaraapaisun. Enemmän ajattelin herättää keskustelua aiheen suuruudesta vaikka kohde onkin pieni.

Blogit innostuivat pohtimaan asiaa:

Riippumattomammaksi https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2019/02/puutarhamme-porriaiset-miljoona.html

Alussa oli Vehkosuo https://vehkosuo.blogspot.com/2019/02/ininaa-ruohonjuuritasolla.html

Urban Farming kaupunkiviljely https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/02/hyonteiset-ruokaturvamme-perusta.html

Tsajut https://tsajut.fi/polyttajien-ravintokasvit-puutarhassa/

Jovelan talopäiväkirja https://jovelassa.blogspot.com/2019/02/bugs-inn-yksi-miljoonasta-otokkateosta.html

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/uhkana-otokaton-maailma/

Rakkautta ja maan antimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/02/maailma-ilman-otokoita-ja-miten.html

Caramellia https://caramellia.fi/miljoonaotokkatekoa

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/02/5-vinkkia-joilla-autat-hyonteisia.html

Farmer to Bee https://farmertobee.blogspot.com/2019/02/miten-voin-auttaa-hyonteisia.html

Iso-Orvokkiniitty http://iso-orvokkiniitty.fi/blog/elamaa-otokoiden-kanssa/

17 thoughts on “Yksi miljoonasta ötökkä teosta”

  1. Linnut ovat todella suursyömäreitä. Vaikka samalla saattaa vähentyä jotkin hyönteiset, niin kaiken kaikkiaan lintujen saapuminen puutarhaan parantaa puutarhan monimuotoisuutta. Ainakin kutsun kaikki fasaanit nokkimaan mahdolliset liikaetanat pihastamme. Pääskyjen lentoja on mukava seurailla.

    1. Niin totta. Kun linnnut myös tuovat mukanaan hyönteisiä. Muokkaavat niiden elinoloja paremmaksi kuopimalla ja puita nakuttelemalla.

  2. Missä olen viimeksi nähnyt ötököitä? Valitettavasti ikkunalaudan chileissä 😀

    Mutta oikeasti haluan suojella kaikkia ötöjä ja luoda niille sopivan ympäristön omaan pihaan.

    1. Pohdin nyt jälkeenpäin, että niin kasvimaallahan ne kaikki on. Viereiset rikkaruohot saa olla rauhassa. Onkohan tässä myös katselun määrä ja tarkkuus?

  3. Raapaisit pintaa mielenkiintoisilla jutuilla! Tämä aihe on tosiaan valtavan laaja, ja siihen on ollut mukavaa tutustua useiden linkkien, tahojen ja nyt myös blogien kautta. Kaikilla on ollut jotain itselle uutta kerrottavaa, joiden avulla voi itse pyrkiä tekemään sen, mihin rahkeita on. Harvalla olisikaan mahdollisuutta ryhtyä laaja-alaiseen lajipelastukseen, mutta jos kukin tekee omalta osaltaan jotain, voima on määrässä.

    1. Kun ötökän pelastajat tekevät sen omalla tyylillään niin useampi eri ötökkä säästyy. Jos jokainen tekisi täysin samanlaiset pelastusrenkaat ötököiden lajikirjo kapenisi ja yksipuolistuisi.

  4. Juuri näin, aihe oli munulle liian suuri, vaikka kohde on pieni (mietin kirjoittamista koko tämän ajan, jonka se esillä oli).

    1. Pohdin ja pohdin sitten päätin luottaa muiden kirjoittajien voimaan. Minun ei yksin tarvitse tietää kaikkea kun on mukana muitakin. Saadaan kuitenkin monia erilaisia näkökantoja esille jotka ovat yhtä oikeita keskenään.

  5. Sisällähän niitä ötököitä tähän aikaan viimeksi tulee nähtyä 😉 Viikko sitten oli villakilpikirva sisäkasvissa, ja sen kylmäpäisesti tapoin, ettei leviä muihin. Ja kärpänenkin näytti pörräävän ikkunan sisällä.
    Ja heti kun taas on lämmin päivä, niin varmasti seinustallakin jo jokin hyönteinen on hereillä.

    1. Totta. Autossa meillä matkustaa hyttinen, tietokoneen valtasi ampiainen ja keittiön ikkunan välissä kärpänen. Oli ehkä huono vuodenaika kysellä missä on nähnyt.

  6. Vertaus lintujen talviruokintaan on mainio! Omalla pihalla olen pohtinut sitä miten parhaiten täyttää kukinta-aukot loppusyksystä. Tuntuu että on ollut monta kesää niin että melkein kaikki luonnonkasvit kukkivat juhannukseen mennessä ja sitten tulee vaimeampi kukinta heinä-elokuun vaihteessa ja siinähän se sitten olikin. Lämpimiä säitä kuitenkin jatkuu lokakuulle asti, siinä sitten perhoset ja kimalaiset haeskelevat ravintolaa kun ei näy kukan kukkaa missään. Ulkomaista alkuperää olevat puutarhakasvit mielestäni puolustavat omaa olemassaoloaan tässä asiassa vaikka muutoin yrittäisikin kotimaista suosia. Olen huomannut että siitäkin on apua että kylvää yksivuotisia useammassa erässä, esim hunajakukkaa voi kylvää vielä keskikesälläkin ja kukkii sitten syksymmällä.

    1. Valkoapila jää usein huomaamatta. Se on lyhyt kasvuinen ja saattaa jäädä heinikon sekaan niin, ettei sitä ihmissilmät huomaa. Ykis vuotiset ovat hyvä peöastus kyllä. Itsellä ne ei valitettavasti toimi (laiskuus).

  7. Vuosia sitten taisin ajatella hyvin samalla tapaa kukkasista. Kasvattelin vain hyötykasveja, mutta nyt jo monta vuotta on pihalle ilmaantunut onneksi myös niitä ihania “turhakkeita”. Ja tänä vuonna rakennetaan iso kukkapenkki ihan vain pörriäisten iloksi! Kiitos hyvästä postauksesta!

  8. Totta on, että esimerkiksi kirjanpainajatoukan ja luteen määriä ei ole tarve kasvattaa. Luonto ilman ihmistäkin saa aikaisiksi katovuosia eri lajeissa. Jotkut sopeutuu muutoksiin ja sinnittelee huonoista elinympäristöistä ja -vuosista parempiin. Vaikea määritellä johtaako luonnollinen karsinta hyvään vai pahaan ja miten ihmisen ”sählääminen” (jota joskus auttamiseksi voidaan kutsua) mihinkin vaikuttaa. Maapallo on pärjännyt tuhansia miljoonia vuosia ilman ihmistä ja keksii kyllä keinot jatkossakin. Täällä saattaa pärjätä ne, jotka tajuaa vuorovaikutuksen merkityksen.
    (Näihin iloisiin tunnelmiin 😀 )

    1. Juu nopeat ja yksitoikkoiset pelastus operaatiot ovat yleensä tuhoisia. Kyllä se vaan niin on, että ihminen kuvittelee tietävänsä paljon mutta on oikeasti luonnon ihmeistä pihalla kuin lumiukko.

  9. Kiitos hyvästä ja ajatuksia herättelevästä tekstistä! Kauneus on todellakin ihan katsojan silmässä, myös luonnossa. Kauniina pidetään sitä, mikä on ihmisen hallinnassa, siistittyä ja säntillistä. Kesytön, villi ja hallitsematon on rumaa ja epäsiistiä. Mutta juuri niin kuin sanoit, juuri siinä “rumassa ja epäsiistissä” se elämä piilee 🙂

    1. Kommentit on herättänyt myös minut pohtimaan asiaa uudestaan. Mietin tuota kysymystäni missä olet nähnyt ötökän. Se on yleensä siinä silmäterä kasvissa kun sitä tuijottaa. Ehkä meidän ei pitäisi mennä edes sörkkimään niitä rytökasojamme vaan antaa niiden ötököiden olla piilossa koska siellä niiden on hyvä olla ilman meitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *