Avainsana-arkisto: luonto

Nyrölän luontopolku



Nyrölän luontopolku on rakennettu vuosina 2003 ja 2004 pääosin kyläläisten talkootyönä. Virallisesti se avattiin toukokuussa 2004. Luontopolun varustukseen kuuluvat opastekyltti parkkipaikalla koulun lähellä, infotaulut ja pitkospuut märillä paikoilla. Luontopolun reitti on merkitty maastoon heinäseipäillä. Polun pituus on 3,6 kilometria.

Luontopolku huipentuu Seikkailujen saarelle, jonne matkataan vetolossilla yli Iso-Mustan tummien vesien. Saaressa on kaksoislaavu, tulisija, hella, huussi ja laituri. Laavulla mahtuu yöpymään 10 henkilöä. Vetolossin kantavuus on noin 700 kiloa. Ennen saarta suon laidassa on myös uusi louelaavu.

Luontopolku on ollut suosittu noin 10 000 kävijällä vuodessa.

Nyrölän luontopolkua hallinnoi kaupungin liikuntatoimi ja Nyrölän kyläyhdistys ry. Laavulla poltetuista puista voi maksaa vapaaehtoisen korvauksen Nyrölän kyläyhdistys ry:n pankkitilille:
FI63 5221 7050 0163 58, viestiksi polttopuut.

Luontopolun parkkipaikalle löytää osoitteella: Sikomäentie 706, Jyväskylä. “


http://www.nyrola.fi/luontopolku.html
Vuoden 2019 uusi kartta.

2017 Luontopolku oli lopetus uhan alla

Nyrölän kyläyhdistys tiedotti asiasta ja julkinen keskustelu alkoi. Tämä julkinen keskustelu ja luontopolun loppu herätti ihmisiä. Kävijä määrä nousi uusiin lukuihin. 10000 kävijän määrä on ennen 2017 media julkisuutta. Tämän jälkeen kävijämäärä on ollut jatkuvassa nousussa tarkkaa lukua ei kukaan uskalla ääneen sanoa mutta luku on kertautunut enemmän kuin kahdella. Kävijöitä on siis hurjasti ympärivuoden.

2018 Pysäköinti on luonut haittaa

Kävijöitä on niin paljon, että tienvarret ovat täyttyneet autoista usean kilometrin matkoilta. Sikomäentie on mutkainen ja mäkinen, joten pysäköinti ei ole täyttänyt liikennelain kirjaimia. Autoja on yritetty ohjeistaa pysäköimään Nyrölän koulun kentälle, josta ei ole pitkä kävelymatka luontopolulle.

Kuvan mahdollinen sisältö: taivas, ulkoilma ja luonto
Kuva: Petteri Rajala Nyrölä FB sivulta alla suora linkki.
https://www.facebook.com/search/top/?q=nyr%C3%B6l%C3%A4n%20luontopolku&epa=SEARCH_BOX

Luontopolku sijaitsee elävän maaseudun sisällä, joten tiellä kulkee puimureita, traktoreita, linja-autoja, rekka-autoja ja asukkaat henkilöautoillaan. Toinen kaista kun tiestä on täytetty pysäköidyillä autoilla arkinen liikkuminen on hankaloitunut.

Lyhyesti ohjeita:

  1. Pysäköi autosi luontopulun P-paikalle tai Nyrölän vanhan koulun kentälle (nyk. omistaja on antanut luvan Kiitos heille!)
  2. Kulkekaa luontopolulle tien reunassa jonossa (nopeudet tiellä voi yllättää)
  3. Nauti luonnosta
  4. Kerää roskasi kuten retkeilijällä on tapana (saa kerätä myös muiden unohduksia)
  5. Pistä puumerkki vieraskirjaan saaren laavulla.

Luontopolku on mahtava elämys

Paikka tarjoaa mahdollisuuksia rajattomasti. Alue on koira ja lapsi ystävällinen. Koirat on kuitenkin pidettävä kytkettyinä ympäröivän luonnon eläinten vuoksi ja toisissa retkeilijöissä saattaa olla koira pelkoisia. Lapsien kanssa kulkeminen on helpohkoa. Vaunuja en suosittele mukaan polun muotojen ja pitkospuiden kapeuden vuoksi.

Saaressa on geokätkö, jota en vielä ole löytänyt mutta kuulin 30 hengen virkistäytymis porukalta, että sellainen on jossakin saaressa.

P-paikalta saareen ja lautalle on noin 1.5km lyhintä reittiä.

“Lyhyt matka” innosti myös meitä järjestämään 7 vuotis synttärit saaren laavulla. Matkan varrella on tietokylttejä niin metsälaidunnuksesta, muurahaisista ja tikoista. Nämä olivat loistavia pysähdys merkkejä lapsille, muuten sai painaa juoksujalkaa. Kylttien kohdalla kerättiin porukka kasaan ja luettiin kyltti. Kävin kellottamassa ennen syntymäpäivää reitin ja lasten kanssa se meni huomattavasti nopeammin (luulin toisin). Perillä paistoimme makkarat, söimme keksiä ja joimme mehua. Mitään muuta ohjelmaa ei tarvinnut luonto hoiti ohjelmatoimiston virkaa. Ihmettelimme västäräkin heiluvaa pyrstöä. Pohdimme, joko voisimme nähdä pääskysen onko nyt kesä vai vielä vähäsen kuten västäräkistä sanotaan. Lossila kaahasimme lähtiessä parikin kertaa edestakaisin saaren ja mantereen välillä. Poistuimme Louelaavun kautta mutta emme menneet pitkälle polulle. Oikaisimme sitä kautta ensimmäiselle liiterille. Matkalla on pieni silta josta tiputtelimme jäitä virran vietäväksi pohtien kuinka nopeasti virta kuljettaakaan asioita toiselle puolelle siltaa. Aikaa meni luontopolulla noin kasi tuntia. Puolisen tuntia matkustamiseen ja tunnin verran saaressa syömiseen ja leikkimiseen. Teimme tämän arki-iltapäivänä, koska viikonloppuisin on paljon kulkijoita.

Louelaavu “kuivalla” maalla.

Pari linkkiä joidenka kautta pääsee näkemään kuvia:

https://www.instagram.com/explore/locations/2464811/nyrolan-luontopolku/

https://www.instagram.com/explore/tags/nyr%C3%B6l%C3%A4nluontopolku/

Yksi miljoonasta ötökkä teosta

Hyönteisten häviäminen on noussut valta medioissa ihmiskunnan kriisiksi. Täydellinen tuho tulee sadassa vuodessa ja hyönteisiä katoaa 2,5% jokainen vuosi. Meillä on myös ilmastonmuutos täysillä päällä ja monen monta muuta kriisiä.

On tutkittu, että ihminen ei pysty käsittelemään kuin yhtä kriisiä kerrallaan. Tästä syystä välillä kyseenalaistan uutisia joita tulee jokaiseen mediaan samaan aikaan. Miksi halutaan ohjata ihmiset huolestumaan nyt tästä asiasta? Kokonaisuutta kun taas katsotaan niin ilmastonmuutos ja hyönteiset on vastakkain. Nyt kun kaikki mädäntyminen, lahoaminen, kompostointi ja muut luonnoliset tavat maatua ovat ilmastolle haitallista toimintaa. Tämä haitallinen toiminta on hyönteisten ja pieneliöstön koti. Lahoava puu kun luovuttaa ilmakehään sen määrän hiilidioksiidia minkä on elämänsä aikana itseensä sitonut.

Olemme toki myös luoneet aineita, joita käytetään niin kotona kuin puutarhassa, jotka tappavat kaiken. Maataloudessa on myös aineita, joilla torjutaan tuholaisia. Korostan sanaa torjutaan ei siis ennaltaehkäistä. Ne ovat täällä pohjolassa siinä hintaluokassa, että turhaa käyttöä vältetään.

Pohdippa missä olet viimeksi nähnyt ötökän.

Olisiko ollut se ruma lehtikasa pihan nurkassa tai risukasa. Mahdollisesti joku limaisen iljettävän mutainen kuoppa. Pienen pieni vesilätäkkö ojan pohjalla. Kyllä nämä meidän öttiäiset tarvitsevat elääkseen niitä rumia osia luonnosta. Kun tarkemmin siis tutkit tätä rumaa kohtaa se on se kohta jossa on eniten elämää. Nämä paikat ovat niitä paikkoja joista kaikki alkaa.

Miten sitten nuo linnnut kun ne syö niitä hyönteisiä. Meillä on kaksi pääskysperhettä nyt joka vuosi. Ensimmäinen tuli siinä vaiheessa kun kärpäsiä oli ensimmäinen miljoona, toinen saapui kun kärpäsiä oli viitisen miljoonaa. Todellista määrää ei todellakaan voi sanoa mutta kun pääskynen syö niitä hurjasti ja vieläkin jää ylitse niin on niitä.

Meillä tämä luonnon kierto ja täyttyminen alkoi näin. Tuli nauta, jota seurasi kärpäset, joita seurasi pääskyset. Sudenkorento saapui kun pihan lähdettä laajennettiin sen reunamutiin tuli hurjasti mönkiviä sudenkorentojen alkuja viittä vaille siivet selässä. Sammakoita, liskoja ja salamantereita on myös tullut lisää. Muutama vuosi sitten ei niitä montaakaan kesässä näkynyt nyt näkee päivittäin useamman. Nyt joku pohtii, että eikös pitänyt puhua hyönteisistä eikä niiden syöjistä. Totta tosiaan niiden syöjät eivät lisäänny jos heidän ravintonsa vähenee tai loppuu. Joten helpompi nähdä hyönteisten kasvu niiden saalistajien määrän kasvulla.

Mielestäni kärpänen on erittäin tärkeä ravinnon lähde näille saalistajille. Se on vähän kömpelö lentämään mutta sallittakoot heille se. Kun meillä on kärpäsiä paljon moni muu hyönteinen saa olla rauhassa kärpäsen saalistus helppouden vuoksi.

Pölyttäjät

Kukat olivat pitkään mielestäni turhakkeita koreilijoita, kunnes havahduin, että kukkien luoma voima pölyttäjien pysymiseen on erittäin tärkeää. (Nyt puhuu kymmeniätuhansia tulppaaneita kasvattanut tyyppi.) Jos siis haluan hyötykasvieni kukille pölyttäjiä on pölyttäjillä oltava ruokaa koko ajan. Ei ne tule kilometrin päästä kurkistamaan joko tällä mäellä olisi ruokapöytä katettuna. Pölyttäjille pitää olla koko ajan jokin kasvi kukassa. Niille on katettava pöytä jokaikinen päivä. Ethän voi lopettaa lintujenkaan syöttöä kesken talven ja kuinka kauan aluksi kestääkään saada niitä lintuja ruokintapaikalle. Tänä vuonna on kylvölistalla paljon monivuotisia kukkia takaamaan kukkivat kesät. Teen sen monivuotisilla siitä syystä, että kun ne on kerran kylvetty ne on aina. En näe järkeä istuttaa joka kevät uusia kukkia. Parasta olisi kukkaniityt, jotka kauneudellaan luo myös suojaa hyönteisille.

Hyönteiset


Hyönteisiä tunnetaan yli miljoona lajia. Alemmat taksonit siimahäntäiset Archaeognatha, kolmisukahäntäiset Zygentoma, sudenkorennot Odonata, päivänkorennot Ephemeroptera, pihtihäntäiset Dermaptera, koskikorennot Plecoptera, suorasiipiset Orthoptera, torakat Blattodea, ripsiäiset Thysanoptera, nivelkärsäiset Hemiptera, jäytiäiset Psocoptera, täit ja väiveet Phthiraptera, pistiäiset Hymenoptera, käärmekorennot Raphidioptera, kaislakorennot Megaloptera, verkkosiipiset Neuroptera, kierresiipiset Strepsiptera, kovakuoriaiset Coleoptera, vesiperhoset Trichoptera, perhoset Lepidoptera, kirput Siphonaptera, kärsäkorennot Mecoptera, kaksisiipiset DipteraPterygota.

Kun näitä tarkastellaan tarkemmin ei pelkät kukat todellakaan riitä. Ne lisäävät vain pölyttäjiä.

Pohdin myös otsikointia mitä jos se olisi uutisoitu täit ja luteet kuolevat sukupuuttoon, koska ihmiset ovat innostuneet siivoamaan. Olisiko tullut suuri vastareaktio auttaa luteita lisääntymään.

Uskon hyönteisten esiintyvyydessä olevan suuria paikallisia eroja. Kun ajattelee, että jos kadun varressa yhdessä talossa on suuri termiitti yhdyskunta ei niitä voi laskea naapuri talosta. Kuinka siis voidaan edes murto-osa populaation määrästä selville. Samalla myös osa sopeutuu uusiin tilanteisiin eri tavalla. Osalle hyönteisistä kaupunki on luonut uusia mahdollisuuksia ja suojaa saalistajilta. Osa kuulemma tulee selviytymään ydinsodasta jos sellainen tulisi.

Missä hyönteiset viihtyy?

Hyönteiset viihtyvät puutarhassa siinä kohdassa jolle annetaan vähinten huomiota.

Yritämme itse pitää joitain kohtia ötököille suotuisana kasvuympäristönä. Peltomme on pieni ja laiduntajia suhteessa paljon. Annamme laiduntaville laitumelle heinää myös kesällä jotta laidun paine pysyy hallinnassa. Vaikka tilanne on tämä niin laitumellamme kiertää alue joka saa olla ötököiden koti. Se on muuttanut muotoaan paikasta riippuen se on ollut kaksimetrinen kaistale keskellä peltoa ja 10X4 metrinen oma alue laidassa. Siirtelemme tätä jotta pelto saa huilata. Tietenkin tällä on toinenkin tarkoitus ötököiden lisäksi se on siemen pankki. Tälläiseltä pieneltä alueelta saa paljon timotein siemeniä, joilla voi paikata kaljuja kohtia tai laajentaa.

Metsiä ei saa unohtaa, koska puolet Suomen eliöistä asuu metsissä. Metsänhoito laki on antanut metsän omistajille mahdollisuuksia hoitaa myös eliöstöä.

Yksityismetsistä 90 % on sertifioitu PEFC-järjestelmän mukaan. Sertifiointi todentaa myös metsäluonnon hyvän hoidon. 

MTK Metsien monipuolisuus

Metsät on kärsinyt alueellamme paljon tykkylumivaurioita. Vaurioituneet puut on hyönteisille suuri mahdollisuus lisääntyä. Jos put jäisivät metsään alkaisi tiettyjen lajien suuri nousu, joka olisi vahingollista koko metsälle. Ihminen siis joutuu myös suojelemaan metsää, jotta eliöstön monipuolisuus säilyisi. Vaurioituneita puita toki saa jättää metsään jos niitä on vähän silloin metsä kestää sen mutta, kun tuhojen prosentti kasvaa liian suureksi metsän terveet puut eivät pysty taistelemaan niitä tuhoavia hyönteisiä vastaan.

Suojelu on aina täynnä kompromisseja.

En riipaissut kirjoituksellani edes pintaa aiheesta. Pohdinkin onko minulla aikaa perehtyä aiheeseen. Päädyin tekemään oman näkökulman ja siitäkin vain pintaraapaisun. Enemmän ajattelin herättää keskustelua aiheen suuruudesta vaikka kohde onkin pieni.

Blogit innostuivat pohtimaan asiaa:

Riippumattomammaksi https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2019/02/puutarhamme-porriaiset-miljoona.html

Alussa oli Vehkosuo https://vehkosuo.blogspot.com/2019/02/ininaa-ruohonjuuritasolla.html

Urban Farming kaupunkiviljely https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/02/hyonteiset-ruokaturvamme-perusta.html

Tsajut https://tsajut.fi/polyttajien-ravintokasvit-puutarhassa/

Jovelan talopäiväkirja https://jovelassa.blogspot.com/2019/02/bugs-inn-yksi-miljoonasta-otokkateosta.html

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/uhkana-otokaton-maailma/

Rakkautta ja maan antimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/02/maailma-ilman-otokoita-ja-miten.html

Caramellia https://caramellia.fi/miljoonaotokkatekoa

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/02/5-vinkkia-joilla-autat-hyonteisia.html

Farmer to Bee https://farmertobee.blogspot.com/2019/02/miten-voin-auttaa-hyonteisia.html

Iso-Orvokkiniitty http://iso-orvokkiniitty.fi/blog/elamaa-otokoiden-kanssa/