Avainsana-arkisto: Yhteispostaus

Suuntana omavaraisuus, vaikka väkisin

Tämä on yksi Suuntana omavaraisuus sarjan yhteispostauksista. Mukana on useita blogeja, joilla on sama suunta mutta eri lähtötilanne. Julkaisemme sarjaa jokaisen kuukauden ensimmäinen maanantai klo:9 . Blogeja on paljon ja ryhmän koko vaihtelee hiukan joka kuukausi. Tulee uusia ja osa pitää vapaita kuukausia. Julkaisemme kaikkiin blogeihin suorat linkit Facebook rymässä Omavaraisuus blogeissa, keskustelu. Ryhmä on julkinen ja vaikka ei olisi liittynyt ryhmään näkee mitä siellä on julkaistu.

Yhteispostauksen tarkoitus on antaa mahdollisimman laaja kuva samasta aiheesta ja inspiroida. Omavaraistelu on yksinäistä hommaa, joten samalla bloggarit saavat vertaistukea ja voimia toisistaan.

Teemana maanparannus/ vinkit kasvimaan tekoon/ aitaaminen

Meillä pyritään tilan sisäiseen kiertoon

Kalkitus hoidetaan tuhkalla ja kananmunilla. Toki olemme turvautuneet osto kalkkiin, jotta maa ollaan saatu nostettua paremmalle tasolle. Nyt vain ylläpidämme kotikonstein tasoa.

Kompostointi on myös tärkeä osa tekemistä. Käytämme avo-, lämpö- ja matokompostia tällä hetkellä. Matokomposti on monipuolisimmin käytössä. Sen kautta laitamme vanhat mullatkin uudestaan käyttöön. Madot myös tuhoavat heinät, jotka ei ole kelvannut eläimille kortisuuden tai homeen takia. Nämä on myös joskus aikamoisia siemen pankkeja, joten niille täytyy antaa aikaa jos kasvimaalle mainaa laittaa.

Lannat kiertää myös. Tässä kuivitus on suuressa roolissa kuinka pian sen saa käyttöön ja mihin sitä käyttää. Kanalan turvekuivitus ja kanankakka on heti käyttövalmista tavaraa ilman jälki kompostointia. Lehmänlanta taas vaatii vuoden palamiseen. Tätä voisi toki käyttää suoraankin mutta bakteerit ja kasvien siemenien palaminen vaatii aikaa. Rikkaruohoista voi tulla suuri ongelma, kun on hyvin lannasta boostia saanut. Lehmän lannassa kasvaa myös sieniä suippomadonlakki ja lantakaulussieni. Kumpaakaan ei halua lasten kerättäväksi tuoda.

Sitten on kiistelty puu. Meillä osalla eläimistä on purukuivitus ja levitämme sen peltoon. Tämä on vähän jakautunut kahteen koulukuntaan. Ensimmäinen on sitä mieltä, että puru imee pellosta typen. Toinen on taas sitä mieltä, että maamme pellot on jo niin vanhoja, että vanhat raivio kannot on pellossa lahonneet, joten tilalle tarvittaisiin taas puupohjainen typpivarasto. Puun lahoaminen tuo tietysti myös erilaista eliöstöä peltoon, joka ei välttämättä ole pahaksi. En kehoita ketään nyt tilaamaan tonnitolkulla purua pihaan ja parantamaan sillä maataan mutta jos sirkkelöit tai sahaat pihanurmella niin ei se puru nurmea tapa.

Kaikessa lannoituksessa, eri aineiden miksauksessa, kun pysyy kohtuus ja suhde toisiinsa kurissa niin kaikki menee hyvin.

Kuukausi on mennyt nopeasti

Kuukaudesta on tullut rästihommien parsimisen kuukausi. Syksyllä oli tarkoitus jo tehdä siirrettävä katos lampaille laitumella siirreltäväksi. Sen tarvikkeet ehti lumi peittämään, kun talvi yllätti (taas). Kevät on tullut ja sulava lumi paljasti tarvikekasan. Kevään ensimmäiset lämpöiset päivät ja auringonsäteet laittoi nikkaroimaan kopin. Se tuli nopeasti suurin piirtein kasaan viimeistely siis puuttuu, kun ei voi vielä maalailla. Projektin nopeus yllätti ja päätettiin pistää uusi kasvihuone samoilla höyryillä kasaan. Sitten tuli se kuuluisa mutta. Parempi sirkkeli oli vintillä syksyn jäljiltä, kun lattiaa piti tehdä mutta mentiinkin sitten synnyttämään. Sirkkeliä ei nyt kannata tuoda alas vaan nyt tehdään ensin sitä lattiaa vintille. Toki kasvihuoneen kattokulmatkin luo haastetta. Kun viime vuonna löysin huippu hyvät kulmat kasvihuoneeseen ajattelin kopioida ne mutta pidentää vähän sieltä ja täältä, kun pitäisi tehdä isompi. Kuulosti järkevältä siihen asti, kun aloin laskemaan mittoja ja ne oli vähintäänkin hirvittävät. Yritin saada niitä laskuissani kestämään alueen lumikuormaa tuloksetta. Oikeastaan sain tuloksen mutta kasvihuone olisi romahtanut jo syyssateissa. Nyt sitten on se lattian teko vintillä käynnissä ja samalla lisäeristeiden laitto. Yritän piirtää ja laskea kasvihuoneen uudestaan, jotta saisin sen valmiiksi ennen kesäkuun alkua.

Kasvukauluksia pitäisi alkaa myös tekemään, jotta onneton puutarha saisi jonkin moisen muodon. Tietenkin sen pitäisi vielä tuottaa satoakin ja taimet haluaisi varmaan joskus pois tuvasta. Taimista puheenollen niin jättikurpitsa ja vesimelooni on jo kukkinut. Taisin olla hiukan aikaisessa, kun epäilen saavani satoa ennen kuin ne ehtii ulos. Keväälle on siis paljon paineita, että se olisi lämmin ja kostea sopivassa suhteessa meidän taimet on ainakin valmiita ottamaan hyvän kevään vastaan. Me tosin ei olla ihan niin valmiita.

Kuukausi on muutenkin ollut ajateltua aktiivisempaa aikaa. Nimi on tullut laitettua erimittaisiin sopimuksiin, jotka velvoittavat nyt erimittaisia aikoja. Tiedän jo nyt, että kesästä ei tule tekeminen loppumaan ainakaan tekemällä. Tämä saattaa näkyä blogissa niin, että en keskity täysin tähän meidän tilaan vaan enemmän juttua tulee myös kylältä.

Suorat linkit muihin blogeihin:

Suuntana omavaraisuus mutta millainen porukka täällä suunnistaa

Tämä on 2 osa Suuntana omavaraisuus sarjaa, joka julkaistaan jokaisen kuukauden ensimmäinen maanantai. Blogit ovat päättäneet laittaa hynttyyt yhteen ja julkaista omia tavoitteita tälle vuodelle. 1 osa nähtävillä tästä.. Sosiaalisessa mediassa käytämme #suuntanaomavaraisuus näin löydät kuukauden aikana instasta kuvia tai facebookista keskusteluita asian ympäriltä.

Huomasin yhteispostaussarjan aloitusjaksossa, että on tullut uusia lukijoita joille emme ole tuttuja, joten esitelläämpäs tätä meidän porukkaa. Toki tulee myös vanhoille lukijoille jotakin uutta tietoa.

Blogin kirjoittajana toimii Isäntä, joka on syntynyt -80 alkupuolella, vierellänsä Emäntä tai vaimoksi myös kutsuttu, joka on syntynyt -70 luvun lopulla. Jälkikasvuina tuleekin sitten kolme tytärtä kolmen vuoden ikäeroilla nuorin syntyi 2018 jouluna. Vanhin ei ole vielä koulutiellä. Joukkoomme vahvasti kuuluu myös Mummo -40 luvun lopulta.

Isäntä ja Emäntä on kokenut ylämäet ja alamäet yhdessä. Seurusteluaikana työskennelleet erillään ja myöhemmin myös yhdessä. Nyt molempia on puraissut opiskelukärpänen ja vuorotellen opiskelleet uusia aloja. Uudet alat, kun alkaa olemaan hallussa on jatko-opintojen aika. Molemmilla on tällä hetkellä suuri tiedonnälkä ja yritetään mahdollisimman laajasti kartuttaa tietotaitoa. Opinnot toivottavasti tukevat päätöstä kehittää tilaa ja löytää uusia mahdollisuuksia.

Tytöt ovat aktiivisesti mukana tilan tapahtumissa. Kaikki ovat erilaisia yhdistävä kiinnostuksen kohde on kuitenkin autot, junat ja hurjimmatkin temput. Vanhin tytöistä odottaa viimeistä 5cm, että pääsee ajamaan kartting ajokorttia. Toinen tytöistä on kuitenkin ensimmäistä hurjempi, että vielä ei uskalla edes toivoa mitä hän tuleekaan harrastamaan. Viimeinen on onneksi vielä turvallisesti kantokopassa.

Mummo on sellainen teräsmummo. Hän on vahva niin henkisesti kuin fyysisesti. Raivaussaha on hänen lempityökalunsa ja hirmuinen voimanpesä metsänhoidossa muutenkin. Mitä rankempi työ sitä varmemmin turvaudun Mummon apuun. Hän muutti naapuriin viime vuoden lopulla. “Paluumuuttaja” asuttaa nyt yhtä torppaa tällä kylällä. Torpan pihapiiristä löytyy omanapuita, marjapensaita jos jonkin näköistä ja maakellareita on kolme, joita olen päättänyt hyödyntää ensi talvena.

Tässä oli tämä ympärivuotinen selkäranka. Kesällä ja talvella lomien niin salliessa saamme seuraksemme ja avuksemme rakkaita läheisiämme.

http://www.kamera-petteri.fi/

Eläimet kuuluvat tilallemme

Aikamme alussa aloitimme omavaraistumisen kanoilla. Munia tuli omiksi tarpeiksi kolmesta kanasta. Sitten lisäsimme kanoja ostimme hautomakoneen ja aloimme hautomaankin omia munia. Kukkoja tuli laiteltua monessa erimuodossa ruuaksi.

Pohdimme vaihtelua lihan makuun, joten tuli hanhia ja ankkoja. Voi läträyksen määrää. Olivat herkullisia mutta eivät päässeet järkevyys ajattelussa jatkoon.

Lampaat saapuivat vahingon kautta tilalle. Tapahtuipa sitten vielä toinenkin vahinko lampaiden kanssa ja niitä tuli vielä lisääkin. Kahden vahingon jälkeen ostimme harkiten pässin tilalle.
Sitten onkin ollut karitsoita ja lampaita.

Vuohia tuli tilalle maidontuotantoon ja kilistelemään. Olihan se aikaa, jota ei ehkä haluaisi takaisin. Pukkeja tuli ja lihaa ei oikeastaan vuoheen kerry, vaikka tekisi mitä, joten vaivan ja lihan suhde ei kohdannut. Terrorisoivat myös kasvimaata ja muita hyötykasveja liikaa. Sanoinkin joskus: Mitä kalliimpi kasvi sitä varmemmin vuohi sen syö.

Isäntä aloitti opinnot ja niiden seurauksena tuli tilallemme ensimmäinen nauta. Hetken päästä meille saapui kolme nautaa hoitoon, jotka viihtyivätkin kolmisen vuotta tilalla.

Kanejakin kokeilimme mutta se ei ollut meille tarkoitettu lihantuotanto muoto. Fasaaneitakin oli hetken mutta yksi kokeilu riitti meille hyvin. Varmaan jokin tuotantoeläin jää nyt mainitsematta.

Tilalla on vielä töissä kaksi kissaa joidenka turkki ei sovellu hommaan, koska tähän aikaan vuodesta huopuminen on hurjan nopeaa. Sitten on vielä Jaakko Ruosteen terrieri paimenkoiran virassa ja samalla hoitelee jyrsijöitä päiviltä. Paimenkoirat meillä on aina ollut normaaleita paimenkoira rotuja kuten Tanskankoira ja Welssinsprinklerispaanielin.

Rakkaat lomillaan auttamaan

Vaikka asummekin työsiirtolassa ja rakkaamme saa auttaa meitä mahdollisuuksiensa mukaan. Ei meillä pakoteta työntekoon. Nautimme myös siitä olemisesta rakkaiden kanssa, koska ei täältä lähdetä lomalle niin vieraat tuovat meille loman. Samalla saamme ihmiskontakteja pääsemme juttelemaan ja herkuttelemaan.

Tiedättekö kuinka mahtavaa on kipaista tuohon ihan viereen, kun siellä on Papalla kahvi valmiina ja voi terassilla turista niitä näitä. Se on kuin olisi kauempanakin lomalla. Voi jättää hetkeksi arjen taakse ja vain juoda kahvia. Matkaahan ei ole omilta kotiportailta varmaan sataakaan metriä mutta kuitenkin. Tämä on vain kesäisin saatavaa mielenterapiaa.

Siskot ja veljet ovat kyllä aina piristysruiske. Mukana tulee myös lasten serkkuja, joten touhotusta riittää. Ikäeroa serkuilla on mutta se katoaa ja muutamassa hetkessä kaikista on tullut taas lapsia niin meistä “aikuisistakin”.

Apuja tulee myös kylältä

Tämä on sellainen jännä juttu jota jossain määrin vielä opetellaan. Kylällä on monta eri osaajaa ja auttavat tarvittaessa. Vielä kun osaisi pyytää. Osaa taas välillä vaivaa useinkin, mutta yleensä silloin tilanne onkin jo sellainen, että ollaan ihan pississä. Pitää siis harjoitella pyytämään apua joissain tilanteissa herkemmin.

Kuukausi aloituksesta

Tämän kuukauden aikana osallistuin siemenkirjeeseen joka kiertää bloggarilta toiselle. Ideana on saada siemeniä ja jakaa eteenpäin tarpeettomia tai ylimääräisiä. Tein alussa jaon karkeasti en ota näitä ja toinen pino harkintapino. Harkintapinostakaan en ottanut läheskään kaikkia tarjolla olleita.

Päädyin, että keskityn kukkiin:

  • Tummalehtinen kurjenpolvi
  • Lehto akileija
  • Tunturi unikko
  • Neilikka
  • Tuoksu herne
  • Kehäkukka
  • Iso auringonkukka
  • Kesämalvikki
  • Leijonankita
  • Myskimalva
  • Unikko

En todellakaan tiedä kuinka onnistuu tai juuri mitään muutakaan. Osaa rohkenin ottaa enemmän mutta muutamien kohdalla olin arempi ja otin vain 4 siementä. Ajatus minulla oli, että muillekkin riittää. Toivon siis onnistuvani, jotta saisin kerättyä siemeniä kasvien lisäykseen.

Pienenpienin askelin eteenpäin

Kylvin myös mutta enemmän saadakseni istutus ja kylvö kuumetta alaspäin. Halusin vain sormet multaan.

Juuri mitään ei kyllä tapahtunut mutta edes vähän eteenpäin. Voitte lukea The työkalupakista tästä.

Lista mukana olevista huikeista blogeista:

Farmer to bee https://farmertobee.blogspot.com/2019/03/farmarin-esittely-ja-polulla-eteneminen.html

Urban Farming kaupunkiviljely https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/03/omavaraisuus-ja-me-seka-lierot.html

Tsajut https://tsajut.fi/suuntana-omavaraisuus-osa-2/

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/03/mina-sariw-omavaraisuus-kotipihalla.html

Maalaiskaupungin piha https://maalaiskaupunginpiha.blogspot.com/2019/03/eteneminen-ja-esittely.html

Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2019/03/04/askeleitani-kohti-omavaraisuutta-osa-2

Ku ite tekee http://www.kuitetekee.com/2019/03/04/osittainen-omavaraistalous/

Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2019/03/omavaraisempaa-elamaa-2019-osa-2.html

Riippumattomammaksi https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2019/03/projekti-omavaraisempi-elama-2019.html

Saman otavan alla https://www.samanotavanalla.fi/?p=1799

Airot ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/2019/03/suuntana-omavaraisuus-kuka-mita-ja-miksi.html 13.

Villa Koira https://kah-villakoira.blogspot.com/2019/03/omavaraisesti-oma-itseni.html

Torpan Tyttö http://torpantytto.com/2019/03/02/inventaario-pakastimessa

Caramellia https://caramellia.fi/pysaytyskuvassakaikkihyvin/

Villa Kotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=1114

Alussa oli Vehkosuo https://vehkosuo.blogspot.com/2019/03/mita-kuuluu-kevaan-odotukseen.html

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/luomulaaksossa-elellaan-astetta-ekologisemmin-muttei-unohdeta-nykymukavuuksia/

Kohti laadukkaampa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2019/03/askeleita-kohti-omavaraisuutta-2.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/03/omavaraistelevaa-elamaa-2019-osa-2-keta.html

Iso-Orvokkiniitty https://iso-orvokkiniitty.fi/blog/punainen-mokki-ja-perunamaa/(avaa uuden välilehden)

Jovelan talopäiväkirja https://jovelassa.blogspot.com/2019/03/vaaran-vankyran-talon-vaki.html

Mrs Sinn https://mrssinn.blogspot.com/2019/03/arvot-ja-aika-values-and-time.html

Pienen pieni Farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=390

Harmaa torppa http://www.harmaatorppa.fi/2019/03/omavaraisuutta-vuonna-2019-osa-2.html

Yksi miljoonasta ötökkä teosta

Hyönteisten häviäminen on noussut valta medioissa ihmiskunnan kriisiksi. Täydellinen tuho tulee sadassa vuodessa ja hyönteisiä katoaa 2,5% jokainen vuosi. Meillä on myös ilmastonmuutos täysillä päällä ja monen monta muuta kriisiä.

On tutkittu, että ihminen ei pysty käsittelemään kuin yhtä kriisiä kerrallaan. Tästä syystä välillä kyseenalaistan uutisia joita tulee jokaiseen mediaan samaan aikaan. Miksi halutaan ohjata ihmiset huolestumaan nyt tästä asiasta? Kokonaisuutta kun taas katsotaan niin ilmastonmuutos ja hyönteiset on vastakkain. Nyt kun kaikki mädäntyminen, lahoaminen, kompostointi ja muut luonnoliset tavat maatua ovat ilmastolle haitallista toimintaa. Tämä haitallinen toiminta on hyönteisten ja pieneliöstön koti. Lahoava puu kun luovuttaa ilmakehään sen määrän hiilidioksiidia minkä on elämänsä aikana itseensä sitonut.

Olemme toki myös luoneet aineita, joita käytetään niin kotona kuin puutarhassa, jotka tappavat kaiken. Maataloudessa on myös aineita, joilla torjutaan tuholaisia. Korostan sanaa torjutaan ei siis ennaltaehkäistä. Ne ovat täällä pohjolassa siinä hintaluokassa, että turhaa käyttöä vältetään.

Pohdippa missä olet viimeksi nähnyt ötökän.

Olisiko ollut se ruma lehtikasa pihan nurkassa tai risukasa. Mahdollisesti joku limaisen iljettävän mutainen kuoppa. Pienen pieni vesilätäkkö ojan pohjalla. Kyllä nämä meidän öttiäiset tarvitsevat elääkseen niitä rumia osia luonnosta. Kun tarkemmin siis tutkit tätä rumaa kohtaa se on se kohta jossa on eniten elämää. Nämä paikat ovat niitä paikkoja joista kaikki alkaa.

Miten sitten nuo linnnut kun ne syö niitä hyönteisiä. Meillä on kaksi pääskysperhettä nyt joka vuosi. Ensimmäinen tuli siinä vaiheessa kun kärpäsiä oli ensimmäinen miljoona, toinen saapui kun kärpäsiä oli viitisen miljoonaa. Todellista määrää ei todellakaan voi sanoa mutta kun pääskynen syö niitä hurjasti ja vieläkin jää ylitse niin on niitä.

Meillä tämä luonnon kierto ja täyttyminen alkoi näin. Tuli nauta, jota seurasi kärpäset, joita seurasi pääskyset. Sudenkorento saapui kun pihan lähdettä laajennettiin sen reunamutiin tuli hurjasti mönkiviä sudenkorentojen alkuja viittä vaille siivet selässä. Sammakoita, liskoja ja salamantereita on myös tullut lisää. Muutama vuosi sitten ei niitä montaakaan kesässä näkynyt nyt näkee päivittäin useamman. Nyt joku pohtii, että eikös pitänyt puhua hyönteisistä eikä niiden syöjistä. Totta tosiaan niiden syöjät eivät lisäänny jos heidän ravintonsa vähenee tai loppuu. Joten helpompi nähdä hyönteisten kasvu niiden saalistajien määrän kasvulla.

Mielestäni kärpänen on erittäin tärkeä ravinnon lähde näille saalistajille. Se on vähän kömpelö lentämään mutta sallittakoot heille se. Kun meillä on kärpäsiä paljon moni muu hyönteinen saa olla rauhassa kärpäsen saalistus helppouden vuoksi.

Pölyttäjät

Kukat olivat pitkään mielestäni turhakkeita koreilijoita, kunnes havahduin, että kukkien luoma voima pölyttäjien pysymiseen on erittäin tärkeää. (Nyt puhuu kymmeniätuhansia tulppaaneita kasvattanut tyyppi.) Jos siis haluan hyötykasvieni kukille pölyttäjiä on pölyttäjillä oltava ruokaa koko ajan. Ei ne tule kilometrin päästä kurkistamaan joko tällä mäellä olisi ruokapöytä katettuna. Pölyttäjille pitää olla koko ajan jokin kasvi kukassa. Niille on katettava pöytä jokaikinen päivä. Ethän voi lopettaa lintujenkaan syöttöä kesken talven ja kuinka kauan aluksi kestääkään saada niitä lintuja ruokintapaikalle. Tänä vuonna on kylvölistalla paljon monivuotisia kukkia takaamaan kukkivat kesät. Teen sen monivuotisilla siitä syystä, että kun ne on kerran kylvetty ne on aina. En näe järkeä istuttaa joka kevät uusia kukkia. Parasta olisi kukkaniityt, jotka kauneudellaan luo myös suojaa hyönteisille.

Hyönteiset


Hyönteisiä tunnetaan yli miljoona lajia. Alemmat taksonit siimahäntäiset Archaeognatha, kolmisukahäntäiset Zygentoma, sudenkorennot Odonata, päivänkorennot Ephemeroptera, pihtihäntäiset Dermaptera, koskikorennot Plecoptera, suorasiipiset Orthoptera, torakat Blattodea, ripsiäiset Thysanoptera, nivelkärsäiset Hemiptera, jäytiäiset Psocoptera, täit ja väiveet Phthiraptera, pistiäiset Hymenoptera, käärmekorennot Raphidioptera, kaislakorennot Megaloptera, verkkosiipiset Neuroptera, kierresiipiset Strepsiptera, kovakuoriaiset Coleoptera, vesiperhoset Trichoptera, perhoset Lepidoptera, kirput Siphonaptera, kärsäkorennot Mecoptera, kaksisiipiset DipteraPterygota.

Kun näitä tarkastellaan tarkemmin ei pelkät kukat todellakaan riitä. Ne lisäävät vain pölyttäjiä.

Pohdin myös otsikointia mitä jos se olisi uutisoitu täit ja luteet kuolevat sukupuuttoon, koska ihmiset ovat innostuneet siivoamaan. Olisiko tullut suuri vastareaktio auttaa luteita lisääntymään.

Uskon hyönteisten esiintyvyydessä olevan suuria paikallisia eroja. Kun ajattelee, että jos kadun varressa yhdessä talossa on suuri termiitti yhdyskunta ei niitä voi laskea naapuri talosta. Kuinka siis voidaan edes murto-osa populaation määrästä selville. Samalla myös osa sopeutuu uusiin tilanteisiin eri tavalla. Osalle hyönteisistä kaupunki on luonut uusia mahdollisuuksia ja suojaa saalistajilta. Osa kuulemma tulee selviytymään ydinsodasta jos sellainen tulisi.

Missä hyönteiset viihtyy?

Hyönteiset viihtyvät puutarhassa siinä kohdassa jolle annetaan vähinten huomiota.

Yritämme itse pitää joitain kohtia ötököille suotuisana kasvuympäristönä. Peltomme on pieni ja laiduntajia suhteessa paljon. Annamme laiduntaville laitumelle heinää myös kesällä jotta laidun paine pysyy hallinnassa. Vaikka tilanne on tämä niin laitumellamme kiertää alue joka saa olla ötököiden koti. Se on muuttanut muotoaan paikasta riippuen se on ollut kaksimetrinen kaistale keskellä peltoa ja 10X4 metrinen oma alue laidassa. Siirtelemme tätä jotta pelto saa huilata. Tietenkin tällä on toinenkin tarkoitus ötököiden lisäksi se on siemen pankki. Tälläiseltä pieneltä alueelta saa paljon timotein siemeniä, joilla voi paikata kaljuja kohtia tai laajentaa.

Metsiä ei saa unohtaa, koska puolet Suomen eliöistä asuu metsissä. Metsänhoito laki on antanut metsän omistajille mahdollisuuksia hoitaa myös eliöstöä.

Yksityismetsistä 90 % on sertifioitu PEFC-järjestelmän mukaan. Sertifiointi todentaa myös metsäluonnon hyvän hoidon. 

MTK Metsien monipuolisuus

Metsät on kärsinyt alueellamme paljon tykkylumivaurioita. Vaurioituneet puut on hyönteisille suuri mahdollisuus lisääntyä. Jos put jäisivät metsään alkaisi tiettyjen lajien suuri nousu, joka olisi vahingollista koko metsälle. Ihminen siis joutuu myös suojelemaan metsää, jotta eliöstön monipuolisuus säilyisi. Vaurioituneita puita toki saa jättää metsään jos niitä on vähän silloin metsä kestää sen mutta, kun tuhojen prosentti kasvaa liian suureksi metsän terveet puut eivät pysty taistelemaan niitä tuhoavia hyönteisiä vastaan.

Suojelu on aina täynnä kompromisseja.

En riipaissut kirjoituksellani edes pintaa aiheesta. Pohdinkin onko minulla aikaa perehtyä aiheeseen. Päädyin tekemään oman näkökulman ja siitäkin vain pintaraapaisun. Enemmän ajattelin herättää keskustelua aiheen suuruudesta vaikka kohde onkin pieni.

Blogit innostuivat pohtimaan asiaa:

Riippumattomammaksi https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2019/02/puutarhamme-porriaiset-miljoona.html

Alussa oli Vehkosuo https://vehkosuo.blogspot.com/2019/02/ininaa-ruohonjuuritasolla.html

Urban Farming kaupunkiviljely https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/02/hyonteiset-ruokaturvamme-perusta.html

Tsajut https://tsajut.fi/polyttajien-ravintokasvit-puutarhassa/

Jovelan talopäiväkirja https://jovelassa.blogspot.com/2019/02/bugs-inn-yksi-miljoonasta-otokkateosta.html

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/uhkana-otokaton-maailma/

Rakkautta ja maan antimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/02/maailma-ilman-otokoita-ja-miten.html

Caramellia https://caramellia.fi/miljoonaotokkatekoa

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/02/5-vinkkia-joilla-autat-hyonteisia.html

Farmer to Bee https://farmertobee.blogspot.com/2019/02/miten-voin-auttaa-hyonteisia.html

Iso-Orvokkiniitty http://iso-orvokkiniitty.fi/blog/elamaa-otokoiden-kanssa/