Avainsana-arkisto: onni

Yksi miljoonasta ötökkä teosta

Hyönteisten häviäminen on noussut valta medioissa ihmiskunnan kriisiksi. Täydellinen tuho tulee sadassa vuodessa ja hyönteisiä katoaa 2,5% jokainen vuosi. Meillä on myös ilmastonmuutos täysillä päällä ja monen monta muuta kriisiä.

On tutkittu, että ihminen ei pysty käsittelemään kuin yhtä kriisiä kerrallaan. Tästä syystä välillä kyseenalaistan uutisia joita tulee jokaiseen mediaan samaan aikaan. Miksi halutaan ohjata ihmiset huolestumaan nyt tästä asiasta? Kokonaisuutta kun taas katsotaan niin ilmastonmuutos ja hyönteiset on vastakkain. Nyt kun kaikki mädäntyminen, lahoaminen, kompostointi ja muut luonnoliset tavat maatua ovat ilmastolle haitallista toimintaa. Tämä haitallinen toiminta on hyönteisten ja pieneliöstön koti. Lahoava puu kun luovuttaa ilmakehään sen määrän hiilidioksiidia minkä on elämänsä aikana itseensä sitonut.

Olemme toki myös luoneet aineita, joita käytetään niin kotona kuin puutarhassa, jotka tappavat kaiken. Maataloudessa on myös aineita, joilla torjutaan tuholaisia. Korostan sanaa torjutaan ei siis ennaltaehkäistä. Ne ovat täällä pohjolassa siinä hintaluokassa, että turhaa käyttöä vältetään.

Pohdippa missä olet viimeksi nähnyt ötökän.

Olisiko ollut se ruma lehtikasa pihan nurkassa tai risukasa. Mahdollisesti joku limaisen iljettävän mutainen kuoppa. Pienen pieni vesilätäkkö ojan pohjalla. Kyllä nämä meidän öttiäiset tarvitsevat elääkseen niitä rumia osia luonnosta. Kun tarkemmin siis tutkit tätä rumaa kohtaa se on se kohta jossa on eniten elämää. Nämä paikat ovat niitä paikkoja joista kaikki alkaa.

Miten sitten nuo linnnut kun ne syö niitä hyönteisiä. Meillä on kaksi pääskysperhettä nyt joka vuosi. Ensimmäinen tuli siinä vaiheessa kun kärpäsiä oli ensimmäinen miljoona, toinen saapui kun kärpäsiä oli viitisen miljoonaa. Todellista määrää ei todellakaan voi sanoa mutta kun pääskynen syö niitä hurjasti ja vieläkin jää ylitse niin on niitä.

Meillä tämä luonnon kierto ja täyttyminen alkoi näin. Tuli nauta, jota seurasi kärpäset, joita seurasi pääskyset. Sudenkorento saapui kun pihan lähdettä laajennettiin sen reunamutiin tuli hurjasti mönkiviä sudenkorentojen alkuja viittä vaille siivet selässä. Sammakoita, liskoja ja salamantereita on myös tullut lisää. Muutama vuosi sitten ei niitä montaakaan kesässä näkynyt nyt näkee päivittäin useamman. Nyt joku pohtii, että eikös pitänyt puhua hyönteisistä eikä niiden syöjistä. Totta tosiaan niiden syöjät eivät lisäänny jos heidän ravintonsa vähenee tai loppuu. Joten helpompi nähdä hyönteisten kasvu niiden saalistajien määrän kasvulla.

Mielestäni kärpänen on erittäin tärkeä ravinnon lähde näille saalistajille. Se on vähän kömpelö lentämään mutta sallittakoot heille se. Kun meillä on kärpäsiä paljon moni muu hyönteinen saa olla rauhassa kärpäsen saalistus helppouden vuoksi.

Pölyttäjät

Kukat olivat pitkään mielestäni turhakkeita koreilijoita, kunnes havahduin, että kukkien luoma voima pölyttäjien pysymiseen on erittäin tärkeää. (Nyt puhuu kymmeniätuhansia tulppaaneita kasvattanut tyyppi.) Jos siis haluan hyötykasvieni kukille pölyttäjiä on pölyttäjillä oltava ruokaa koko ajan. Ei ne tule kilometrin päästä kurkistamaan joko tällä mäellä olisi ruokapöytä katettuna. Pölyttäjille pitää olla koko ajan jokin kasvi kukassa. Niille on katettava pöytä jokaikinen päivä. Ethän voi lopettaa lintujenkaan syöttöä kesken talven ja kuinka kauan aluksi kestääkään saada niitä lintuja ruokintapaikalle. Tänä vuonna on kylvölistalla paljon monivuotisia kukkia takaamaan kukkivat kesät. Teen sen monivuotisilla siitä syystä, että kun ne on kerran kylvetty ne on aina. En näe järkeä istuttaa joka kevät uusia kukkia. Parasta olisi kukkaniityt, jotka kauneudellaan luo myös suojaa hyönteisille.

Hyönteiset


Hyönteisiä tunnetaan yli miljoona lajia. Alemmat taksonit siimahäntäiset Archaeognatha, kolmisukahäntäiset Zygentoma, sudenkorennot Odonata, päivänkorennot Ephemeroptera, pihtihäntäiset Dermaptera, koskikorennot Plecoptera, suorasiipiset Orthoptera, torakat Blattodea, ripsiäiset Thysanoptera, nivelkärsäiset Hemiptera, jäytiäiset Psocoptera, täit ja väiveet Phthiraptera, pistiäiset Hymenoptera, käärmekorennot Raphidioptera, kaislakorennot Megaloptera, verkkosiipiset Neuroptera, kierresiipiset Strepsiptera, kovakuoriaiset Coleoptera, vesiperhoset Trichoptera, perhoset Lepidoptera, kirput Siphonaptera, kärsäkorennot Mecoptera, kaksisiipiset DipteraPterygota.

Kun näitä tarkastellaan tarkemmin ei pelkät kukat todellakaan riitä. Ne lisäävät vain pölyttäjiä.

Pohdin myös otsikointia mitä jos se olisi uutisoitu täit ja luteet kuolevat sukupuuttoon, koska ihmiset ovat innostuneet siivoamaan. Olisiko tullut suuri vastareaktio auttaa luteita lisääntymään.

Uskon hyönteisten esiintyvyydessä olevan suuria paikallisia eroja. Kun ajattelee, että jos kadun varressa yhdessä talossa on suuri termiitti yhdyskunta ei niitä voi laskea naapuri talosta. Kuinka siis voidaan edes murto-osa populaation määrästä selville. Samalla myös osa sopeutuu uusiin tilanteisiin eri tavalla. Osalle hyönteisistä kaupunki on luonut uusia mahdollisuuksia ja suojaa saalistajilta. Osa kuulemma tulee selviytymään ydinsodasta jos sellainen tulisi.

Missä hyönteiset viihtyy?

Hyönteiset viihtyvät puutarhassa siinä kohdassa jolle annetaan vähinten huomiota.

Yritämme itse pitää joitain kohtia ötököille suotuisana kasvuympäristönä. Peltomme on pieni ja laiduntajia suhteessa paljon. Annamme laiduntaville laitumelle heinää myös kesällä jotta laidun paine pysyy hallinnassa. Vaikka tilanne on tämä niin laitumellamme kiertää alue joka saa olla ötököiden koti. Se on muuttanut muotoaan paikasta riippuen se on ollut kaksimetrinen kaistale keskellä peltoa ja 10X4 metrinen oma alue laidassa. Siirtelemme tätä jotta pelto saa huilata. Tietenkin tällä on toinenkin tarkoitus ötököiden lisäksi se on siemen pankki. Tälläiseltä pieneltä alueelta saa paljon timotein siemeniä, joilla voi paikata kaljuja kohtia tai laajentaa.

Metsiä ei saa unohtaa, koska puolet Suomen eliöistä asuu metsissä. Metsänhoito laki on antanut metsän omistajille mahdollisuuksia hoitaa myös eliöstöä.

Yksityismetsistä 90 % on sertifioitu PEFC-järjestelmän mukaan. Sertifiointi todentaa myös metsäluonnon hyvän hoidon. 

MTK Metsien monipuolisuus

Metsät on kärsinyt alueellamme paljon tykkylumivaurioita. Vaurioituneet puut on hyönteisille suuri mahdollisuus lisääntyä. Jos put jäisivät metsään alkaisi tiettyjen lajien suuri nousu, joka olisi vahingollista koko metsälle. Ihminen siis joutuu myös suojelemaan metsää, jotta eliöstön monipuolisuus säilyisi. Vaurioituneita puita toki saa jättää metsään jos niitä on vähän silloin metsä kestää sen mutta, kun tuhojen prosentti kasvaa liian suureksi metsän terveet puut eivät pysty taistelemaan niitä tuhoavia hyönteisiä vastaan.

Suojelu on aina täynnä kompromisseja.

En riipaissut kirjoituksellani edes pintaa aiheesta. Pohdinkin onko minulla aikaa perehtyä aiheeseen. Päädyin tekemään oman näkökulman ja siitäkin vain pintaraapaisun. Enemmän ajattelin herättää keskustelua aiheen suuruudesta vaikka kohde onkin pieni.

Blogit innostuivat pohtimaan asiaa:

Riippumattomammaksi https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2019/02/puutarhamme-porriaiset-miljoona.html

Alussa oli Vehkosuo https://vehkosuo.blogspot.com/2019/02/ininaa-ruohonjuuritasolla.html

Urban Farming kaupunkiviljely https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2019/02/hyonteiset-ruokaturvamme-perusta.html

Tsajut https://tsajut.fi/polyttajien-ravintokasvit-puutarhassa/

Jovelan talopäiväkirja https://jovelassa.blogspot.com/2019/02/bugs-inn-yksi-miljoonasta-otokkateosta.html

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/uhkana-otokaton-maailma/

Rakkautta ja maan antimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2019/02/maailma-ilman-otokoita-ja-miten.html

Caramellia https://caramellia.fi/miljoonaotokkatekoa

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2019/02/5-vinkkia-joilla-autat-hyonteisia.html

Farmer to Bee https://farmertobee.blogspot.com/2019/02/miten-voin-auttaa-hyonteisia.html

Iso-Orvokkiniitty http://iso-orvokkiniitty.fi/blog/elamaa-otokoiden-kanssa/

Metsälaitumen ihana keväinen avaus

Kevät mitä ihaninta aikaa. Saa nauttia kuinka kaikki herää taas eloon ja eläimetkin pääsevät isommalle alueelle. Alue on ollut koko ajan heidän käytössä mutta lumi on pitänyt heidät pienemmällä alueella.

Se kun iltalypsyn alussa huomaat, että porukka on innoissaan löytänyt uuden alueen ja hyppivät innoissaan pitkin taimikkoa. Se on jotain niin vilpitöntä riemua mitä harvoin pääsee todistamaan.

Iltalypsy ohi ja päätät ottaa aikaa seurataksesi tätä ihanaa riemua. Ei aikaakaan kun tajuat, että näet vain ne jotka kävi lypsyllä. Mitä hittoa ne on menneet vielä pidemmälle.

Enää ei nautikkaan tästä riemun hetkestä vaan tulee huoli. Niin ne aitalangat… Ei niitä nyt kukaan ole vielä käynyt tarkistamassa. Ne on varmasti lumen painosta maassa ja eihän nuo intoilijat niitä huomaa.

Tutkimusmatkailijan asenne

Sitä todella tarvitaan, kun pukee pilkkihaalarit päälle ja lapion heittää olalle. Siellä on lunta mutta kuinka paljon. Lahkeita saappaiden sisäpuolelle ja ulkopuolelle, jotta saapas ei haukkaa lunta kenkään.

Kyllä sitä lunta riittääkin ihan omiksi tarpeiksi. Ensimmäiset metrit menee motivaatiota hakiessa. Tiedossa on siis lähes kaksi kilometriä kahlaamista ja lapiointia.

Muistelen kuinka lääkäri kysyi käytkö kuntoilemassa vaikka kuntosalilla? Onko tämä nyt sitten se sellainen stepperi treeni. Aloitetaan ensin kevyesti tasaiselta ja laskeudutaan sitten satametriä alaspäin, tasaista ja taas muutama sata metriä ylöspäin.

Ylöspäin kavutessa saan myös kannustus joukkoja uurastuksen laidalle. Ne kulkivat vain alueita, joissa ei ollut lunta ja tuntui ihmettelevän miksi minä rämmin umpihangessa, kun vieressä on vihreitä mättäitä.

Manaan itseäni, kun olen mennyt tekemään langalle kunnon väylän, jotta tarkistus olisi helpompaa. Nyt tuntuu, että urallani on kaikki pöheikön lumet.

 

Toinen vuosi blogia takana

“8.1.2016 Tämä siis alkoi. Aika on mennyt nopeasti.”

Lainattu täältä: https://www.korkeala.fi/vuosi-blogia-takana/

Vuosi sitten kävijöitä oli:  73141

Tänään kävijoiden määrä on: 297 442

Tuosta kun laskeskelee lyhyellä matematiikalla niin tänä vuonna kävijöitä on ollut yli 200 000. Se on hurja määrä.

Kiitos!

Kerrataanpas vähän mennyttä vuotta

Nyt myydään lampaita tämä kirjoitus oli omaa luokkaansa. Se ei ehkä toiminut ihan niin kuin olin suunnitellut. Se toi meille kyllä hyviä hetkiä ja kiinnostavia keskusteluita. Kyllä se tavallaan myös  ajoi asiansa ja lampaatkin sai uusia koteja. Kirjoitus toi myös uteliaita ja tiedonhaluisia ihmisiä. Me ei olla paljoa matkusteltu vuoden sisällä mutta mailma on tullut meille. Olemme tavanneet useista maista ihmisiä erilaisilla taustoilla. Mielenkiintoisia keskusteluita eläinten pidosta ja hoidosta. Kuinka lehmä on kerrostalossa keskellä kaupunkia tai lampaat vuorilla. Kieli meitä ei aina edes yhdistänyt. Meitä yhdisti eläinten kunnioitus.

Omanlaisen isän arkea. Tätä on kiva lukea näin jälkikäteenkin. Tosin huomasin, että laiskuus on iskenyt minuun. Oikeastaan se taisi olla aikataulut. Muutosta on tullut sen verran, että nyt lampaillakin on automaatti vedet. Ai niin ja onhan sekin muutosta, että emäntää näkee taas enempi täällä kotona. (Emäntä ei siis ole se lampaiden juoma-automaatti) Oli se kyllä jotenkin myös rankkaa. Onneksi oli äitini, joka auttoi tyttären päiväkoti päivinä. Kiitos äiti! 

http://www.kamera-petteri.fi/

Tervetuloa meille avaamme oven teille kaikille. Tämän julkaisu ei ollut helppo. Vieläkin tämä menee johonkin omiin tunteisiin. Syy on varmaankin se, että koti on mulle se paikka, jossa saa olla mitä on. Julkaisu on tosin toiminut myös kynnyksen alentajana. Vierailukyselyitä kun tulee niin pyydän lukemaan tämän. Näin näkee vähän miltä meillä näyttää niin tietää mitä odottaa.

Aina hera ei pääse nousemaan massan päälle.

Juuston tekoa syksyn sateissa. On ollut suosittu, joten jatkossakin taidan tehdä vastaavia kirjoituksia.

Joulukalenteri 2017 Tätä ei voi unohtaa. Joskus tulee vaan mielenhäiriö ja alkaa tekemään. Tätä piti koko vuosi suunnitella mutta kuinkas kävi, joulu yllätti ja tehtiin tyhjästä. Suosio ylitti kaikki odotukset, vaikka teknisiä ongelmia oli matkassa rutkasti. Oikeastaan ei ne ollut ongelmia vaan tietämättömyyttä kuinka teknisesti pystyy edes toteuttamaan. No nyt ne on opittu kantapään kautta ja nopeasti kiireessä. Muutaman kerran tuli yöllä juostua eläimiä kuvaamaan, kun päivällä oli unohtunut. Hirmuinen sirkus ja säheltäminen kuului tämän tekemiseen.

Voisin tietysti kaikki kirjoitukset tähän linkitellä mutta en sitä tee. pitää mennä eteenpäin ja keskittyä tuleviin haasteisiin.

Tulevaisuus tuo tullessaan uutta

Kaikki ei siis ole vieläkään kirjoitettu. Kevät on tulossa ja tämä vuosi keskitytään kasvuun.

Tänään kun tätä kirjoitan on se päivä kun lähden hakemaan matokompostiin matoja. Siitä pitää tietenkin kirjoittaa, koska olen ihan innoissani tästä jutusta. Enhän sitä tekisi jos en olisi innoissani.

Toinen mistä tulen kirjoittamaan on aquaponics. Tätä ollaan nyt emännän kanssa kilpaa opiskeltu, jotta oltaisiin valmiita kun lumet sulaa. Ehkä hiukan outoa, että kala-allergikko alkaa kasvattamaan kaloja mutta onhan sitä villa-allergiakin ja kuitenkin lampaita. Tähän innostus tuli, kun kasvihuone romahti ja uusi pitäisi kyhätä kesäksi.

Lautta ja vesiviljely on nyt muutenkin meillä herännyt vaihtoehdoksi. Emme voi ummistaa silmiämme tältä asialta, vaan kokeilla sitä. Alkukasvatuksessa ja sitten myös isommille kasveille. Tovomme tietenkin hyviä tuloksia, joten opiskelu on tärkeää.

Tärkein jää taas viimeiseksi

Kiitos vertais tuesta: http://www.harmaatorppa.fi , http://www.maa-tuskat.blogspot.fihttps://www.maatiaiskananen.blogspot.fi, https://riippumattomammaksi.blogspot.fihttps://olipakerranarki.blogspot.fihttp://www.kah-villakoira.blogspot.fi/https://www.farmertobee.fi Lista on hiukan muuttunut vuodessa on tullut uusia ja jotkut ovat lopettaneet. Voimia teille seuraavaan vuoteen tehdään joku yhteis postaus tässä keväällä.

Kiitän myös kaikkia lukijoita. Ilman teitä en jaksaisi jatkaa. Ei siinä kyllä mitään mieltäkään olisi itselle kirjoitella. Teitä on tullut paljon uusiakin matkaan mukaan.

Vielä ei ole blogi mitään arponut historiansa aikana mutta pitäisikö? Tähän olisi kiva saada vastauksia.