Omavaraisuus ja lumi

Tänä aamuna aloin pohtimaan ihan näitä perusasioita, joita tulee omavaraisuudessa eteen.

Tosiaan tänä vuonna tai siis tällä lumikaudella sitä on tullut paljon. Tämä asia antoi idean kirjoittaa kuinka lumen kanssa toimitaan ja mitä se vaatii.

Nyt lumen syvyys on meillä lähellä 50cm, joten sitä on ja kolaaminen ei tunnu mielekkäältä, kun ei kohta tiedä minne sitä lykkäisi. Toki siinä on kuntosaliharjoitusta kerrakseen, kun heittelee penkan päälle.

Tielle on matkaa lähes kilometri. Ei en edes kuvittele kolaavani sitä. Tähän on vastaus traktori. Meillä tosin ei ole sellaista, joten toinen ratkaisu on naapuriapu. Miksi meillä ei sitten ole tätä traktoria? No koska tiessämme on iso pitkä mäki, joten traktorin pitäisi olla nelivetoinen ja niissä näkyy veto-ominaisuudet suoraan hinnassa.

Pienet lumet alkutalvesta saa tampattua tiehen, jotta naapurin on helpompi lingota ilman, että tieaines on metsässä. Käytämme tamppaamiseen autoa, kun käymme kylillä niin ajetaan hiukan erikohdasta. Jos tulee hiukan reilummin lunta laitetaan auton perään pari vanhaa rengasta, jotka heittää lunta sivuille ja painaa sitä tienpintaan.

Pihassakin on usempi metri polkuja erilaisiin toimintoihin. Ensimmäiset vuodet mentiin kolalla ja lapiolla. Sitten törmäsimme ammattilaisille tarkoitettuun lumilinkoon. Se on sellainen itse vetävä, perässä käveltävä linko. Tämä on osoittautunut hyväksi hankinnaksi, koska heittää lumen todella pitkälle ja suuaukko on riittävän iso, joten voi mennä syvempäänkin hankeen.

Lumi on myös eriste.

Meillä talo on rakennettu tolppien varaan, joten tuulisella säällä tuuli menee koko talon ali viilentäen lattiat. Talon ympärille on hyvä kinostaa lunta, jolloin tuuli ei pääse menemään ali. Ollaan harkittu myös muita keinoja mutta ne eivät saisi estää rakenteiden tuulettumista niin pidämme tästä katoavasta eristeestä erityisen paljon.

Lumi eristää myös vesiputkia, jotka menevät maan alla. Lumeton talvi voi tuoda jäätymisongelmia vesiputkiin. Tämän takia on hyvä tietää missä vesiputket tontilla ovat, ettei turhaan lumia poista päältä eristämästä ja aiheuta ongelmia. Sama eristäminen toimii myös viemäreissä. Tosin kaivoissa tarvitaan ilman kiertämistä. Oli kyse sitten juomavesi- tai likavesikaivosta. Juomaveteen voi tulla ummehtunut haju ja maku. Viemärit voivat taas tuoda epämiellyttävän hajun sisätiloihin.

Lumi on toisaalta todella ihanaa mutta…

Kun sitä on liikaa niin, se myös rasittaa rakennuksia ja rakennelmia. Pitäisi olla hereillä, että muistaa tyhjentää herkät rakenteet lumesta ennen kun ne antautuu painon alla. Kasvihuone on yleensä se, joka unohtuu ja muistuu mieleen vasta, kun on jo myöhäistä. Pitäisi siis pitää mielessä nekin, joita ei talvella tarvitse.

Poispääsy eli kulkuvälineet.

Muutaessa meillä oli perus farmari auto. Ensimmäisenä talvena jo huomasimme, että tämän auton maavara on liian pieni “kunnallisille teille”. Omalla tiellä pärjäsi mutta kun lähti “isoa tietä” ajamaan olikin kaikki renkaat ilmassa ja auto mahastaan kiinni lumessa. Tämän kaverina oli kurma-auto, jolla pääsi liikkumaan maavaransa ansiosta.

Seuraava auto oli varustettu korkeammalla maavaralla kulki kuin unelma. Jossain mielenhäiriössä tuli kokeeksi hankittua vanha avolava ja siinä oli neliveto. Voi sitä autuutta, kun ei tarvinnut enää pohtia missä kunnossa tiet on. Ajettavuus oli kantikasta, joten pidempiä reissuja ei kannattanut sillä haaveilla. Se oli hieno kokemus, josta ei halunnut enää palata “vajaavetoisiin”. Avolavan runko vaan osottautui niin lahoksi, että tieliikenne liikkuminen tuntui liian vaaralliselta. Piha käytössä on kuitenkin ihan toimiva, vaikka katkeaakin kerran kuussa. Sillä pystyy myös omalta tieltä hakemaan juuttuneet perille. Nyt on henkilökuljettimena “ajatteleva” neliveto ei se ihan sama ole kuin jatkuva mutta sillä pärjää.

 Nauttikaa kuitenkin lumesta silloin kun sitä on.