Suuntana omavaraisuus, varastettu, saatu, vaihdettu, jaettu ja ostettu

Tämä on yksi Suuntana omavaraisuus sarjan yhteispostauksista. Mukana on useita blogeja, joilla on sama suunta mutta eri lähtötilanne. Julkaisemme sarjaa jokaisen kuukauden ensimmäinen maanantai klo:9 . Blogeja on paljon ja ryhmän koko vaihtelee hiukan joka kuukausi. Tulee uusia ja osa pitää vapaita kuukausia. Julkaisemme kaikkiin blogeihin suorat linkit Facebook ryhmässä Omavaraisuus blogeissa, keskustelu. Ryhmä on julkinen ja vaikka ei olisi liittynyt ryhmään näkee mitä siellä on julkaistu.

Yhteispostauksen tarkoitus on antaa mahdollisimman laaja kuva samasta aiheesta ja inspiroida. Omavaraistelu on yksinäistä hommaa, joten samalla bloggarit saavat vertaistukea ja voimia toisistaan.

Teemana:
Eteneminen & puutarhan marjat


Muutan hiukan tuota teemaa heti alussa eli kirjoitan kaikista monivuotisista, jotka tuottavat syötävää satoa. (Voi joku unohtua.)

Hyvä tietenkin myös mainita, että kaikki ei vielä tuota meillä satoa nuoren iän vuoksi. Aloitan kuitenkin unohdetuista kirsikoista, jotka tulivat meille viime vuonna, koska pääsivät karkuun naapurilta ja heiltä emopuu oli jo poistunut. Tietenkin meille kelpaa näihin sääoloihin tottuneet kasvit ja vielä noin sinnikäs, että oli paikkaa muuttanut useita metrejä.

Meille on tänä vuonna tullut niin ikään karanneita luumuja vai pitäisikö puhua riikunoista oli nyt kumpia hyvänsä on ne jalostettu keskisessä suomessa ja leviäminen runsasta.

Tyrni tuli myös viimevuonna nämä oli myös karanneet valloittamaan nurmikkoa ja haittasi marjojen keräämistä.

Karviainen on lähes villi, koska on anoppilasta tullut seinän vierestä meille pihalta jolla ei ole ikinä kasvanut karviaista.

Mustaviinimarja on tilan omaa kantaa, joka on ollut niin pitkään kuin muistetaan. Meidän aikana pensaat on jaettu raa’alla kädellä useiksi pensaiksi. Nyt on kulunut jakamisesta viitisen vuotta ja pensaat alkavat tuottamaan taas satoa kunnolla. On niistä toki marjoja saatu mutta “kesän syöntimarjat” ainoastaan. Näitä muuten lasketaan kymmenissä (vähän lähti lapasesta).

Omenapuut nämä on sitten sitä ostettua juttua. Ostin seitsemän puuta kaksivuotta sitten. Ensimmäisenä talvena tappiota pari puuta. Tänä keväänä heräsi henkiin enää kolme. Yksi siirrettiin uuteen paikkaan, kun sen naapurit oli kuollut hienosta omenatarhastamme.

Raparperi on kyllä jotenkin muodostunut suosikiksi sen sato varmuus on se juttu. Monipuolisuutta unohtamatta siitä kun voi tehdä vispipuuroa, simaa, mehua, kiisseliä, piirakoita, hilloketta porkkanan kanssa tai hilloa mansikoiden kanssa.

Mansikat totta tosiaan niitä on tullut rönsyistä meille ja taisi naapuri niitä varataimiksikin kasvatella ennen kuin penkki pursusi mansikan taimia.

Ahomansikka viihtyy myös pihassa ja on lisääntynyt laidunnuksen myötä. Nyt on saatu jo niin paljon, että piirakkaan ja kakkuihin on riittänyt marjoja.

Joskus haaveilin hillasta mutta en ole saanut aikaiseksi. Luin silloin paljon julkaisuja kuinka kasvatus onnistuisi. Aluekkin olisi valmiiksi katsottuna mutta viimeinen innostus kuitenkin puuttuu. Saattaa olla, että jatkossakin juoksen suolla niiden perässä. Siinä on kuitenkin se juttu, kun hilpaisee metsien läpi viitisen kilometriä ja toteaa, että paripäivää vielä jotta ovat kypsiä. Sitten uudestaan lenkille ja todeta jonkun ehtineen ensin.

Mustikka, puolukka, hilla, vadelma ovat kyllä metsän puolella mutta tiiviisti kytkettynä puutarhan rajalla nautittavaksi

Eteneminen on pistänyt jarrut päälle kevän kanssa

Maanlämpötila ei ole vielä noussut sille tasolle, että kehtaisin sanoa jotain kylväneeni. Kylvöt on siis siirtyneet kesäkuun alkuun, joka alkaa olemaan kannattavuuden rajoilla.

Kysyin jo kasvihuonesäätoimistolta lupaa laittaa kasvihuoneeseen kasvit, kun tuntuu valo loppuvan tuvasta. Lupaa ei myönnetty, ettei siitepölyn kehitys keskeytyisi tai tulisi muita kasvua hidastavia vaikutuksia kylmyydestä johtuen. Saatesanoilla: satoahan me haluamme eikö? Niin siitähän kimpaannuin ihan hurjaksi. Meni meinaan hermoon kevään kylmyys. Kaivoin kaapista siemen laatikon ja kasvihuoneesta kannoin tornin ruukkuja ja aloin kylvämään kukkia purkkeihin, kun ei muutakaan voi. Toki uloskin meni muutamia kukansiemeniä odottamaan sitä kuuluisaa kevättä jos nyt vaikka itäisi. Ohimennen vesisateessa innon kimpaannuttamana kylvin ulos noin kolmetuhattasiementä ja sisällä laitoin ruukkuihin kasvamaan vaan jonkun viitisisensataa siementä. Jossain vaiheessa muistin, että niin meillähän ei kyllä ollut tilaa näille sisällä. No jos ne vaikka keittiön pöydän alla kasvaisi aluksi.

On tämä kasvatus tosiaan alkanut tuota tupaa valtaamaan. Hiukan ehkä liikaa.

Tuvassa kasvaa nyt:

  • Tomaattia 130 taimea
  • Kukkakaalia 10 taimea
  • Ruusukaalia 20 taimea
  • Jättikurpitsaa pari jotka jo kukki
  • Vesimelooni on nyt kukassa ja alle kymmenen taimea
  • Paprikaa on jonkin verran eri vaiheissa
  • Lehtikaalia jokunen
  • Jäävuorisalaattia muutama
  • Purjoa
  • Persilja
  • Tilli
  • On vielä jotain jota en muista

Kukkia joita säästä kimpaantuneena laitoin kasvamaan:

  • Leijonankita
  • Flossflower Belaya Reka
  • Cammon yarrow Mix
  • Tropaeolum Nasturtium Canary
  • Torch Lily
  • Mustasilmä susanna
  • Harjuherne sininen
  • Hajuherne punainen
  • Laventeli
  • Krassi
  • Aubertia Lilovaya
  • Aubertia Fioletovaya

Ulos meni suoraan unikkoa, malvaa, neilikkaa ja pari tunnistamatonta pussillista siemeniä.

Kasvihuone siis se uusi on nyt sitten mennyt ajatuksissa ja suunitelmissa ihan atomeiksi. Paikka vaihtuu nyt niin tiuhaan, että en uskalla kirjoittaa mihin se sitten joskus laskeutuu kun on sen aika.

The työkalupakki on siirtynyt jo teko vaiheeseen ja sisäkatto on saatu oikeaan muotoon takaisin. Ovet on vielä vaiheessa mutta mahdollisesti niihin olisi jo materiaalit.

Paljon on toki edennyt suunnitelmissa. On toki so hiukan hikeä virrannut kasvupaikkojen valmistelussa. Vielä ei ole kylvetty mutta kohta siihenkin hommaan päästään.

Suorat linkit toisten Suuntana omavaraisuus blogeihin:

17 thoughts on “Suuntana omavaraisuus, varastettu, saatu, vaihdettu, jaettu ja ostettu”

  1. Apua, en pysty edes kuvittelemaan miltä näyttää 130 tomaatin taimea tuvassa. Mutta vaikuttaisi siltä, että omavaraisuus toteutuu ainakin tomaattien osalta. 👍

  2. Syytän maanantaita. Jokin mielenhäiriö vissiin päässä, sillä luettuani teidän ihmeellisistä marja- ja hedelmäkarkureista (mitä niille raukoille tehdään toisaalla kun kaikki karkaa teille? 😀 ) kuulin selvästi Benny Hillin teemabiisin päässä ja kuvittelin, miten hämärän tultua naapurpuolella plänttiä marjapuskat nostavat helmansa ja kipittävät teidän puolelle elelemään 😀

    Lukeminen ei suinkaan halpottunut kun pääsin kohtaan 130 tomaatin tainta. Ohmy.. rohkeneeko kysyä teettekö te tomaateista jotain, vain syöttekö sellaisenaan (ja jos, syöttekö satoaikaan mitään muuta 😀 ?)

    Nuo teidän puuhat on niin vakuuttavia, että ei voi kun lakkia ottaa päästä. Ihan huikeaa meininkiä. Muuten, kun mainitsit raparperit, niin kokeilkaapas raparperi curdea jos ette ole kokeilleet sitä aiemmin. Se on todella hyvää ja hieman erilaista raparperiherkkua. Jos kaipaat reseptiä, niin meiltä löytyy, postasin sen n. viikko sitten muiden hieman erilaisten raparperivinkkien kanssa.

    1. Kiitän korvamadosta. Tuo musiikki olisi voinut soida taustalla kun lapiot olalla metsästimme karkureita. Pitää seuraavalla kerralla asusteet vielä muutta lähemmäksi Benny Hill tyyliä niin kombo on täydellinen.

    2. Raparperi curdyt menee meillä kokeiluun. En ole tullut semmoista mahdollisuutta edes ajatelleeksi. Mie teen raparperi-mansikkapavlovaa aina keväisin. Se on meitin vakioherkku.

  3. Komppaan edellisiä, sillä 130 tomaatintaimea on jotain mitä en kuuna päivänä pysty edes kuvittelemaan mielessäni! Oletteko itse muuttanut ulkomajoitukseen, vai onko tupanne oikeasti linna. Niistä tulee jo aika tavalla satoa…

    1. Tupa on 3x4m ja nurkassa leivin uuni joka syö tilasta kolme neljä neliötä. Hyvin vielä mahdutaan joukkoon mukaan. Onhan huoneessa jopa kaksi ikkunaa jotka ovat noin metrin leveitä.

    2. Tää on niin normaalia minua. Ihan vaan vähän ja sitten lähtee lapasesta. Outoa on se, että en kylvänyt kaikkia siemeniä mitä tomaatteja olisi ollut. Niin mulle yleensä käy. Jos siis lajikkeita olisi 7 ja siemeniä 30 per laji niin laittaisin ne kaikki. Nyt siis maltillisesti laitoin (kait) 10-20 per lajike.

  4. Täytyy myöntää, että luin monen monta kertaa nuo numerot siementen ja taimien määrästä..silmät selällä ja sen jälkeen aloin miettiä kuinka monta tomaattibasilikakastikepurkkia 130 tomaatin taimesta saisi ja näin sieluni silmin kellarin täynnä ja tulin kateudesta vihreäksi 🙂

    1. Testasin kasvihuonetta viime kesänä ja laitoin 7 taimea. Niistäkin jäi säilöttäväksi, joten nyt varmaan oikeasti tomaattia syödään koko talvi. Mutta kun joku (kaveri) lähetti mulle siemeniä testaukseen niin pitihän ne testata.

  5. Ihan sikanaan on kyllä teillä kaikkea jo nyt ( ja niitä tomaatin taimia). Omat taimet meni aika hentoseksi ja kellastui valon puutteessa, joten laitoin kasvihuoneeseen. Huolestuneena olen niitä nyt seuraillut. Jaksaa jaksaa, pahimman yli. Ottaa päähän, kun en muka ostomultaa tarvi ja palanutta kakkaa olen sinne lapannut pari vuotta, että maaperä ei nyt ole sopiva. Tuntuu päästävän veden läpi alakerroksiin, johon juuret ei vielä yllä. Tämmöistä säätämistähän tämä on.

  6. Huh huh, sanon minä. On pakko mennä vähän huilaamaan kun on lukenut… 🙂 Kuulostaa ihan mahdottomilta määriltä. Toisaalta tiedän tuon, kun kimpaantuu, niin alkaa valmista syntyä. Vanhemmiten ei jaksa vaan enää edes kimpaantua!

  7. Olisiko otsikoksi pitänyt sittenkin laittaa “Karanneet puskat ja Isännän kylvömania”? 🙂

    On se hyvä, että osallistuit vielä siemenkirjeeseenkin, että varmasti oli mitä kylvää.

  8. Tulisipa meillekin jostain tuollaisia karkulaisia 😀 Meille karkaa naapurista ainoastaan jättipalsamia. Voin vain kuvitella, kuinka vehreä tunnelma tuvassanne on ollut tuolla taimimäärällä! Mutta toivottavasti se sitten palkitsee hulppeana satona 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *