Tiedän, että tämä on monelle ihan läpihuuto juttu. Niin minäkin kuvitelin.

Matkan päivä 1

Lähtö tuli alkuperäistä suunnitelmaa päivää aikaisemmin. Heppakoppi lainaan ja ajatus hitaammasta liikkumisesta viehätti. Sehän menikin ihan sujuvasti todella pitkään. Olin päättänyt matkalla yöpyä matkalla Lahden kupeessa.

Yllärinä siinä sitten ilta hämärässä pihaan käänsin. Kaikki tuntui lähes normaalilta mutta kun meinasin peruuttaa ei autossa ollut pakkia. Siinähän hetken sitten pohdin, että mitäs nyt kun olen pääkadulla poikittain heppakärryn kanssa. Onneksi vaihteet toimi eteenpäin. Sain ykkösen päälle ja poistuin tieltä. Pienen lenkin jälkeen uusi yritys laskeutua pihaan tällä kertaa etuperin. En sitä sen kummemmin siinä murehtinut, vaan painuin katsomaan telkkaria.

Illalla siinä jutellessa tunnustin, että taitaa auto olla hiukan rikki mutta katsotaan aamulla. Suunnitelmissa oli jatkaa matkaa heti seitsemän korvilla.

Matka päivä 2

Saapui aamu ja matkan pitäisi jatkua Loviisaa kohti. Ensin kuitenkin oli auton tsekkaus. Niin no oli pahempi kuin illalla. Vapaalla oli vaihde päällä ykköselle ja kakkoselle meni keppikin. Poissa käytöstä oli 3, 4, 5 ja pakki. Pohdittiin ensin korjaajia ja korjausta. Muutaman neuvoa antavan puhelun jälkeen se muuttui auton metsästykseen. Yksi jolta oltiin apua pyydetty vian selvitykseen suostui lainaamaan autoa.

Useita viestejä myös hiehojen myyjälle. Tunne oli itsellä ihan paska ja jokainen viesti tuntui niin uskomattomalta, että epäilin myyjän jo ajattelevan homman peruuntuneen. Tarukin olisi ollut selvempää kuin meillä todellisuus.

Ystävän autolla pieniä liukkaita lumisia sorateitä pitkin autoa hakemaan. Siellä odotti pihassa lämmin auto, jolla matka jatkuisi. Takaisin ystävän pihaan hakemaan heppakoppi perään ja nokka kohti Loviisaa.

Meinasi tuossa vetäjän paikalla olla jo linja-autokin…

Sujuvasti reilu satakilometriä taittui nopeasti ja päästiin perille. Juotiin kahvit, syötiin niin maukkaat leivät ja paperit vaihtoi omistajaa. Alkoi hiehojen autoon pakkaus. Ensimmäinen meni helposti koppiin kuin unelma. Toinen hieho sitten päätti, että hän ei olekkaan lähdössä ja kolmen henkilön voimin painittiin sen kanssa kopin ympäristössä. Kyllähän se vihdoin päätti kyytiin tulla.

Päästiin lähtemään Loviisan saaristosta kohti Jyväskylää. Matka tuntui menevän hyvin kello tosin tuntui menevän nopeammin kuin kilometrit.

Päästiin perille ja hiehojen purku tapahtui nopeasti, koska pystyi päästämään suoraan paikoilleen. Kopin siivous kesti ja kesti. Yllättävän kauan alku yön pimeydessä. Koppi palautettiin saman tien, koska koukullista autoa ei nyt hetkeen ole käytössä.

Päästiin lähtemään paluumatkalle ja koppi palautettiin matkalla omistajalleen. Kuu valaisi matkaa eteläsuomaan takaisin autoa palauttamaan.

Matka meni sujuvati taas sillä kellolla oli kova kiire. Saatiin auto palautettua ja otettua ystävän auto, jolla pääsi nukkumapaikkaan. Uni olikin jo tarpeen, kun aamu neljältä aloimme kokkaamaan iltapalaa ennen nukkumaan menoa.

Matka päivä 3

Aamu valkeni silloinkin Lahden kupeessa. Soittelua eri huoltoihin ja vertailua pienesti. Yksi huoltomies kävi potilasta katsomassa ja pistää kuntoon. Auto haetaan kun taas omin voimin liikkuu. Nyt piti vielä itsensä selvittää kotia.

Päädyin bussikyytiin ja sää oli muuttunut kamalaksi. Lahdesta nousin bussiin, joka oli säästä huolimatta vain muutamia minuutteja myöhässä. Vaimolle viestiä, että tulee iltalypsyn jälkeen hakemaan Jyväskylästä. Meidänkin päässä oli lunta tullut ihan kiitettävät määrät ja liikenne osin puuroutunut.

Yhteenveto:

• Kiva nopea trippi.
• Tarvitsin matkan tekoon 5 eri autoa.
• Matkaa tuli noin 1200km (piti tulla 7-800km)
• Kaikki meni todella hyvin vaikka suunnitelma muuttui.

Hiehot totta tosiaan

Meinasin aluksi tehdä reissu postauksen mutta niin siis hain hiehoja. Reissusta siis tuli tuomisina kaksi ISK tyttöstä. Ne ovat nyt reilun vuoden ikäisiä. Vähän aran oloisia mutta ovat nyt Tuhdin koulutuksessa, jotta tottuvat lauman mukana ihmisiin. Hidastahan on niitä kesytellä mutta vuoden verran on aikaa rakentaa luottamusta puolin ja toisin.

Sonnille ne menevät tämän kevään aikana ja vasikat tulee viimeistään tähän aikaan ensivuonna.

Toukokuun alkupäivinä jos ovat sonnilla niin synnyttävät helmikuun 2019 alkupäivinä. Parempi olisi jos vähän aikaisemmin niin ei syntyisi pahimpana pakkaskautena.

Tiedän myös, että tämä oli super huono aika näiden hankinnalle rahan suhteen. Tällä kertaa joutui pohtimaan sitä kovasti. Laskukone on ollut tiuhaan käytössä monessakin suhteessa. Hyvä tilanne on heinän suhteen eli paalit riittää, vaikka tuli pari lisä syöjää. Kuluja siis ruokinnan suhteen ei tule. Kauppa hinta oli alhainen ja takana on “kallis” aika (tai siis puolet siitä). Samalla hinnalla en olisi saanut edes yhtä maidolla olevaa vasikkaa.

Tietysti matkan teon autorikko kompensoi halpaa hintaa kummasti. 

Olin kuitenkin luvannut ne hakea niin kuluja tuli mitä tuli/tulee. Eläimet meni etusijalle ja auton romut sai jäädä tulevaisuuteen.

Kiitos aivan kaikille, jotka matkalla auttoi tai tarjosi apua!!!