Avainsana-arkisto: Omavarisuus

Omavaraistelua 2018 osa 4. Tilanneraportti

Kevät on jo pitkällä. Jotain on tässä tehtykkin mutta jätän niitä tälle kuulle ja ensikuun tilanneraporttiin tiivistelmä.

Tälle kuulle ehdotettiin tälläistä aihetta:

“Sopisiko, että jokainen lisäisi juttuun millaisia positiivisia asioita kokee saavansa omavaraistelusta? Tai jonkun muun iloisen aiheeseen liittyvän asian.”

Panostan nyt positiivisiin juttuihin

Tässä on huomannut itsensä olevan joku masokisti itsensä piiskaaja. Kuka normaali ihminen saa nautintoa siitä, etää uppoaa munia myöten hankeen tai kun auto uppoaa ovia myöten mutaan. Upottaa siis autonsa niin syvälle, että pitää ulostautua ikkunasta. Kantaa nyt maitoa tuolla limaisella pihalla ja kuorruttaa itsensä paskaan. Liukastut kierien kupperis keikkaa ja olet onnellinen siitä, että kannun pohjalle vielä jäi puhdasta maitoa, vaikka kymmenen litraa koristaa pihaa. Kannuun jäi kuitenkin vielä kolmisen litraa ja olet ylpeä saavutuksestasi. Kaatuminen onnistui siis loistavasti, vaikka onkin kuorrutettu savella ja maidolla.

Hoputat kevättä ja onnistut. Tämä on se josta saa kaikista suurimman tyydytyksen. Kairaat pilkkikairalla tolpille paikkoja, koska routa ei ole sulanut. Yhden reijän saamiseen menee puolituntia ja tolppia pitäisi saada kymmeniä. Kierrät koko alueen olet huippu tyytyväinen kaikki meni niin hyvin. Aitaus on mitä hienoin onhan se itse tehty ja hikeä uhrattu. Kolmen päivän päästä routa on sulanut  ja teet toista aitausta kymmenen pylvästä sujahtaa maahan puolessa tunnissa ihan vain lyömällä. Koet taas huimaa ylpeyttä, koska hommaan meni aikaa huomattavasti vähemmän.

Kiroat arkea, kun tekemistä on mutta sää ei salli. Kehität väliajalle jotain tehtävää joka onnistuu säässä kuin säässä. Homma paisuu isommaksi ja isommaksi, sää muuttuu pomppaat takaisin siihen hommaan, jota sää ei sallinut. Jää paljon hommia kesken jatkat keskeneräisten hommien kasausta, jotta joku tulisi valmiiksi asti. Saat hyvän neuvon tee yksi asia loppun tilttaat, koska ei enää osaa päättää mikä olisi se tärkein tehtävä.

Elämä on pelkkää kahlausta lumessa, kurassa, paskassa missä milloinkin vuoden ajasta riippuen. Painat aamusta iltaan ja taas seuraavana päivänä aloitat alusta kahlauksen. Tätä kahlausta on ympäri vuoden. Kaadut milloin missäkin mutta nouset ylös ja jatkat odottaen uutta kaatumista.

Tämä kuulostaa varmasti ihanan täydelliseltä eikö? 

Joku on joskus sanonut, että tummimmassakin pilvessä on kultainen reunus.

Tämä kaikki paska antaa kuitenkin niin paljon erilaisia asioita joita ei muuten saa. Kun ajattelee, että kaikki kaatumiset on matka onnistumiseen. Se epäonnistuminen ei ole negatiivinen vaan se nouseminen on positiivista.

En vaan voi teille kirjoittaa, että tämä olisi ihanaa joogamaista elämää. Kun tämä vaan ei ole sitä on jätkyttävä määrä kipua, kompurointia, paskassa uimista ja rämpimistä.

Jos taas emme eläisi näin:

  • Emme olisi osa gradua
  • Meistä ei killuisi kuvia valokuvanäyttelyssä
  • Ei olisi tullut vieraita ulkomailta keskustelemaan elämästä
  • En olisi ikinä keskustellut näiden blogien kirjoittajien kanssa
  • Emme olisi näin onnellisia

Todella ihania hetkiä on nähdä niitä ihmisiä, jotka lukevat tätä. Jos en pitäisi tätä blogia puuttuisi osa sosiaalisesta ilosta.

Ilman blogia olevia positiivisia asioita:

  • Kasvien herääminen keväällä
  • Taimien hento kasvu ja siemenestä esiin tuleminen pieni ihme
  • Syntymä on aina jotain mahtavaa. Sen voima pysäyttää kaiken ympäristön häiriöistä. Siihen ladattu keskittyminen on taianomainen tunne
  • Rauha ja hiljaisuus, joka voimistuu talvella valkoisien hankien keskellä
  • Se riemu ja ilo joka on ladattu kesään silloin saapuu sukulaisia ja on naurua eloa tapahtumia, tapaamisia, pelailua, yhdessä oloa
  • Heinätyöt, sadon korjuu se onnistumisen tunne joka ladataan syksyn kynnykselle
  • Suuren suuret tunteet ympäri vuoden se kiitollisuuden määrä kaikille ja lopuksi ihan kaikelle (myös sille paskalle johon naamansa painaa kaatuessa)

 

Vuoden ajoista voimaa

Vaikka kuinka manaan vuoden aikoja niin ne on täydelliset. Inhoan niitä, koska niillä on kiire tai ainakin tuntuu siltä. Kevät etenee hurjaa vauhtia mutta en ole valmis ottamaan vastaan mutta toivon kuitenkin nopeasti kesää. Niiden aika on siis kuitenkin se oikea.

Täällä korvessa iskee milloin kelirikko, lumiset kelit ja tuuletkin saattaa muutaman puun kaataa tielle. Tämä on kaikessa julmuudessaan sitä kauneutta, joka muistuttaa kuinka pieniä me olemme luonnon rinnalla nauttikaamme siis luonnosta sellaisena kuin se on.

Lapset antavat myös paljon aihetta ihmettelyyn

Pyrimme pitäämään heidät kaikessa mukana. Samalla yksinkertainen asia voi ollakkin monimutkainen selitää. Joutuu itsekkin aivotöihin:

  • Miksi pullataikina kohoaa?
  • Miksi madot asuvat maan alla?
  • Miksi aina ei voi olla juomatauko?

Joskus reissut ovat rankkoja vaikka vain paikoillansa istuu.

Miksi kissa ei voi olla kanojen kanssa samassa häkissä?

Onni on tehty näistä pienistä kysymyksistä jotka ilahduttavat kummallisuudellaan.

Tämä on yhteispostaus johon osallistuu:

 

https://maatiaiskananen.blogspot.fi/2018/05/askel-askeleelta-kohti-omavaraisuutta.html

https://olipakerranarki.blogspot.fi/2018/05/omavaraisuuden-kehittaminen.html

https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.fi/2018/05/askeleemme-omavaraistelussa-52018-mita.html

https://maa-tuskat.blogspot.fi/2018/05/omavaraisuussuunnitelmat-2018-muutokset.html

https://kiireetonelama.blogspot.fi/2018/05/omavaraisuus.html

http://kah-villakoira.blogspot.fi/2018/05/omavaraisuus-vuonna-2018-osa-4.html

https://www.harmaatorppa.fi/2018/05/omavaraisuutta-vuonna-2018-osa-4.html

https://riippumattomammaksi.blogspot.fi/2018/05/kohti-omavaraisempaa-elamaa-2018.html

 

Vanha juomakuppi lämmitettäväksi juomakupiksi

Tänä syksynä törmäsin yhteen huippujuttuun. Nimittäin olen jo jonkin aikaa haeskellut, että saisin sähkövastuksen juomakuppiin. Nyt tähän toiveeseen on vastattu ja mikä parasta se on toteutettu 24v järjestelmänä omalla sulakkeella.

Ai mikä tässä on niin hienoa?

Ensinnäkin se, että on 24v järjestelmä niin se on turvallinen eläimille, vaikka jostain syystä pääsisi johtoihin käsiksi. Toisekseen ei tarvitse ostaa lämmitettävääjuomakuppia jonka hinta on alkaen 100€ ja siitä ylöspäin. Meillä on metallisia kuppeja ostettu ja tullut erinäisiä reittejä. Kaupassa nekin maksaa paperirahaa mutta käytettynä löytyy muutamalla eurolla.

Näihin kuppeihin nyt sitten saan lämmittimiä, jotka maksavat vajaan 50€ kpl.

Mitä kaikkea järjestelmässä on ja miksi.

Sulanapitokaapeleita on laitettu neljä erimittaista.

Yksi: on pitämässä tulovettä sulana maanaltatuleva putki maitohuoneeseen tämä on asennettu putken ulkopintaan. Tässä käytettiin 4m 20w/m.

Toinen: menee  maitohuoneesta seinäkupeille menevän putken ulkopinnalla 4m 20w/m.

Kolmas: poikittainen “kahvihuone” ulkoseinä välillä 6m 20w/m putken ulkopinnalla. Ulkoseinällä kaksi juomakuppia lypsyssä oleville ja ummessa oleville. Tähän jätettiin myös kuppivaraus sisäpuolelle mahdolliselle vasikkakarsinalle.

Toisen ja kolmannen välillä on reilu metri, jossa ei ole lämmityskaapelia ainoastaan eristys.

Neljäs on sitten laidun kupit ensimmäinen on maitohuoneen seinässä, jonka läpi on viety lämmityskaapeli putken sisään. Tässä olemme käyttäneet 24m lämmityskaapelia 10w/m. Putki on folio teipattu, sen päälle laitettu 12mm putki eristys ja maahan noin 70cm syvyyteen. Laitoimme lämmittimen putken sisälle, koska jos menee epäkuntoon on se helpompi vaihtaa. Ei tarvitse kaivaa putkia ylös maasta, kun sen saa liittimestä vedettyä pois ja uuden tilalle.

Kaikki lämmittimet myös maitohuoneen patteri tulee jäätymissuojatun termostaatin taakse. Eli jos ulkoilma lämpenee riittävästi kaikki lämmittimet lopettavat toiminnan. Vastaavasti jos ilma jäähtyy asetetun lämpötilan alle niin kaikki lämmittimet menevät päälle. Tällä järjestelmän osalla haemme säästöjä sähkölaskussa ja samalla helppoutta, että toimintavarmuutta.

Miksi

Tämähän on se tärkein kysymys, kun jotain tehdään. Lypsypaikka pysyy edelleen kylmänä, joten putket eivät lämpene tilan mukana, kun tila ei lämpene. Eläimet ovat vapaina paitsi lypsyn ja terveyden vaatimien tarkastusten ajan. Ne ovat siis laitumella myös talvella, joten kupit ovat ulkona. Eläimillä on sääsuojat mutta ovat sähköttömiä rakennuksia vahinkojen välttämiseksi. Juoton keskittäminen pienemmälle alueelle on myös taloudellinen kysymys. Kuppien toiminnan seuraaminen on helpompaa, kun ovat lähellä.

Samalla on myös eläinten terveydentilan seuranta helpompaa ja tarvittavat huoltotoimet kupeille. Järjestelmään on jätetty useita kohtia laajentamiselle, jotta toimisi erilaisien muutoksienkin jälkeen.

 

Samalla tulee valaistus uusiin puihin.

Ennen tätä ei ollut valaistusta, joten pääsee toteuttamaan tyhjältä pöydältä. Olemme valinneet valaistukseen LED:it ja niissä on riittänyt 10w lamput. Maitohuoneen lamppu on liiketunnistimella varustettu, jotta olisi käyttäjäystävällinen. Oven avatessa menee päälle ja jonkin ajan kuluttua sammuu (aika säädettävissä). Samanlaista on nyt alkanut kaipaamaan myös vessan puolelle. Lypsyllä käytettävä valaistus hallitaan maitohuoneesta ja toteutettu LEDvalaisimilla.

 

Eläimien puolella emme käytä liiketunnistimella varustettuja valaisimia, koska toiminta säde on lyhyt ja voi säikyttää eläimiä turhaan. Päädyimme “yö valaistukseen” johon riittää 10w LED lamppu, joka tuo vain yleisvaloa juomakuppien läheisyyteen. Ajastin on ollut haastava löytää näille “yö valoille”, joten se hoidetaan manuaalisesti toistaiseksi. Jotkut ajastimet päästävät virtaa läpi niin, että LED:it välähtävät joka sekuntti.

Noita on nyt pimeän aikaan siirrelty eri kohtiin ja alkaa olemaan aika varmaa mihin kohti tarvitaan tulevat valot. Watti määrä halutaan pitää pienenä, jotta valot olisi helppo siirtää aurinkoenergialle sen salliessa.

Kesällä pitää tehdä johdotuksia, jotta kaikki menee oikein.