Sisustus blogia tästä ei ole tulossa. Kotimme on karu ja elämä näkyy. Joku voisi sanoa, että kaaos no olkoon mitä tahansa. Avaamme kuitenkin erilaisen elämämme teille myös tältä saralta.

Kun näin nämä kuvat ajattelin, että voi apua. Näitä ei kyllä voi julkaista yhtään missään. Sitten pohdin uudestaan, että mitä hittoa sillä on väliä, ettei meillä ole valkoista tai putisen puhdasta. Jossain tapetitkin vähän repsottaa ja maalit hilseilee. Me olemme täällä onnellisia juuri tälläisenä kuin tämä on.

 Olemme omanlainen perhe

Perheeseemme kuulu isäntä, emäntä ja kaksi tytärtä. Monet puhuvat tasa-arvosta miesten ja naisten töistä. Meillä ei ole miesten tai naisten töitä. Meillä homman tekee se, joka sen osaa paremmin tai ehtii sen tekemään.

Isäntä on nyt koti isänä ja hoitaa kodin töiden pyörityksen. Emäntä on opiskelemassa, kuitenkin ehtii auttamaan aamu- ja iltalypsyn kanssa. Viikonloppuisin painetaan rintarinnan projektien parissa.

Aloitetaan tuvasta

Tähän päädytään kun meille tullaan vasemmalla on puuhella ja leivinuuni, oikealla on naulakko. Tässä huoneessa tapahtuu lähes kaikki mitä sisällä tehdään. Tuossa tuvan pöydän ääressä tulee korjattua moottorisahaa talvella ja muutenkin näperreltyä kaikkea mahdollista.

Meillä mikään ei oikein toisiinsa mätzää. Suurin osa kalusteista on ollut jo täällä kun muutettiin. Tarvetta ei ole ollut ruveta uusimaan vaikka välillä tuskailaankin säilytystilan kanssa. Röykkiöt on hyvä ratkaisu ainakin siihen asti kun alkaa ärsyttämään röykkiöt.

Makuuhuone olohuone mikälie

Talvisin meillä on käytössä tupa ja huone. Tämä säästää monta puuta talven lämmityksestä. Kesäisin avaamme “kylmän kammarin” nukkumiselle. Sen avaaminen on kuin alkaisi loma.

Pääsee välillä piiloon loikoilemaan ja ottamaan rauhassa päivänokoset jos huvittaa. Huone on eristämätön joten kesällä siellä on ihan omanlainen ilmasto, joka nukuttaa hyvin. Eristeiden puute luo myös hienon äänimaailman kun sateellaa kuulee kuinka sade piiskaa peltikattoa tai kun aurinko lämmittää ja se alkaa elämään omaa elämää laajetessaan. Linnunlaulu kuuluu aamuisin ja pitkälle yöhön. Yöllä lepakoiden vinkuminen on huumaavaa unilääkettä kaikkien muiden äänien säestyksellä.

Yllä olevassa kuvassa näkyy uni kommuunimme. Ylhäältä alaspäin kertoen. Ylimmässä kerroksessa on kaikkien oma laatikko, joissa säilytetään käyttövaatteet. Keskimmäinen kerros on vanhemman tytön nukkuma paikka. Onneksi lapset nukkuvat hyvin ja verhon sulkeminen riittää, jotta voimme katsoa illalla telkkaria. Alin kerros on emännän ja isännän lepuutukseen. Nuorin tytär nukkuu pinnasängyssä kommuunin päässä. Kommuunin kellari taas kätkee laatikoissa lasten lelut.

Heipä hei!

Kiva kun kävit meillä. Nähdään taas uudestaan.

Usko itseesi ja toteuta oma unelmasi rohkeasti.

Tämä on osa meidän unelmaa

emmekä anna kaaoksen häiritä

unelman olemasta juuri tässä ja nyt. 

Suuri kiitos Petterille kuvista.