Avainsana-arkisto: polttopuut

Traktori ja sen listatut työt

Kopioin listan eilisestä postauksesta mutta jos haluat lukea kuinka lista eilen eteni niin voit käydä lukemassa täältä.

Osittain unohtunut lista:

  1. Kunnosta tietä
  2. Tasoita pikkasen pihaa
  3. Nosta Porinmatti sisälle
  4. Siirrä pari ikävässä paikassa olevaa runkoa, ettei auraajan linko hajoa niistä
  5. Kasvimaalle kehys
  6. Oli vielä jotain jota en nyt muista…
Voiko unohduksen teema jatkua loputtomasti?

Kyllä se tuntuu olevan vähän niin. Se on jotenkin tullut joksikin varjoksi tai sadepilveksi, joka seuraa kaikkea mitä on suuniteltu tehtäväksi.

Soitin äidille ja hehkutin, kun nyt on traktori käytössä. Ei ei olisi saanut ei ei ei ei ei…

Tästä siis lähdettiin taas ihan johonkin muuhun kuin oli suunniteltu.

Tänään teemme harmaillevesille kivipesän.

Viisi vuotta pesuvedet on suodattunut montussa. Ihan siis kaivurilla kaivettu reikä maahan ja siihen ne on padottu.

Nyt äiti muistutti, että kun kone on niin voisiko sille asialle tehdä jotain? No tottakai voi. Pellon reunassa on sopivasti peltokiviä.

 

Reikä olikin odotettua isompi. Sainkin heitellä näitä kiviä kauhaan ihan reilusti ja uudestaa ja uudestaan. Kahdeksannen kauhallisen jälkeen alkoi montussa olemaan sopivasti kiviä.

Kuten arvata saattaa unodin kuvata ne kivet.

Kun kiviä oli riittävästi soitin isälle saisinko lainata hänen murskekasasta mursketta. Sain luvan ja peitin kivet murskeella ja putken.

Hänen kasastaan löytyi myös routalevyjä. Jotka tietysti sosialisoin putkien päälle, jottei pakkanen jäädytä viemäriputkia, kun jäävät aika lähelle maanpintaa.

Levyjenpäälle kevyesti multaa, jotta maastoutuu hyvin maastoon ja näyttää siltä, ettei mitään olisikaan.

Se siitä kevyestä peitosta. Peruuttaen vaan yli ja viisivuotta sitten montusta kaivetut maat perälevyllä päälle ja kunnolla traktorilla tampaten maa tiiviiksi.

Siitä tuli oikein sievän näköinen kaikesta huolimatta.

Tulipas kivan näköinen tasainen kohta

Siitä taas ajatus lähti. Eli teimme tähän päälle kuormalavoista polttopuille kehikon.

Mini tyypit auttoivat innokkaasti puiden pinoamisessa.

Hyvin sitä taas talvella saunaa näillä lämmittääkin.

Onneksi idean äiti tuli myös puutalkoisiin. Kiitos äiti, että maltoit tulla pinoamaan puita.

Olikos se nyt taas niin, ettei tämäkään ollut sillä listalla?

Polttopuille katto

Talveen varautuminen on tosissaan alkanut ja polttopuille katto aloittaa lyhyen sarjan. Tällä viikolla tulee päivitys päivässä.

Me käytetään vaihtolavoja arjessa monella tavalla ja moneen eri asiaan. Kaikki lavat on ostettu käytettynä ja kunto näillä lavoilla on laidasta laitaan. Ne ei onneksi sisällä hienomotoriisia asioita, joten leka on hyvä työkalu hitsausvälineiden kanssa. Ei tarvitse insinöörin ajatus mailmaa vaan luolamiehen luovaa voimaa. Tämä on joskus niin ihanan raakaa työtä, että mieli lepää.

Tämä lava on kokenut meillä kovia ja tarvitsisi lekan hienosäätöä hiukan mutta se ei puita haittaa. Liiteri on meillä hiukan hmm hukassa tällä hetkellä, joten käytämme tätä lavaa. Taivutimme jo kaaret tähän lavaan, jotta olisimme laittaneet pressun päälle mutta kun kaaret oli paikoillaan näytti niin hurjan korkealta, että purettiin pois. Pohdimme kolmisen viikkoa mitä materiaaleja meillä on ja kuinka niistä saisi toimivan ratkaisun.

Tasakatto tai pulpettikatto miten se nyt kuvailisi ehkä yhteen suuntaan kaatava. No siis katto siihen tuli.

Kevyesti ja vähän niin kuin väärin laitettu mutta näillä mennään. Vieressä maassa näkyy tuollainen peltinen tiilikuvio kattopelti tuli laitettua tuonne ylöskin. Ylös jää reilusti rakoa niin varmasti kuivuu voi toki vähän vettäkin viskoa sisään.

Pellit ei riittäneet ihan koko mitalle, joten laitan tuohon jossain vaiheessa pienen peltisoiron kevyesti kiinni. Havaitsimme, että kun käytetään klapikonetta niin saadaan sillä edelleen tuosta päästä täytettyä lava ilman, että kattoa pitää poistaa. Vahingossa siis taas tehtiin oikea ratkaisu.

Jotenkin tämä on niin palkitsevaa, kun joku juttu tulee päätökseen ja saa aloittaa uuden jutun ilman, että pitää pohtia kuinkas se juttu nyt tehtäisiin.

Polttopuiden tekoa jokunen aika sitten. Klapikone on vuokrakone omalta kylältä niin myös pyörittämässä ollut traktori. Kylämme on kyllä tässä suhteessa mitä parhain löytyy sitä sun tätä mitä vain hetken tarvitsee mutta säästää aikaa monta päivää.

Tässä tämä lava on pohjamaalattuna. Oli siis meille tullessaan keltainen.

Polttopuita on toki lisää ja ne pitäisi vielä pinota…

Syksyn ihanin ja kamalin viikko.

Syksyyn liittyy ihanuutta ja kamaluutta.

Kanalassa syksy on aina luopumisen tuskaa kun kukot lähtee. Talvisin meillä haudotaan uutta porukkaa. Nyt oli taas edessä valintoja tulevan talven suunnasta.

Pohdinnassa on aina muninta, kanojen koko ja haudonta halut. Kukot on nyt kasvanut noin yhdeksä kuukautta ja on aika laittaa pakastimeen. Kanoja meillä ei syödä vain kukkoja. Kanat vaikka ovat lopettaneet muninnan saavat eläkepäivänsä elää muiden mukana.

Nuori kukko on hyvä lihan lähde. Kana, joka on pitkään muninut alkaa olemaan sitkeää. Tänä syksynä kukkoja meni pakastimeen seitsemäntoista, kiloina hiukan enemmän. Olemme päätyneet jauhamaan lihan maun ja monipuolisuuden takia.

Kukonlihaa

Jauhamme rintapalat ja jalkojen lihat sekaisin. Jaloissa on enemmän makua joten rintapalat hiukan neutralisoi makua.

img_39441

Liha on yllättävän punaista verrattuna broilerin lihaan.

img_39461

Jauhamme lihan kahteen kertaan. Ensin isommilla reijillä ja lopuksi tiheämmällä jolloin saadaan tasalaatuista jauhelihaa.

img_39471

Lopuksi vakumointi ja kuukausi/vuosimerkintä.

Tämä on aina rankka päivä

 

Vaikka tämä kuuluu elämäämme en sanoisi tätä helpoksi. On todella rankkaa pistää kukko päiviltä, enkä tarkoita fyysisesti vaan henkisesti. Aamulla kun tietää kyseessä olevan tämän päivän sitä yrittää nollata pään. Samallahan sitä tekee tilaa ulkoileville kanoille talviasuntoon mutta on se rankkaa.

Samalla joutuu päättämään kuka saa jatkaa sukuansa. Eli täysin laput silmillä ei voi mennä vaan arvioit samalla kuka kukoista olisi mahdollisesti kiltein, lihaksikkain ja lähinnä mitä tulevaisuudessa halutaan.

Joku joskus kysyi onko lapset mukana teurastuksessa? Vastaus: On ja ei.

Ensisijaisesti ajattelemme niin, että kuka tahansa pystyy tekemään tai neuvomaan hätälopetuksen. Lapset eivät  vielä tietenkään pysty mutta osaavat neuvoa mistä pulttipyssy löytyy ja mitä sillä tehdään. Joten on lapset nähneet lopetuksia.

Kuitenkin kun suunnitellaan pakastimen täyttöä ei lapset näe lopetusta eikä eläimet. Lihan jauhamisessa taas lapset ovat mukana ja tietävät mitä lihaa se on.

On syksyssä ollut positiivisiakin juttuja ja lisää tulee.

Meillä käväsi opiskelija neitonen, joka on kiinnostunut omavaraisuudesta. Reippaasti pörhälsi tänne korpeen useamman sadan kilometrin päästä.  Mahtavalla asenteella valjastettu oli hän. Olimme sen päivän ensimmäinen pysähdys ja toinen oli vielä meidän jälkeen. Sinnekkin oli kolmisensataa kilometriä. Seuraavana päivänä meinasi käydä vielä kahdesta kolmeen paikkaa ja kotia.

Tämä opiskelija teki siis gradua omavaraisuudesta. Kyllähän se, että keskustelee ja avaa omaa arkea on itsellekkin mielenkiintoinen retki. Kaikkea ei vain tule arjessa ajatelleeksi. Paljon sain uusia ideoita ja muistiin nousi osa, jotka oli jo unohtunut.

Opiskelijoita pukkaa enemmänkin. Kohta tulee TET:iläinen viikoksi tutustumaan tähän hommaan. Ei ottanut helpointa tutustumispaikkaa. Kait sitä tulevaisuuden nuorissa on vielä niitä, jotka eivät pelkää työtä.

Polttopuita piti myös tehdä.

 

img_39491

Puutalkoissa oli naapurit ja kyläyhdistyksen koneet. Onni on elävä kyläyhteisö, joka helpottaa tätä korpielämää. Talvenvaralle tuli tehtyä kuivia puita ja tulevaisuuteen märempiä puita. Sekapuuta tehtiin joten löytyy pihlajaa, koivua, haapaa, kuusta ja mäntyä. Puut olivat tuulenkaatoja, tienvarrelta, pellonreukselta ja pystyynkuolleita. Kone siirtyi jo seuraavaan taloon ja siellä nyt on sitten oltu auttelemassa.

Tasainen David Brownin jytke taustalla. Säestää tasaista puheen sorinaa. Lintunenkin vielä jossain lauleskelee talventuloa. Pihka tuoksuu ja lämmin tulli meitä helli. Mahtava päivä kertakaikkiaan.