-
Mitä nykyaikainen omavaraisuus oikeasti on?
Sosiaalinen media ja muutkin mediat on myllyttänyt syksyn ajan omavaraistelioita. Jotenkin tuntuu, että siihen on tullut joku kiiltokuva kuva. Siellä ne mökissään istuu, kutovat sukkia ja kuokkivat perunat kellariin. Mitään muutahan ne ei ehdi sitten tekemäänkään. Onko sinulla tälläinen kuva? Tässä olen viimeaikoina tutustunut muihinkin omavaraistelijoihin. Monelta olen kuullut, että tämä on tullutkin reitiksi yrittäjyyteen. Ikää on tullut jo jonkin verran, töitä on tullut tehtyä ja aloja katsottua. Sitten on tullut perhettä ja talo, ne normaalit kuviot. Raha on kuitenkin tuonut ahdistusta. Jotkut on jo kokeillut yrittäjyyttä tai ovat edelleen yrittäjiä. Kuitenkin on tullut ajatuksia ruuan kasvattamisesta ja puutarhan hoidosta. Tekeekö omavaraistelia kuitenkin vain varmuusvarastoa sille jos kaikki ei menekkään…
-
“Omavaraisuuden ja omaperäisyyden rajalla”
Tiimarin sedästä omavaraistumaan. Entisellä ja nykyisellä elämällä on suuri ero. Omaperäisyys on aina viehättänyt minua monessakin muodossa. Jotenkin en ole koskaan löytänyt sitä muottia johon kuulun ja pursuan aina niistä yli. Elin aivan mahtavaa aikaa silloin kun olin Tiimarin palveluksessa. Tapasin ja tutustuin aivan huikeisiin ihmisiin. Rakastin ratkoa asiakkaiden ongelmiaan niin arjessa, juhlassa, sisustuksessa ja askartelussa. Tunsin välillä olevani väärässä paikassa “miesmyyjä rintaliivikaupassa” tuo lainaus on se olotila. Menen asiakkaalta kysymään voinko auttaa? Vastaus: Kyllä, pyydä tuo nais myyjä tänne. Se sattui, samalla päätin, että opettelen jokaisen tuotteen toiminnan ja testaan. Jopa sen shamppanja vispilän. Tilpestä ja hööristä puun mailmaan Pääsin tutustumaan mahtavaan ajatusmailmaan yritysmailmassa. Pääsin käymään tehtaalla joka valmistaa…
-
Omavaraistumisen varjo.
Eihän tässä ole mitään järkeä. Aamulla kun herään kello 6:04 olen lampolassa ennen kun aamukahvi on ehtinyt tippua. Tarkistan onko synnytyksiä ollut, onko niitä tiedossa seuraavaan tuntiin. Huokaisen helpotuksesta, lasken ohimennen laitumilla olevien eläinten määrän, sekin täsmää illalla olleisiin. Painelen takaisin tupaan, laitan puuron kiehumaan. Nuorempi lapsista alkaa ääntelemään siihen malliin, että pakettia on tiedossa. Vaimo singahtaa ohi huomenet toivotellen. Hän laittaa karitsoiden maidot lämpenemään. Vaihdan vaipan ja kuulen kuinka puurovesi kiehuu. Heitän hiutaleet kattilaan, ehdin niitä hiukan sekoittaa, kun vanhempi lapsi tulee pyytämään aamuhalia. Pohdimme missä vaatteissa lähdetään päiväkotiin. Taas se vaimo vilahti ohitse viemään karitsoille sen maidon. Niin se puuro, hellalta pois ja lautaselle jäähtymään, jotta voin kohta…
