-
Uusi vuosi alkoi kuitenkin.
-
Huolista ja murheista osa 2
Tilamme on tällä hetkellä Strömsön vastakohta. Lääkkeet eivät ole vielä saapuneet, joten huolia ja murheita on. Yksi uuhista alkoi hiipumaan lääkettä odotellessa. Soittoa taas eläinlääkärille ja puhelinresepti apteekkiin. Mulle ilmoitus, että sieltä vaan hakemaan. Saavuttuani apteekkiin katson totuutta silmiin, joka ilmentyi apteekkarin muodossa. Kyllä olet oikeassa apteekissa mutta lääke on täällä vasta huomenna. Apteekkari oli kuitenkin avulias ja soitti puolensuomen apteekit läpi ei tätäkään lääkettä ei ole missään. Varasuunnitelma käytöön ja tekstiviestiä eläinlääkärille joka vaihtoi toisen valmisteen, joka löytyi. Nyt on kriittinen potilas saatu lääkittyä hätävaralla. *En mainitse lääkettä siitä syystä, ettei valmistetta käytetä ilman eläinlääkärin laskemia määriä. Osa pellosta menee tässä rytinässä “karanteeniin”, joten on tässä ollut ihan hikinen…
-
Huolia, harmaitahiuksia, vitsauksia ja tiedottomuutta
Kuinka paljon huolia jaksaa kantaa ennen kun on turvallaan? Kuinka paljon pitää jaksaa hyväksyä? Ensin on kettu joka tykkää meidän kanoista todella paljon. Menetyksiä tulee kymmeniä ja syytät vain itseäsi ja hyväksyt tappiot. Kevät alkaa hankalilla tai vaikeilla karitsoinneilla. Kukaan emoista ei tunnu onnistuvan. Jokaisen karitsoinnin aikana olen kyynärpäitämyöten eläimen sisällä varmistaen, että kaikki on tullut. Lääkekaappi kasvaa ja ruiskut tulevat jo rutiini käyttöön. Matematiikasta tulee läheinen ystävä joka auttaa lääkkeiden laskennassa. Kertotaulut alkavat olla hallinnassa ja millilitrat soljuvat normaalissa puhekielessä kuin eurot. Tänä keväänä paratiisiin eksyy kyy. Lampaat saavat osansa lieron touhuista. Jouduimme lääkitsemään ja lääkitys käynnistää synnytyksen. Lampaiden pää eikä keho pysy mukana nopeutetussa ajoituksessa. Pääsemme tuttipullo…
