-
“Omavaraisuuden ja omaperäisyyden rajalla”
Tiimarin sedästä omavaraistumaan. Entisellä ja nykyisellä elämällä on suuri ero. Omaperäisyys on aina viehättänyt minua monessakin muodossa. Jotenkin en ole koskaan löytänyt sitä muottia johon kuulun ja pursuan aina niistä yli. Elin aivan mahtavaa aikaa silloin kun olin Tiimarin palveluksessa. Tapasin ja tutustuin aivan huikeisiin ihmisiin. Rakastin ratkoa asiakkaiden ongelmiaan niin arjessa, juhlassa, sisustuksessa ja askartelussa. Tunsin välillä olevani väärässä paikassa “miesmyyjä rintaliivikaupassa” tuo lainaus on se olotila. Menen asiakkaalta kysymään voinko auttaa? Vastaus: Kyllä, pyydä tuo nais myyjä tänne. Se sattui, samalla päätin, että opettelen jokaisen tuotteen toiminnan ja testaan. Jopa sen shamppanja vispilän. Tilpestä ja hööristä puun mailmaan Pääsin tutustumaan mahtavaan ajatusmailmaan yritysmailmassa. Pääsin käymään tehtaalla joka valmistaa…
-
Omavaraistumisen varjo.
Eihän tässä ole mitään järkeä. Aamulla kun herään kello 6:04 olen lampolassa ennen kun aamukahvi on ehtinyt tippua. Tarkistan onko synnytyksiä ollut, onko niitä tiedossa seuraavaan tuntiin. Huokaisen helpotuksesta, lasken ohimennen laitumilla olevien eläinten määrän, sekin täsmää illalla olleisiin. Painelen takaisin tupaan, laitan puuron kiehumaan. Nuorempi lapsista alkaa ääntelemään siihen malliin, että pakettia on tiedossa. Vaimo singahtaa ohi huomenet toivotellen. Hän laittaa karitsoiden maidot lämpenemään. Vaihdan vaipan ja kuulen kuinka puurovesi kiehuu. Heitän hiutaleet kattilaan, ehdin niitä hiukan sekoittaa, kun vanhempi lapsi tulee pyytämään aamuhalia. Pohdimme missä vaatteissa lähdetään päiväkotiin. Taas se vaimo vilahti ohitse viemään karitsoille sen maidon. Niin se puuro, hellalta pois ja lautaselle jäähtymään, jotta voin kohta…
-
4 vuotiaan ensimmäiset kuvat
Tervetuloa seuraamaan miltä meidän mailma näyttää 4 vuotiaan silmin. Joissain kuvissa saattaa esiintyä sormi mutta se kuuluu asiaan. Tässä on meidän kuvaaja ilman rajoja. Lampaat pääsivät pieneen tarhaan opettamaan karitsoita aitalankoihin. Toi kyykkijä on mun isä joka tuijottelee lampaita, ettei ne luikahda karkuun. Käytiin ostamassa valmiita taimia varmuuden vuoksi kun isä epäilee omien taimien onnistumista. Kasvihuoneessa on vielä porakone kun se on vähän kesken. Tuolla se isä vielä jotain ruuvailee. Vedenkeräyspönttö on päässyt vähän kuivahtamaan. Äiti ja minä. Äiti kokeili mun kameraa. Tossa talossa me asutaan. Pituus ei ole esteenä ottaa mielenkiintoisia kuvia. Iskä näkee tässä kuvassa jotain hienoa. Sehän on vaan autonikkuna. Toi on taas mun iskä.…
Saatat myös pitää
Kameran saalista kesä-syksy 2016
