Omanlaisen isän arkea.

Jossain on jo huhuttu, että emäntä lähti opiskelemaan. Tämä tieto pitää paikkansa. Saattaapi hän jossain vaiheessa sanasen kirjoittaakkin opiskelijan arjesta.

Itse sain opiskelu mahdollisuuden emännältä, joten nyt on minun vuoro hoitaa kotia ja pitää se kasassa. Olen huomannut itsessäni uusia piirteitä, joita en omakseni tunnista. Kontrolli ja organisointi kun olen saanut elää päivä kerrallaan nyt en elä. Elän kyllä ja suurella sydämmellä elänkin. Kuitenkin on hirmuisesti asioita, joita tehdä, limitellä, lomitella, pinota, koota ja järjestellä.

Olen päässyt hirmuiseen uuteen moodiin tässä järjestely jutussa. Tiukkaakin tiukemmat ajat ja käskyt. Voisin kuvitella, että armeejakin on helpompi paikka kun meidän aamu herätykset ja toimet.

 

Meidän tai siis minun ja tyttöjen aikataulu (Aikana jolloin oli päiväkoti herätys)

5:30 Nousen lämmittämään pataa ja laittamaan lypsypaikan kuntoon.

6:00 Alkaa lysy

6:30 Alkaa lypsykoneen pesu (kannan 3x 20litraa kuumaa vettä 50 metriä) ja maidot sisälle. Heinät lampaille. Tyttöjen herätys.

7:00 Pesu loppuu. Nuoremmalle aamupuuro ja vanhemmalle vaatteet päälle.

7:30 Lapset autossa ja matka päiväkotiin.

8:00 Päväkoti.

8:30 Kotona aamukahvi.

8:45 Kanalaan vedet ja ruuat.

9:00 Vedet lampaille.

9:30 Sekalaista juoksua ja ruuan valmistus.

11:00 Pienemmälle tytölle ruoka ja itselle myös.

12:00 Pienempi päiväunille ja omaa aikaa löhötä.

13:00 Kanalasta munat ja niiden pakkaus.

13:30 Heinää, kauraa ja vettä lampaille. Naudoilla automaatti kupit ja vapaa heinä isosta paalista.

14:00 Pienen tytön herättelyä ja välipalaa.

14:30 Lähtö päiväkodille.

15:00 Päiväkodilla.

15:20 Kauppa tai kotiin.

16:00 Pihaleikkejä ja eläinten tarkailua.

17:00 Lapset sisälle välipalaa kaikille.

17:30 Padan lämmitys

18:00 Lypsyn aloitus

19:00 Sisälle pesujen ja kaiken jälkeen. Iltapala.

20:00 Nukkumatti on jo todennäköisesti lapsilla kylässä.

21:00 Alkaa vanhemmatkin olemaan siinä pisteessä, että uni vie voiton.

Poikkeuksena karitsointiaika ja poikimiset. Silloin ollaan yö joko valveilla tai vuorotellen valveilla parituntia kerrallaan lampolassa.

Kesä ja laidunaika helpottaa.

Laidun aika lisää työtä aitojen kanssa ja eläinten siirtelyn muodossa mutta helpottaa ruokintaa. Päivästä vapautuu muutamatunti seurustelulle, talven aikana suunnitelluille brojekteille ja kasvien hoitoon.

Omia tuntoja ja ajatuksia.

Ei voi kieltää, etteikö aluksi ollut outoa aikatauluttaa aikaa ja päiviä. Välillä jopa turhauttaa koko aikainen kiire ja kellon tuijotus. Onneksi loma-aika antaa joustoa aikatauluun koska pakolliset aamu ja iltapäivä ajot jäävät pois. Useammin kuin kerran kävi mielessä päiväkodin pois jättäminen kuitenkaan se ei olisi lapsen edunmukaista. Sosiaaliset taidot kehittyvät kuitenkin eritavalla kun on oman ikäistä seuraa.

Olemme tälle matkalle lähtenyt sillä ajatuksella, että lapset ja heidän tarpeensa täytetään ilman ideologista estettä. Emme siis ajattele, että lapsiemme pitäisi olla omavaraisia kuitenkin heille tehtäviä hankitoja harkitaan. Palveluita joita he tarvitsevat ei estellä vaan annetaan heidän käyttää normaalisti lapsille kehitettyjä palveluita. Tarkoitan tässä kohti päivähoitoa, neuvolaa, rokottteita ja terveyden huoltoa. Heillä on oma elämä edessä ja meillä ei ole oikeutta estää heidän kehitystä tai terveyttä kehittymästä normaalisti.

Toki he joistain asioista jäävät paitsi ja kokevat jotain mitä muut eivät koe . Kaikilla lapsilla on hiukan erilainen lapsuus, joten tärkeintä on pitää se turvallisena.

Koti-isyys on varmaan ollut jollain tapaa sisään rakennettu juttu. Olen kirjoittanut esseen kahdeksannella luokalla koti-isyydestä ja silloin jo punninnut mitä muut siitä ajattelevat. Oli osittain rankkaa tekstiä kuinka koti-isyys silloin koettiin. Saattaa olla, että julkaisen sen tekstin vielä jonain päivänä. Tätä esseetä en kuitenkaan ollut palauttanut opettajan tarkistettavaksi koska oli poliittisesti kantaa ottava ja opettaja vanhollinen.

4 vastausta artikkeliin ”Omanlaisen isän arkea.”

  1. Minusta on hauska lukea tätä blogia. Hatunnosto! Mutta mihin tarvitset 3×20 l kuumaa vettä lypsykoneen pesuun, olettaen että sinulla kannukone? Itsellä pesurutiinina huuhtoa ensin lypsykoneen imulla sen verran haaleaa vettä että maitojämät veks. Tämä vesi kanojen rehuun oivallista. Sitten 10 l kuumaa pesuainevettä imen läpi pari kertaa kierrättäen. Sitten 10 l kuumaa huuhteluvettä, lisäksi haaleaa vettä noin 5 l varmistaakseni huuhtelun. Kerran viikossa auon ja harjaan keskiön mutta en nännikumeja enää harjaile, kuluvat. Vuoropesu tai yhdistelmäpesuaine hapanpesun kanssa. Eräs tila huuhteli vain illalla hyvin ja aamulla pesi paremmin. Maito pysyi luokissaan. Tsemppiä!

    1. Kiitos viesteistä en kaikkia julkaise tässä. Vastaan kuitenkin: Vaikka viestit eivät heti ilmesty tänne blogiin ovat tulleet läpi. Valitettavasti blogin viesteihin eksyy paljon mainoksia joita en halua julkaista. Julkaisemattomuuden syy on, etten halua levittää kenenkään teidän koneisiin mitään pöpöjä.

      Kannukone olisi monella tapaa hyvä. Meillä on nyt putkilypsykone johon saa myös kannulypsimen. Kannulypsimen kannu oli vaan vuosien saatossa päässyt ruostumaan huonon säilytyksen vuoksi. Kone on tuotu lantisestä suomesta tilalta jossa isäntä kuoli saappaat jalassa toista kymmentä vuotta sitten. Valitettavasti perheessä ei ollut muilla kokemusta koneen käytöstä tai säilytyksestä. Pitkään oli puoli puhtoisena vehkeet seisseet. Paljon joutui vaihtamaan osia jotta sai puhdasta maitoa taas läpi.

      Putkilypsykoneemme putken pituus on alle 2m ja yhdellä lypsinten paikalla. Tämän takia joudumme pyörittelemään vesiä.
      Ensin viileä huuhtelu maidot pois.
      Toiseksi pesuaine kierto +40 – +70 astetta minimissään 5min, jotta kone kierrättää pitää olla riittäväasti vettä.
      Kolmanneksi kuumavesi läpi.
      Viimeisenä kuumavesi kierto ja tämä vesi jää huuhtelu vedeksi seuraaavaan pesuun.

      Pesuainetta käytetään koneen koon takia ”suositusten alle”. Kerran viikossa teemme tuhdimman pesun.

  2. Luin aiemmin käsinlypsystä kertovan artikkelisi, hieno teksti mutta minun näkemykseni on että käsinlypsyssä on hyvä lypsää aina viime tippaan tyhjäksi. Konelypsyssä saa jättää hiukan maitoa siksi ettei tule tyhjälypsyä koneella mikä on haitallista utareterveydelle. Käsin sitä ei voi tehdä:) Koneenkin jälkeen voi loppumaidot käsin lypsää jos haluaa.
    Itse lypsän käsin järjestyksessä: pyyhin, lypsän etuvetimet ensin tyhjäksi, takavetimet, kerta uudelleen molemmat ja loppulypsy. Sitten pyyhin vetimet uudelleen ja rasvaan. Sanko polvien välissä tai rehusäkin tms. päällä lattialla jottei pohja likaannu johon kosketaan kun maito kaadetaan siivilään. Näit on monia tapoja:) tsemppiä!

    1. Käsinlypsy on hienoa ja tykkään siitä. Valitettavasti meillä on niin madallettua mallia nuo isk:t ettei ämpäri mahdu alle, jonka takia käytämme laakeaa kattilaa. Toista on tuon Hol+Li:n kanssa kun voi melkein selkä suorana lypsää.

Kommentointi on suljettu.