Suunnitelmien muutos

Luulin ja kuvittelin näihin aikoihin kirjoittavani mullistavasta ekoteosta. Haluaisin kirjoittaa nyt siitä kuinka hienosti perheen kuljetin kulkee e85 polttoaineella. Tätä hehkutusta saa odottaa, kun toinen kuljetin päätti pettää.

Tämä on kirjoitus varautumisesta kuljetuskaluston kanssa. Meillä on perheen kuljetin ja tavaran kuljetin. Perheen kuljettimena toimii Chrysler merkkinen tila-auto ja tavaraa kuljettelee Mercedes-benz IMG_2937[1]sprinter “pullakopilla”. Molemmilla on ikää yli kymmenen vuotta ja kilometrit lähentelee tai mennyt yli puolenmiljoonan. Ikä ja kilometrit siis antavat minulle vapauden testailla ja fiksailla näitä ilman hirmuisen tappion mahdollisuutta. Tilakuljetin merkistä huolimatta on valmistettu euroopassa Mersun tehtaalla.

Molemmat ovat yleisesti käytössä niin euroopassa kuin Suomessakin. Tämä on hyvä huomioida, kun pohtii varaosien hankintaa ja hankinta hintaa. Romuttamoilla on runsaasti tarjontaa ja iän myötä tarvikeosiakin löytyy.

Nyt on kevääksi tosissaan hommia tuon tavaran kuljettimen kanssa mutta eiköhän se vielä herää eloon. Harmaita hiuksia on tullut pohtiessa miten eläimille haetaan ruokia, kun on ollut itsestään selvää, että tavaran kuljetin on rivissä.

Perhe kuljetin on nyt riisuttu pariin otteeseen penkeistä ja täytetty heinäpaalella. Pieniä paaleja tuohonkin kuljettimeen menee ihan hyvä määrä noin 28 kapaletta. Vajaan viikon heinät kerralla, onneksi heinät saa läheltä eli noin 10km niin voi tehdä useamman keikan. Tämä on myös samalla innoittanut varautumaan paremmin ja pohtimaan vetokoukkua.  Peräkärryjä on pihassa kuitenkin useampia mutta koukku on vain tavaran kuljettimessa.

Kaura tuotti myös oman haasteensa, kun on tullut meille suursäkeissä niin eipä sitä saanut tuonne perhe kuljettimeen kun luukku aukeaa ylöspäin. Onneksi saatiin myllyllä säkitettyä pieniin säkkeihin niin saatiin sama määrä kulkemaan mikä normaalistikkin. Taiteilua ja joustoahan tässä nyt on joutunut hiukan harjoittelemaan.

Vaikka taloudellisesti ei ole järkevää pitää kahta autoa. Päätimme tänne muuttaessa sen olevan minimi. Kaupoille ja palveluihin on kuitenkin yli25 kilometriä. Osien osto tehdään normaalin kaupassa käynnin yhteydessä.

Emäntä on  ollut jossain määrin kiinnostunut autoista ja niiden korjaamisesta. Renkaat vaihtuu, kun ottaa riittävän vipuvarren, öljyt, suodattimet, hihnat ja nesteiden laitot, tarkistukset on jo rutiinia. Tämä helpottaa kommunikointia, kun osia pyytää hakemaan. Osien nimet kun ei aina ole hallussa mutta kun osaa selostaa mistä se on pois tai minne sen tarvitsee pääsee jo pitkälle. Välillä on otettu kuva, jotta tulisi oikea kun melkein toimivaa osaa ei aina uskalla pois ottaa, jos joutuu odottamaan useamman päivän. Onhan tämä aiheuttanut välillä hämmennystä ja kehoitettu tuomaan auto huoltoon. Nykyisin hiukan helpompaa, kun osamyyjät on oppinut tuntemaan.

Meillä on autoille muodostunut jokin kummallinen arvostus tässä viime päivinä. Rahallista arvoa niillä ei juuri ole. Kuitenkin kävin väliaikaista autoa etsimässä eri sivustoilta. Vaikka en uusinta tai edes ruosteetonta etsi niin haastavaa se on. Löytyy kyllä halpoja ja sitten tulee se mutta takaovet aukeavat ylös, ei vetokoukkua, kaukana tai auton kantavuus ei riitä. Idea ei ole ostaa korvaajaa vaan sijaisauto niin en siltä paljoa vaadi.

 

2 thoughts on “Suunnitelmien muutos”

  1. Auto on monelle Suomessa hyvin tärkeä, vaikka tätä asiaa ei hallituksemme oikein ymmärrä. Ettehän tekään missään “Kainuun korvessa” tai “Lapin erämaassa” asu, vaan juurikin 25km päässä Jyväskylästä – isohkosta kaupungista. Julkinen liikenne hoituu erinomaisesti, jos asut 25km päässä Turun tai Helsingin keskustasta, mutta siihen se sitten loppuukin. Jo Tampereella on vaikeaa päästä kaupungin keskustaan tuolta etäisyydeltä, muista kaupungeista ja taajamista puhumattakaan. Silti meillä vain puretaan ja vähennetään julkista liikennettä “säästösyistä”. Mitähän sillä loppujen lopuksi säästetään? Niin eikä julkisilla kulkuvälineillä onnistu heinäpaalien kuljetus mitenkään. Se vetokoukku ja auto on siis oltava… ..
    Voiko autoon kiinnittää jälkeenpäin vetokoukun? Kiinnitetäänkö se auton koriin vai taka-akseliin?? Vai mihin? Ei sitä siihen takapuskuriin voi ainakaan kiinnittää, eihän se kestä. Mitä kautta päkärryn valoja hoitelevat piuhat vedetään?? Muorille tuli heti noin puolen tusinaa kysymystä mieleen. Sen tiedän että auton kokonaispainolla on jotain tekemistä asian kanssa , sillä esim Punto on liian kevyt vetämään mitään pulkkaa suurempaa ja painavampaa perässään!!
    Toivon että saat asian järjestymään. <3

    1. Peräkoukku asennetaan autonrunkoon pulttiliitoksella. Auton rekisteriotteesta käy ilmi perävaununmassa jarruin ja jarrutta. Kuorma-autoissa massaan vaikuttaa peräkoukku valmistajan painorajoitukset. Sähköt vedetään takavaaloista nyky autoissa on valmiiksi asennettu pistoke jomman kumman takavalon umpion taakse. Runkoon on autovalmistaja tehnyt valmiiksi johtojen läpivientiä varten reijän joka on yleensä kumitulpalla tulpattu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *