Blogi

Meillä kompostoidaan jokaisella nurkalla ja lannoitetaan miten sattuu

Tämä kirjoitus on Huhtikuun jakso sarjassa #Suuntanaomavaraisuus, sarjassa seurataan eri blogien tekoja kohti omavaraisuuttaan jokainen kirjoittaa omista lähtökohdistaan. Nyt kirjoitamme kuinka kompostoimme ja lannoitamme. Lopusta löytyy linkit toisiin blogeihin.

Komposteilla hurjastelua ja rauhallisempaa köröttelyä

Aloitetaan meidän rauhallisesta kasvavasta matokompostista. Se on ehdottomasti kaunein komposti, joka tuottaa jopa hedelmää, oikeastaan paprikaa. Tämä ei vedä hirmuisia jätevuoria mutta täsmälannoituksena toimii kuitenkin. Tämä kompostori ottaa vastaan noin puolisen desiä viikossa etupäässä sitrushedelmien kuoria, salaattia, kurkun päitä ja paprikan lehtiä. Mitään missä on siemeniä ei kannata laittaa, koska rupeaa kasvamaan. Kukkaruukku on noin 5 litran kokoinen ja sinne taisi mennä parikymmentä matoa vuosi sitten. Paprika on istutettu tarkoituksella (säälistä syksyllä otettiin sisälle) ruukkuun tuottamaan suippopaprikoita ja madot hoitavat lannoituspuolen, kun muistaa vaan ruokkia niitä matojen vuoksi kastelu tapahtuu pari kertaa päivässä, jotta ne ei huku kastelussa. Toki ruukussa on pohjassa reijät, että ylimääräinen vesi tulee pois.

Matokomposti on myös sisällä, joka vetää paljon enemmän jätettä kuin tuo ensimmäinen. Se on kooltaan nyt 65 litraa mutta ajatus on suurentaa se 200 litraan. Meillä heitellään astiaan pitkin viikkoa tavaraa ja kerran viikossa käännetään käsin sinne massan alle jolloin sitä alkaa madot paremmin hyödyntämään. Nämä sisämadot ovat “kasvatuksessa” joita sitten käytetään kesällä heinäjätteen tuhoamiseen. Lampailta ja naudoilta kun tulee paljon alle vedettyä, pihaan varissutta heinäjätettä ja maatuminen itsellään on aika hidasta niin madot nopeuttaa prosessia. Teemme nykyään sen auma muotoon, jolloin se on helppo jatkossa ottaa traktorin levittimeen ja puutarhaan tai pellolle. Etupäässä lannoitetaan laitumia runsaan siemenvaraston vuoksi.

Lantapehkukomposti ensin se jää hetkeksi lepäämään keväällä paikoilleen. Kun se alkaa lämpenemään ja muuttumaan irtoavaksi niin se aumataan ulos, jossa sitä käännellään kerran kuukaudessa jotta lämpö olisi mahdollisimman tasainen ja kova. Talveksi se jää hautumaan ja seuraavana keväänä on levitettävissä tarvittaviin paikkoihin.

Lämpökomposti on meillä ongelmallisemman jätteen hävitys keino. Ongelmallinen jäte on siementävät tai juuresta leviävät rikaruohot ja kokonaiset huonoksi menneet juurekset. Jotenkin olen tullut tauti kammoiseksi näinä vuosina ja jos joku kasvis mätänee itsekseen talvisäilytyksessä en halua sitä laittaa avokompostiin ja siitä sitten maahan. Ensin se menee meillä lämpökompostiin ja sen jälkeen vielä jälkikompostointiin, jotta mahdollisesti juureksessa ollut kasvitauti saataisiin poistumaan. Lämpökompostilla on hyvä välillä hurjastella ja lämmittää se yli 70 asteen. Hurjastelussa on ollut hyvänä bokashi kompostin tuotokset. Toki hyvään lämpöön pääsee urealla ja liotetuilla herneilläkin.

Bokashi on omanlainen maailmansa ja helppo hävittää kasvisjätettä pieneen tilaan. Bokashi on tällä hetkellä tauolla. Bokashi ja madot kun eivät sopineet yhteen.

Lannoittetaan silläkin mikä ei lannoita

Tuntuu, että lannoitus muotoja on yhtämonta, kun on kotipuutarhuriakin (opiskelleet puutarhurit on enemmän samaa mieltä keskenään.) Meillä maankunto katsotaan lierojen määrällä. Madot kertovat meille kuinka hyvässä kunnossa meidän maaperä on ja maaeläimet ovat muutenkin meillä suuressa osassa lannoitusta. Monivuotisilla kun on pintalannoitus lannalla ja viherlannoituksellakin niin tarvitsemme maaeliöstöä kuljettamaan sitä maan sisään kasvien juurien käyttöön. Maaeliöstö auttaa kahdella keinolla meitä ne syövät lannoitukseen tarkoitetun aineksen ja ulostavat käytäväänsä ja toinen on, että vesi huuhtooo ainekset heidän käytäviinsä. Lisää tietoa juurista.

Marjapensaiden alueella käytämme monivuotista viherlannoitusta ja yksivuotisia lisäämässä juuri- ja vihermassaa. Lantakompostia annostellaan suoraan puskien juurelle toimii keväällä hetken myös katteena.

Monivuotinen viherlannoitus pohja muodostuu timotei, nurminata, valkoapila, puna-apila, hunajakukka, veriapila, viljatatar joidenka lisäksi tänävuonna on yksivuotisista vehnä ja kuitupellava.

Mansikkamaalla, joka perustettiin puhtaaseen turpeeseen meillä on käytössä lannoituksessa ja katteena valkoapila. Kaikki muut tulokas kasvit kitkemme pois mutta valkoapila saa kasvaa multa alueet täyteen. Mansikkamaamme on tästä syystä täysin muoviton. Mansikkamaan lannoittaminen muulla tavalla on mahdotonta, koska on kaivon ympärillä.

Kasvimaalla käytämme lantakompostia sekoitettuna lämpökompostin jälkikompöstoidun tavaran kanssa. Tämä lannoitus tapahtuu mekaanisesti maata kääntämällä, jotta lannoitus sekoittuu tasaisesti joka puolelle.

Edistyminen

Polttopuut oli ainakin siinä alkuperäisessä listassa ja niitä on nyt kasattu pikkaisen.

Kylvöt on alkanut. Maissi on testannut sopivan kokoista astiaa nyt kuukauden ja se on löytynyt, joten huhtikuun aikana aloitetaan suuremman määrän purkitukset. Pääsiäinen innoitti kuitenkin laittamaan myös tomaatit multiin ja taisi sinne mennä parsakin. Kesä 2021 on meillä kukkien vuosi, joten niitä laitoin mutaman multiin. Päädyin aloittamaan tämän kukkien esikasvatuksen kevyesti, joten nyt laitoin vasta seitsemäntoista lajiketta, koska homma sujui helpoti tuossa tuvan lattialla. Tein siihen sellaisen kivan liukuhihna työskentelypisteen, että siemen laatikkosta ensin arvottiin siemenet, multaa purkkeihin ja purkit nurkan taakse. Näin jälkeenpäin oli hankaluuksia löytää valoisaa kohtaa, kun kukkia tuli 230 purkillista ja tomaatteja 72 purkkia. Tietenkin mun testaus purkit oli jo ikkunoilla joita on vaivaiset kolmisenkymmentä.

Puuvartisten kasvatus oli myös listassa ja sanon minä nyt pahasti. Paska jänis on ihan kamala tuholainen. Omenapuita kun on yritetty tänne juurruttaa niin perseelleen menee niin, että lompakkoon sattuu. Ekana vuonna seitsemästä neljä meni jäniksen poskeen. Nyt sitten yksi kuoli muuten vaan ja kaksi jäljellä toisen taisin tappaa lumella ja jänis popsi sen viimeisen. Paska jänis sanon minä. UGH!!! Kesällä meinaan jakaa hiukan luumuja ja kirsikoita uusiin paikkoihin. Samalla pohdin jos vaikka löytäisin puutarhamyymälästä niin pahanmakuisen omena lajikkeen josta en pitäisi niin voisi jäniskin sen jättää rauhaan. Pitää myös sijoittaa niin, että tämä auraajakaan ei pääse sitä runnomaan.

Linkit yhteistyö blogeihin nauttikaa:

Vyöhyke 1

Multavarpaan maailma  https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisuus-huhtikuu2021.html

Sateenkaaria ja serpenttiiniä  https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/04/ylpea-kompostin-omistaja.html

Apilankukka http://www.apilankukka.fi/suuntana-omavaraisuus-2021-4-kompostointia-ja-sita-ihtiaan/

Kakskulma https://kakskulma.com/aloitin-bokashoinnin-kun-jate-muuttuu-raaka-aineeksi/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/huhtikuu2021/

Vyöhyke 2

Finland Urban Farming  https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2021/04/komposti-puutarhailun-sydan-ja-keuhkot.html

Kohti laadukkaampaa elämää  https://varmuusvara.blogspot.com/2021/04/huhtikuu-2021.html

Omavarainen vegaani https://www.omavarainenvegaani.fi/post/bokashi-on-vegaanisen-puutarhurin-paras-kaveri

Vyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-4/

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2021/04/omavaraisuutta-vuodelle-2021-huhtikuu.html

Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuu2021/

Villa Kotiranta https://www.villakotiranta.fi/kotipuutarhurin-huhtikuun-kuulumiset-omavaraisuus-osa-4-2021/

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=21149

Metsä Heini https://metsanheini.wordpress.com/2021/04/04/suuntana-omavaraisuus/

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/04/helppo-ja-toimiva-komposti-omavaraisuus.html

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisempi-elama-2021.html

Rakkautta ja maanantimia  https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-4.html

Mummon kirja https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/04/kompostoinnista.html

Vyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/04/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/meilla-kompostoidaan-jokaisella-nurkalla-ja-lannoitetaan-miten-sattuu/

Vyöhyke 5

Puutteela https://puutteela.com/?p=680

Vyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/04/05/huhtikuu-21-lannoitus/

27 kommenttia

  • Tiiu/Puutarhahetki

    Kiinnostavat nuo matokompostinne! Meilläkin jänis pääsi omenapuun kimppuun verkotuksesta huolimatta. Ajattelin kokeilla vielä pelastaa sitä sillastamalla, saa nähdä, miten käy. Aurinkoista huhtikuuta!

    • Isäntä

      Jänikset on kyllä nyt iskenyt kiuku hermooni. Tunnustan kuitenkin, että se ei ole jäniksen vika vaan oma suojaus on ollut ilmeisesti riittämätön.

  • Emma/Caramellia

    Nyt on kyllä ollut jäniksistä harmia monin paikoin. Meillä ovat käyneet lähimmillään kolmen metrin päässä ulko-ovesta mutta toistaiseksi näkyviin paljastuneet vahingot ovat vanhojen omenapuiden maahan asti ulottuneita oksia mitä olin joka tapauksessa muutenkin karsimassa. Taimia en ole päässyt vielä edes kurkkaamaan, hieman hirvittää onko latvoja napsittu kun hanki on ollut just sopivalla korkeudella… Mutta matoja pitäisi täälläkin laittaa sisätöihin. Viherhuoneessa on kuitenkin ämpäri jos toinenkin kasvatusastiana niin niihinhän saisi näppärästi matosia hommiin. Olisi tilaa möngertää 🙂

  • Helka

    Nerokas idea tuo matokompostori paprikaruukussa! Haluaa sellaisen myös! Meidän inkivääriviljelys taitaa muuttua lähiaikoina kompostoriksi.

    • Isäntä

      Pohdin tuossa talvella, että toimisi vaikka huonekasveilla useammassa ruukussa. Meillä vaan ei ole normaaleita huonekasveja, niin paprika toimii korvikkeena.

    • Isäntä

      Joo, överit on aina parempi kuin vajarit. On ensisjainen motto ja toisena tulee sitten. Liian kanssa pärjää aina.

  • Johanna / Toivola

    Heihei, enpä ole ajatellutkaan että matokompostissa voisi suoraan kasvattaa, tämä ei ole selvästi vahvimpia alueitani, mutta opia ikä kaikki =). Mulla on matojen mentävä aukko sivistyksessä, ovatko nuo madot siin ihan maasta kerättyjä vai onko tuo joku oma “rotunsa”?

    • Isäntä

      Matoja on olemassa monen rotuisia. Meillä on kotoperäinen tunkiolioro joka on lähtöisin Kiteen madolta. Näin emme levitä myöskään vieraslajeja ympäristöön. Tunkio lierot talvehtii munana joten vieras lajitkin voivat selvitä talvesta.

  • Nora/Kakskulma

    Kiintoisa toi valkoapila mansikoiden kanssa! Eikö apila tukahduta mansikoita, tuntuu että meillä apila kasvatti semmosen juurimaton ettei sinne joukkoon muuta mahdu?

    • Isäntä

      Tämä selviää tulevana kesänä. Mansikat on aika korkealla kummulla ja valkoapila kylvetty vain kumpujen väliin, jotta mansikka saisi etumatkaa mutta voi käydä huonosti. Syksyllä viisaampia. Mansikkamaa perustettiin vasta viime kesänä joten alussa ollaan kokeilussa.

  • Jovelan Johanna

    Tuopa vasta mainio idea, että antaa matojen hoitaa myös ruukkukasvatettavan ruokinnan. Kirjoitit tuossa, että: “matojen vuoksi kastelu tapahtuu pari kertaa päivässä, jotta ne ei huku kastelussa” pitääkö siis tosiaan joka päivä kastella pari kertaa? Kuinka paljon annat vettä kerralla? Tuo kuulostaa kovin paljolta kun meinasin, että tuota voisi kokeilla sitruksille, mutta niitä sopii kastella vain kerran viikossa lepokauden aikana, muuten puu ei tykkää.

    • Isäntä

      Toki kastelua voi muokata kasvin mukaan. Meillä on nyt paprika tuottavassa kukinta vaiheessa ja kasvu on hurjaa, joten tarvitsee vettä mutta alusastia on pieni ja kastellaan juurelle. Kasteluveden määrä on vain 0,5-1,5dl kerrallaan, joka johtuu ruukun koosta. Päältä kastelu kun täyttää huokoisen mullan ilmataskut päältä kastelussa. Altakasteluruukuissa tai isommalla alusastialla kastelua voi harventaa ja määrää lisätä. Madot eivät tarvitse vettä vaan kosteat olot.

  • Urban Farming

    MInulla on ollut sisäkukissani eli 40-50 cm saviruukuissa lierot apureina yli 10 vuotta. Todella mainioita kuten myös puutarhassa. Syövät vanhat juuret, hoitavat lannoitusta ja pitävät mullan ilmavana. Kukat rakastavat. Matokompostista vasta haaveilen ja lueskelen. Boka on nyt jälleen kerran kokeilussa. Kompostointi on niiiiin ihanaa, kaikissa muodoissa. En voi mitenkään käsittää niitä, jotka haaskaavat hyvät ravinteet ja vievät biot joko sekaroskikseen tai antavat pois kunnan biojätekeräykseen ja vieläpä maksavat siitä, että menettävät ravinteet…..

    • Isäntä

      Facebookissa on ryhmä tai sitten Sadulle tsajut (at) gmail.com toimii jos ei ole facebookissa. Lisään linkkisi omaan listaani.

  • Stella

    Tuo viherlannoitekasvien käyttö on itsellä vielä kokeilematta, vaikka olen yrittänyt asiaa kovasti opiskella.

    • Isäntä

      Pitäisi viherlannoituksesta kirjoittaa oma postaus ennen seuraavaa kk postausta.

  • Kotivaaraska

    Saatanan Jänes! Muistan kun joitain vuosia sitten oli talvella niin kiva katsella, kun pupu pöllyti menemään pitkin pihaa, keväällä sitten tajusin, että se saatanan jänes oli popsinut omenapuista kuoret ja aronioista kaikki versot ihan tapeiksi.

  • Laura / Sateenkaaria ja serpentiiniä

    Eipä ole tullut mieleenkään, että voisi suoraan kasvattaa kompostiruukussa. Kiitos siis vinkistä 🙂

    Rusakot piinaavaat täällä meillä myös. Omenapuut ollaan saatu säästymään pahimmalta tuholta, mutta kaikkien uusien pensaiden kärjet on ollut pakko käydä nakertamassa. Toivotaan, että tekin saisitte pitää puut itsellänne.

    • Isäntä

      Nyt tuntuu, että olen saanut selville miksi täällä on ennen ollut vain pahanmakuinen talviomenapuu. Se ilmeisesti maistui niin pahalle, että karkotti myös jänikset.

  • Luomulaakson Maria

    Oi onpa teillä komposteja, mistä valita! Pitää kyllä nyt ottaa opiksi. Moni vaihtoehto olisi todella mielenkiintoinen tänne meillekin käyttöön. Ja jänikset ovat tänä vuonna kyllä oleet juuri niin ikäviä kuin voivat olla. Meiltä meni yksi omenapuu. Harmittaa!

    Aurinkoista kevättä sinne teille!