Nyt se alkaa siis kevät. Matoja tuli meille hommiin noin 70 kappaletta. Niiden pitäisi tuplaantua parissa kuukaudessa. Tosin tämä populaatio voi lisääntyä nopeammin koska mukana tuli vähän vanhaa pohjaa jossa saattaa olla munia jo valmiiksi.

Meille valikoitui monen ikäisiä matoja, joten ihan tarkkaan ei voi sanoa kuinka nopeasti tai hitaasti populaatio tulee kasvamaan. Kirjallisuutta ei ihan hurjasti ole tai ainakaan pelkästään matokompostoinnista. Kuitenkin matokomposteista on hurjasti videoita, jos vain englannin kieli taittuu. Olen huomannut, että videoilla puhutaan aika simppeliä englantia ja “uudet vieraat sanat” toistuvat monessa kohdassa, joten voi pienellä päättelyllä tajuta mitä se tarkoittaa. Välillä on pakko sanakirjaa käyttää onko se arvaus mennyt sinne päinkään.

Miltäs matokomposti näyttää?

Nyt aluksi päädyin läpinäkyvään astiaan. Tämä ei ehkä ole kaikkein suotavin vaihtoehto. Olen kuitenkin nyt alussa ja utelias niin näin pääsen selville mitä siellä tapahtuu häiritsemättä.

Olin tietysti niin innokas, että kamera ei ehtinyt mukana. Joten joudun sanallisesti kertomaan mitä tein.

Pohjalle laitoin ensin 30 munan kennoja koko pohjan alueelle. Vähän joutui leikkaamaan ja limittäin laittamaan. Tämän ajatus on toimia salaojana, eli ylimääräinen kosteus laskeutuisi tuonne tyhjään tilaan. Munakennojen päälle laitoin multaa niin, että kennot peittyivät. Tässä kohti kippasin madot mukaan ja mukana tulleen pohjan. Mullan päälle laitoin perunankuoria, banaaninkuoria, mandariininkuoria taisin vielä kahvin porotkin heittää päälle. Puunkantokopasta löytyi heiniä ja kuorimujua kippasin nekin tänne. Jauhoin kuivattuja kananmunankuoria vielä päälle jotta PH arvo pysyisi suotuisana. Kaiken tämän päälle laitoin vähän lisää multaa ja sanomalehden sivun kaksinkerroin.

Madot pitävät pimeästä, joten toivon, että sanomalehti pitää kosteutta ja pimentää heidän työskentelytilan.

Miksi?

Olen niin super kyllästynyt hukkaheinään. Se on heinän kortta ja maatuminen hidasta.

Ajatuksena oli aluksi, että bokashi olisi siihen hyvä ratkaisu, mutta nyt kun sitä seurailen tässä sisällä niin ei se ole. Ensinnäkin sen tekeminen isommassa mittakaavassa olisi raskasta. Heinä pitäisi saada hapettomaan tilaan johon laitettaisiin sitten bokashin EM liuosta. Heinistä lähtevä neste pitäisi saada astiasta ulos välipohjan avulla. Sen jälkeen se pitäisi sekoittaa multaan jossa vasta lopullinen maatuminen tapahtuisi. Eli olisi paljon fyysistä siirtoa paikasta toiseen.

Nyt aijon selvitellä olisiko madoista tähän hommaan helpotusta. Nämä komposti lierot eivät kestä pakkasta, joten se vähän haastaa suunnittelua. Normi peltolierot taas eivät kestä lämpöä.

Lannoite tätä me haemme tällä toiminnalla. Bokashi ei ole poistunut vaikka ei tuohon ongelmaan ollut ratkaisu. Jokaisessa erilaisessa kompostointi järjestelmässä elää erilaisia bakteereita ja pien eliöstöä. Olen sitä mieltä, että mitä monipuolisemmista lähteistä saa tehtyä lannoitetta niin se parantaa maan kuntoa.

Nyt ollaan tosiaan vielä ihan alussa. Nälkä on jo kasvanut ja pohdinnassa on lisä tilaus mutta aloitetaan näillä. Toki on myös tutkailtu matojen asuntoja. Tästä varmasti tulee vielä lisää postauksia.