Avainsana-arkisto: Yhteiskirjoitus

Omavaraistelua 2018 osa 2. Tilanneraportti

Mietin kuinka muistaisin kaiken edistymisen kirjoittaa muistiin niin aloitin heti kun, jotain tapahtuu.

Edistyminen on kirjoitettu jo kertaalleen blogissa mutta teen tiivistelmän jokaisesta tähän kuuluvasta postauksesta ja linkistä pääsee lukemaan tarkemmin.

12.02 Taimien istutusta vesiviljelyyn

Olen ajoissa näiden kanssa, koska viime kevät meni ohi niin pitkälle, että käytän nyt viime kevään siemeniä.

Tomaatteja meni kolmenlaista:

  • Pensas tomaatti Balkonzauber 10 siementä
  • Pensas tomaatti Bitonto 8 siementä
  • Kirsikka tomaatti Supersweet 12 siementä

Käytimme nyt ensimmäistä kertaa lauttaa viljelyksissä. Enemmän tästä projektista: Taimien vesiviljely kokeilu alkaa.

21.02 Taimien kasvua

TAIMIEN VESIVILJELY 10 VUOROKAUTTA TAKANA

Pikkaisen on jo kehitystä näkyvissä.

Matokompostin edistyminen

 

Ensimmäiset on jo Tammikuulta mutta koska siitä on tullut vahingossa sarja niin laitoin myös nuo ensimmäiset mukaa.

Matokomposti

Matokomposti 2 viikkoa takana

Matokomposti 3 ja puoli viikkoa

Matokomposti 5 viikkoa

Matokomposti 6 viikkoa takana

Lypsimien vahinko päivitys

Kun talvi on ja jotain pitäisi värkkäillä tuli mieleen, että pestäänpäs kaikki osat lypsimistä. Jokainen nippeli ja nappeli siis purkuun ja käsinpesuun. Hieno ajatus mutta osa osista ei suostunut käsivoimin aukeamaan, vaikka pitäisi. Näppärä emäntä oli onneksi juuri kaupungin suunnassa, joten pieni pyyntö jos toisi maitokaupasta avaimen. Noo eihän sieltä sellaista löytynyt meidän kokoon sopivaa siis.

 

Emäntä tuli sitten kotia ja toi koko hiton masinan mukanaan. Olin niin yllättynyt ja ymmyrkäisenä, että hetki meni tajutessa mitä minä näen. Oli päättänyt soittaa yhdelle lopettaneelle tilalle ja sieltä löytyi vapaa lypsin yksikkö.

Se olikin niin haitekkia, että hetki meni tajutessa. Se oli hieno ajatteleva lypsy yksikkö. Nopeuttaa ja hidastaa tykytintä maidon virtauksen mukaan ja maidon imuvoimakin muuttuu, kun tulee vähemmän maitoa. Olen niin myyty tälle uudelle masinalle.

Ongelmiakin tuli tietenkin. Lypsin tarvitsee pesussakin tykyttäjälle alipaineen. Meillä ei ole tykyttäjälle tullut alipainetta pesussa. Pesutukki siis muokkaukseen, koska varaosia on. Kaivettuani osia lumeen hautautuneesta tarvikevarastosta ja purettuani osittain kaiken selvisi, että ei osani käynyt. Nyt sitten hiukan lisää purkua ja helpottava havainto, että kaikki tarvittava olikin olemassa tykyttäjän ilma oli suljettu vain tiivisteellä. Mikä helpotus saada kaikki toimimaan vain tekemällä tiivisteeseen reikä.

Lypsyasema esittely tosin se on hiukan tuosta jo kehittynyt ja kehittyy kesällä lisää.

Yhteistyössä mukana olevia sivustoja:

 

https://maa-tuskat.blogspot.fi/2018/03/nurmikon-siirtaminen-ja-grillipaikan.html

http://kah-villakoira.blogspot.fi/2018/03/omavaraisuus-vuonna-2018-osa-2.html

https://maatiaiskananen.blogspot.fi/2018/03/askel-askeleelta-kohti-omavaraisuutta.html

http://isontalo.blogspot.fi/

https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.fi/2018/03/askeleemme-omavaraistelussa-32018.html

https://mrssinn.blogspot.fi/2018/03/kasvimaasuunnitelmat-vuodelle-2018.html

https://riippumattomammaksi.blogspot.fi/2018/03/kohti-omavaraisempaa-elamaa-2018.html

https://farmertobee.blogspot.fi/2018/03/omavaraistelua-osa-2-onko-edetty.html

https://olipakerranarki.blogspot.fi/2018/03/omavaraisuuden-kehittaminen.html

Askeleemme kohti omavaraisuutta 2018

Muutama blogi tekee yhteispostaus sarjan, joka käsittelee omavaraisuuden pyrkimyksiä. Ensimmäisessä julkaistaan tämän vuoden suunnitelma. Seuraavassa kerrotaan miten suunnitelma on edennyt ja sarja julkaistaan aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Tervetuloa meidän kaikkien mukaan niin ylä- kuin alamäessä. Kerromme siis rehellisesti jos jokin suunnitelma ei tulekkaan toteutumaan, vaikka olisi suunnitelmassa. Omavaraistelu on pitkälti sitä, että tulee niitä kuoppia matkan varrelle.

Suunnitelma vuodelle 2018:

-Kasvihuone!!!

-Vesiviljely

-Aurinkoenergia

-Kalankasvatus

-Omenapuut

-Maito

-Liha

-Kompostit

-Puutarha kasvit

 

Kasvihuone

Tarvitsemme kasvihuoneen, koska talvi runteli edellisen. Tätä on pohdittu, sunniteltu ja taas pohdittu. Tämä tulee olemaan kolmas kasvihuoneemme. Nyt tiedämme mitä tällä hetkellä siltä haluamme mutta vielä pitää viilata sitä kuinka se tulee kestämään luonnon oloja. Piirtämään ja laskemaan joutuu vielä muutaman kerran.

Kuvaaja: LH 4v.

Vesiviljely

Haluan kokeilla tätä, koska haluaisin jatkuvan sadon kesän ajan. Pohdin, että tässä järjestelmässä se voisi olla järkevällä tavalla mahdollista toteuttaa.

Aurinkoenergia

Kasvihuoneessa vesiviljelyn toiminnot olisi tarkoitus laittaa toimimaan aurinko energian avulla. Sitähän käytetään silloin, kun aurinkokin on käytettävissä.

Kalankasvatus

Meillä asuu kala allergikko, joten ei ehkä luulisi tämän meille tulevan.

Omenapuut

Viime syksynä niitä tänne istuteltiin. Osassa oli jo viime syksynä omenoita, joten jotakin kait niille pitää tehdä. Siis niille puille vai tarvitseeko? No selvitetään se tässä keväällä.

Maito

Napsista nam nam!!! Aikaisemmin meitä lukenut tietää, että meillä lypsetään lehmäsiä. Olen etsinyt separaattoria ja se jatkuu edelleen. Haluaisin osata käyttää maitoa monipuolisemmin ja samalla antaa vinkkejä maidon käytöstä. Aion opetella tässä keväällä tekemään voita ja kertoa myös teille kuinka se tehdään helposti. Vaikeastihan en jaksa tehdä mitään (tahallani).

Lehmille pitäisi saada lypsypaikka tehtyä loppuun, vaikka toimii se näinkin.

Liha

Tämä on kulkenut maidon rinnalla ja ollut kyllä jo ennen sitäkin. Teuras kuvia en varmaan vieläkään tule julkaisemaan lihasta kirjoitan kuitenkin.

Kompostit

Niitä on nyt monen moisia ja meilläkin käytössä on viisi kompostia ja kuudes on odottamassa. Taitaa olla seitsemäs paperilla suunnittelu asteella voi olla, että se ei ehdi tälle kesälle.

Puutarhakasvit

Yritän nyt lopputalven aikana kartoittaa mitä ja minne. Mitä me tarvitsemme ravinnoksi. Saattaa tulla jotain pistokkaista ja muutenkin kasvien lisäämisestä koti konstein. Tähän varmaan kuuluu myös kasvit, jotka tulevat kasvihuoneeseen.

Kuvaaja: LH 4v.

 

Jotain mietteitä tähän vielä

Aika karkea tuli tuosta listasta. Tätä tullaan kuitenkin seuraamaan nyt jokaisen kuukauden ensimmäinen maanantai eli seuraava jukaisu on 5.3.2018.

Mitäs odotuksia on seuraavan kuukauden postaukselle?

Se on jo maaliskuu, joten silloin pitäisi olla selvillä mitä taimia aletaan kasvattamaan. Toivottavasti olisi jo edes sirkkalehdet. Yritän siihen uhrata aikaa ja jopa vaivaa.

Käykää vielä lukemassa mitä muut ovat suunnitelleet:

https://maa-tuskat.blogspot.fi/2018/02/askeleemme-kohti-omavaraisuutta-2018.htm

https://maatiaiskananen.blogspot.fi/2018/02/askel-askeleelta-kohti-omavaraisuutta.html

https://riippumattomammaksi.blogspot.fi/2018/02/kohti-omavaraisempaa-elamaa-2018.html

https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.fi/2018/02/askeleemme-omavaraistelussa-22018.html?m=1

https://olipakerranarki.blogspot.fi/2018/02/omavaraisuuden-kehittamissuunnitelma.html

https://farmertobee.blogspot.fi/2018/02/askeleemme-kohti-omavaraisuutta-2018.html

http://kah-villakoira.blogspot.fi/2018/02/omavaraisuutta-vain-haaveissa.html

https://ekokulta.blogspot.fi/2018/02/suunnitelmia-vuodelle-2018.html

http://www.omavaraisuus.org/single-post/2018/02/05/Askeleita-kohti-omavaraisuutta-vuonna-2018

Kuinka tulimme punaiseen tupaa.

Taisin jo mainita ,että yhteispostausta olisi tulossa.

Kuvaaja: LH 4v.

Ideana on kertoa kuinka kukakin on löytänyt tilansa.

Meillä taisi tila löytää meidät. Elämän tilanne oli ennen muuttoa suomen kiertäminen ja kesäisin se keskittyi järvisuomeen. Toinen meistä jäi eteläsuomeen. Puoli vuotta vuodesta näimme satunnaisesti kuitenkin koko ajan yhdessä töitä tehden.

Tätä jatkui riittävän pitkään ja alkoi turhauttamaan. Kesät siis asuin täällä äitini syntymäkodissa. Syksyt tulivat rankemmiksi joka vuosi. En halunnut palata eteläsuomeen. Siellä oli vain kiirettä ja tylsyyttä. En tuntenut enää lähteväni kotiin, vaan tunsin jättäväni kodin.

Aloin puhumaan, jos vaikka lähdettäisiin maalle. Enhän minä uskonut, kun puoliso oli valmis muuttoon, vaikka useampi vuosi oli puhuttu asiasta. En halunnut olla se joka painostaa metsään. Varsinkaan kun lapsi oli tällöin vasta syntynyt. Tutuista ympyröistä metsään, jossa ei ole tukiverkostoa.

Miten kaikki sitten alkoikaan?

Ensimmäinen kesä kahden osoitteen loukussa kuten olimme jo olleet muutaman vuoden. Täällä olo ei ollut nyt suomen kiertoa vaan saunan lattian avaus ja uuden valamista samalla vesipumpun letkut menivät maan sisään, jotta talvella saisi vettä saunalle pumpulla. Oli siis pientä remppaa. Talon hormeihin tehtiin valuja ja rappauksia, koska päivä paistoi vintille hormin tiilien välistä.

Asumiseen välttämättömin remontti tehtiin sukulaisten kanssa. Kiitos siskon pojan, joka ahkerasti jaksoi autella, vaikka ikää ei paljoa ollutkaan. Kävi siinä veljeä, äitiä ja isääkin auttamassa. Oli turhautumista oli ärräpäitä, kesä tuntui lyhyeltä. Kuitenkin syksyn tullen tuli perhe tänne.

Ensimmäinen vuosi

Kaikki oli opettelua ja tuskaisen hirveää opettelua. Oltiinkin tehty samalla aikamatka. Se ei ollut tarkoitus ei todellakaan. Pyykit pestiin käsin niin kuin astiatkin. Putket jäätyi nostettiin kaivosta riukuämpärillä vedet lämmitettiin padassa, pestiin pyykit ja  peseydyttiin.

Mikään ei toiminut oikein esimmäisenä talvena. Polttopuut loppuivat jo jouluna. Naapurilta sitten ostelemaan puita, kun ei ollut ehditty tälläistä huomioimaan. Tie hukkui nietoksiin olimme lumen saartamina viikon päivät ennen kuin nöyrryin ja pyysin naapuria avaamaan tien.

Epätoivoa oli välillä havaittavissa, kun oli tunne, että hukkuu lumeen.

Lähtisitkö uudestaan?

Tätä pohdin tässä eräänä päivänä. Aloittaisinko kaiken tämän uudestaan uudessa paikassa yli kolmentunnin päässä täältä? Joutuisin pohtimaan sitä todella kovasti. Täällä kuitenkin osa kyläläisistä oli jo tuttuja, koska olen koko ikäni ollut täällä kesät. Vieraaseen paikkaan muutto ja kaiken uudestaan aloitus tuntuisi hurjalta. Kuitenkaan en näe sitä mahdottomana.

Tämän paikka on kuitenkin etappi vielä en tiedä mille. Tämän paikan piti olla osa ihmiskoetta. Sitä se on ollutkin monessakin mielessä. Vielä kun tietäisi mitä varten sitä koetta tehdään ja minne se johtaa.

Paikoilla on oma historia.

Tälläkin talolla on omansa. Mitä kyläläisiltä kuultu ja muidenkin tarinoita kuunneltu. On tämän talon ovet olleet aina avoimia kaikille. Osin talon historialla suvaitsevaisuuden ansiosta olen päässyt hyviin väleihin naapureiden kanssa. Naapureissa kun ei ole vaihtunut kuin sukupolvet.

Talo myös yrittää kasvattaa suvaitsevaisuutta meissä. Se on ehkä jotenkin verrannollinen siihen, että itse on nyt niin erilainen kuin ennen. Sitten ei voi arvostella toisten erilaisuuttakaan. Tietysti on koko perhe omanlainen erilainen kuitenkin niin samanlainen.

Kuinkas muut ovat löytäneet tupansa voit lukea niistä näiden linkkien kautta:

Pienenpienitalo

Maa-tuskat

“Omavaraisuuden ja omaperäisyyden rajalla”

Tiimarin sedästä omavaraistumaan.

Entisellä ja nykyisellä elämällä on suuri ero. Omaperäisyys on aina viehättänyt minua monessakin muodossa. Jotenkin en ole koskaan löytänyt sitä muottia johon kuulun ja pursuan aina niistä yli. Elin aivan mahtavaa aikaa silloin kun olin Tiimarin palveluksessa. Tapasin ja tutustuin aivan huikeisiin ihmisiin. Rakastin ratkoa asiakkaiden ongelmiaan niin arjessa, juhlassa, sisustuksessa ja askartelussa. Tunsin välillä olevani väärässä paikassa “miesmyyjä rintaliivikaupassa” tuo lainaus on se olotila. Menen asiakkaalta kysymään voinko auttaa? Vastaus: Kyllä, pyydä tuo nais myyjä tänne. Se sattui, samalla päätin, että opettelen jokaisen tuotteen toiminnan ja testaan. Jopa sen shamppanja vispilän.

Tilpestä ja hööristä puun mailmaan

Pääsin tutustumaan mahtavaan ajatusmailmaan yritysmailmassa. Pääsin käymään tehtaalla joka valmistaa puisia huonekaluja ja ajattelee ekologisesti. Yhteisen taipaleen aikana luopuu lämmitysöljystä ja alkaa puristaa omasta purusta pellettejä lämmitykseensä. Suunnittelee uusia innovaatioita puusta. Kyseenalaistaa metallin tarpeellisuuden myös rakentamisessa.

Puusta pitkälle

Maatalous alkaa kiinnostamaan kun järvisuomea on kiertänyt ja nähnyt mahtavia koteja. Onko se hienoin kuitenkaan se kiiltävävalkoinen, onko se kuitenkin lämmin punamultamaali. Kesäisin pidin tukikohtanani reissuillani suvun tilaa. Syy oli, ettei lomaa ollut ja sukulaisia oli mukava nähdä.

Kotiuduin näihin kesän maisemiin ja syksyllä kotiin paluu tuntui haikealta. Olinko enemmän kotona punaisessa mökissä jossa ei ole vessaa, kuin harmaassa omakotitalossa kaupungissa. Puolisolle aloin ehdottaa muuttoa pimeyteen tähtien alle. Esikoista odottaessaan sanoi, että muutetaan ja kokeillaan. Meni kuitenkin puolitoista vuotta, että uskoin.

Sovinkohan tähänkään muottiin?

Omavaraisuus oli helppo sana kun meille sitä hoettiin.

Nyt olen ehtinyt sanaan perehtymään ja huomannut kuinka iso kakku on. Vaikka kuinka haluaisin toteuttaa kaikki ropellihattu jutut törmään omavarauteen. Onko minulla omasta maasta rautaa? ei ole… En siis pysty omavaraisesti toteuttamaan.

Olen tosissani kaupunkilainen ja hyppäsin maatalous kouluun. Sehän nyt oli monelle ihan liika. Nyt kun olen tiloja pyörinyt ja kyseenalaistanut lähes kaiken kahden vuoden ajan. On aika seisoa selkäsuorana ja olla juuri sitä mitä on.

Niin tässä piti kirjoitella jotain omavaraisuuden ja omaperäisyyden väliltä. Haluan olla kumpaakin mahdollisimman paljon.

Normaaliahan on jakaa makuuhuone rakkaan lemmikin kanssa. Meillä tämä lemmikki vaihtelee tipusta karitsaan. Vasikka ei vielä ole päässyt sisälle. Makuuhuoneesta on otettu peitot ja tyynyt kainaloon, jotta voi nukkua vieressä.

Tämä matka on kesken ja jotenkin minun normaali voi olla omaperäistä mutten sitä enää itse näe. Tämän postauksen olisi pitänyt tehdä joku sukulaisista.

Tärkeintä ei ole se paljonko sinulla on rahaa, vaan kuinka paljon elämää rakastat.

 

Samasta aiheesta:

http://farmertobee.blogspot.fi/2016/05/omavaraisuuden-ja-omaperaisyyden-rajalla.html

http://maa-tuskat.blogspot.fi/2016/05/omavaraisuuden-ja-omaperaisyyden-rajalla.html

http://sininentupa.blogspot.fi/2016/05/omavaraisuuden-ja-omaperaisyyden-rajalla.html

http://epamoderniperhe.blogspot.fi/2016/05/omavaraisuuden-ja-omaperaisyyden-rajalla.html

http://www.omavaraisuus.org/#!Ruokaa-ajatuksille-omavaraisuuden-omaperäisyydestä/jmpkf/5740b65e0cf28f6d2bcf9e58

Mitä omavaraistelun kannalta olennaisia taitoja haluaisin hankkia?

Tässä on meidän top 10 joita haluamme oppia:
  1. Villiyrttejä haluaisin oppia käyttämään laajemmin.IMG_3693[1]
  2. Todella kapeasti osaan sieniäkin keräillä. Koulu ajoilta muistan, että lähdettiin metsään kirjan kanssa keräämään sieniä. Alkusanoissa oli tässä kirjassa: “Opettele kaikki myrkkysienet, kerää vain niitä sieniä jotka tunnet.” Juu en kerännyt.IMG_3692[1]
  3. Ravinteiden kierrätys. Haluaisin jo kuivikkeissa huomioida sen mitä pelto tarvitsee.IMG_3690[1]
  4. Kosteikko ja kuinka siitä saisi ravinnehuuhtoumia takasin peltoon. Saisiko siitä ravinnerikasta kasteluvettä puutarhaan?IMG_3694[1]
  5. Hevosen käyttöä pelto- ja metsätöissä. Haaveena on hevonen jolla olisi malttia toimia työhevosena. Tosin itseäkin pitäisi tässä asiassa kouluttaa ennen kun pilaan hevosen.
  6. Sähkö ja sen tuottaminen. Tämä menee enemmän tieto kuin taito puolelle. Taidot saa olla jollain muulla joka voisi toteuttaa laillisesti mun innovaatiot.
  7. Nestemäisten polttoaineiden valmistus omiin tarpeisiin.
  8. Kasvien käyttäminen maanparannukseen.
  9. Hyötykasvien kasvatus. Enemmän se, että jaksaisin kyykkiä poistamassa rikkaruohoja.
  10. Ajoitus!!! Aivan kaikessa on ajoitus joka on tärkeä niin niille kasveille jotka menee avomaahan kuin kasvihuoneeseen. Samoin poikima ajankohta jotta tulisi optimaalisesti uusille laitumille.

Tätä listaa kirjoittaessa ja omia tarpeita kirjoittaessa aloin pelkäämään sitä miten vaikealta tämä näyttää. Ei, tämä elämä ei vaadi näitä taitoja. Nämä taidot ovat minusta tällä hetkellä mielenkiintoisia. On monia taitoja jotka hallitsen/hallitsemme jotka on jo opittu.

Omavaraisuus on järkyttävän suuri asia.

Tuntuu helpolta ajatella, että minä ryhdyn nyt omavaraiseksi. Minusta ei vaan ole siihen muutokseen näin nopeasti.

Sehän tarkoittaisi sitä, että hyvästelisin kaiken, aivan kaiken. Heittäisin kaiken pois tai lahjoittaisin. Astuisin Aatamin asussa metsään ja alkaisin etsiä ruokaa. Jotakin suojaa jossa yöni viettäisin. Vettä pitäisi myös löytää juotavaksi ja peseytymiseen.

Olisiko sinusta jättämään pankkikorttisi, ajokorttisi, passisi, vaatteesi, puhelin, tietokone ja muu maallinen taakse?

Kaikki me ollaan kulutuksessa valmiiksi jo tietyllä tasolla. Joten kyseenalaistankin tämän kulutuksen tason.

Jokaisessa asiassa on olemassa nolla josta lähdetään ylöspäin. Tiedoissa on nolla josta lähdetään oppimaan koko ajan enemmän. Me emme kuitenkaan aloita taivaltamme kohdasta nolla kun puhutaan kulutuksesta. Voimme kuitenkin alkaa rajoittamaan kulutustamme. Samalla mennä lähemmäksi nollaa josta useat sukupolvet on yrittänyt nousta ylöspäin.IMG_3674[1]

Pienillä teoilla on merkitystä. Voitko tuottaa ruokaa pihalla, parvekkeella tai ikkunalaudalla? Tämä ruoka kulkee lautaselle lyhyemmän matkan kuin lähikaupan kasvikset. Nyt on myös tullut trendiksi kompostoida omassa keittiössä ruokahävikkiä. Näin saat ravinteet kiertoon ja roska-auto hakee vähemmän tai joissain tapauksissa harvemmin. Parempi olisi jos pystyy vaikuttamaan niin, että tyhjennys väli pitenee. Aatella oma pieni kiertokulku kulkematta minnekkään. Salaatti ottaa ja kupsahtaa siihen ikkunalaudalle. Laitat sen kompostiisi ja saat siitä multaa uudelle kasville.IMG_3691[1]

Käytetty on myös parempi ratkaisu kuin uusi.

Näissä on kuitenkin joissain tuotteissa vaa’assa muukin kuin uusi ja vanha. Valot esimerkiksi on haastavia ostaakko vanhan tekniikan rungon ja lisää uuden tekniikan lampun vai ostaako kokonaan uuden. Kulutusta kun tulee vielä tuotteen käytöstä. Voiko nurkassa olla hieno -50 luvun jääkaappi joka olisi egologinen? Tietenkin se ei välttämättä ole halpaa vaihdattaa siihen nykytekniikalla toimivaa moottoristoa. Kuitenkin on käytetty vähemmän uusia materiaaleja ja vähemmän mennyt materiaalia pois käytöstä.

Monessa valinnassa tulee vastaan samat asiat:

  1. Kestävyys
  2. Materiaali
  3. Uudelleen käyttö
  4. Ajattomuus
  5. Varaosat

Mitä kestävämpi jokin asia on sitä kauemmin se on käytössä.

Materiaalit vaikuttavat valmistuksen päästöihin ja jatko kierrätykseen.

Joidenkin tuotteiden kohdalla voi olla toinen käyttö tarkoitus sen jälkeen kun aika on mennyt ohi.

Jos tuote on muotoilultaan neutraali se miellyttää silmää pidempään.

Onko merkki tunnettu tai onko siinä käytetty osia joita saa tarvikkeina. Mitä vanhempi merkki sitä varmemmin valmistavat varaosia tuotteisiinsa.

Luonnon mukainen elämä ei ole rakettitiedettä. Pieni askelkin on jo eteenpäin.

Kirjoitankin vielä aloittelijan top 10 asiaa.
  1. Tutki maa jossa kasvatat. Esim. Onko sammalta? Jos on maa on savista tai muuten hapan. Muokkaa, kalkitse (reilusti) ja lannoita (paskaa).
  2. Kompostoi jotta saat ylijäämästäsi ravinteita takaisin kasvimaahan.
  3. Eläimet. Tutustu ensin mitä kaupunkisi/kuntasi vaatii, että voit ottaa eläimiä. Kaikki tuotantoeläimet vaativat tilatunnukset ja niille sopivat tilat. Rekistöröidy ajoissa eläinten pitäjäksi noin 1kk ennen eläinten tuloa.
  4. Selvitä miten eläinten lanta pitää käsitellä.
  5. Kylvä tai istuta jotain mitä tarvitset ja nauti kasvusta.
  6. Selvitä kuinka saat satosi säilöttyä myös talvella käytettäväksi.
  7. Erheistä on hyvä oppia kunhan intoa riittää.
  8. Haasta itsesi ajattelemaan. Voiko jonkin korjata ennemmin kuin ostaa uuden.
  9. Lähde lähimetsään ja tutustu mitä siellä kasvaa.
  10. Ole avoin ja kyseenalaista asioita joihin olemme jo tottuneet pitämään oikeina vaihtoehtoina.

Kaikki tämä omavaraisuus asia on niin monimuotoinen asia. Ei kannata aluksi ajatella, että nyt aloitan täysin omavaraisena. Se vaatii nykypäivänä niin paljon uhrauksia, että en suosittele sitä kenellekkään.

Pienillä askelilla ja itsellensä anteeksi antaen pääsee parhaimpaan tulokseen.

Yhteiskirjoituksessa mukan myös nämä mahtavat blogit:

Farmertobee

Omatupablogi

Maa-tuskat

Isontalo Blogi

Varmuusvara Kotiva(a)ra

 

www.omavaraisuus.org