Avainsana-arkisto: Opittavaa

Vesiviljely perusrunko

Viimeksi, kun kirjoitin vesiviljelystä linkitin paljon videoita erikokoisista laitoksista. Nyt sitten pistetään meidän järjestelmä paloihin. Nyt esittelen osat mistä se koostuu ja kuinka toimii.

Tästä pääset katsomaan edellisen postauksen ja videoita.

Lyödään tämä piirustus osiin

Tämä suunnitelma ei toteutunut ihan täydellisesti, koska aina tulee pari muuttujaa. Nyt se oli kuivuus, joten vettä on nyt vähemmän kuitenkin laajennus oikeaan kokoon on mahdollista myöhemmin.

Yllä: Vasemmassa reunassa näkyy lautta altaan kulma.

Kulmassa on pumppu, joka pumppaa veden mustaan tynnyriin (ei sisällä kaloja). Tämä on ajastettu pitämään taukoja.

 

Harmaa mötikkä oviaukon vieressä, josta lähtee vaaleita letkuja on ilmapumppu, jolla ilmataan lautta-allasta ja mustan tynnyrin vettä.

Yllä: Mustasta tynnyristä vesi laskee “vapaallalaskulla” kivialtaaseen. Tähän ensimmäiseen olen laittanut kurkkua, koska tulvii välillä kunnolla. Uskoisin kurkun kestävän paremmin kuin tomaatin.

Yllä: Ensimmäisestä kivialtaasta mennään alempaan kivialtaaseen. Letku on ensimmäisen altaan alareunassa ja “vapaallalaskulla” tulee tähänkin altaaseen. Tähän olen laittanut tomaatteja. (Kiviä pitäisi olla enemmän mutta vesi ei riittänyt niiden pesuun.)

Yllä: Nyt palataan takaisin Lautta-altaaseen. Toisesta päästä sitten taas pumpataan takaisin kiertoon.

Tällä matkalla veden pitäisi puhdistua.

Nyt varmaan joku pohtii missä ne kalat on kun niitähän piti olla. Ne on lautta-altaassa, koska siinä on tällähetkellä suurin vesitilavuus. Mustan tynnyrin kohdalla järjestelmää pitäisi olla kalatankkin. Se imaisee itsensään sitten 1000 litraa, joten nyt ei ole niin paljon vettä.

Mikäs on tämän hinta?

En todellakaan tykkää rahasta puhumisesta se on minulle vierasta mutta nyt olen sitä mieltä, että noin hinnoilla pitää puhua. Samalla Saa vähän tarvikkeista kuvaa (ostoslistan) ja määristä.

Vesipumppu niitä löytyy monen kokoisia ja vahvuisia. Itse valitsin nostokorkeuden mukaan. Ei ollut halvin mutta nostokorkeus on puolessatoista metrissä. Hinta 25-30€ tarkkaan en muista.

Hapetin valtava valikoima löytyy myös näissä mutta otin paketin johon tuli letkut, kivet ja ilmapumppu. Sitä vähän muokattiin isommilla kivillä ja letkua lisää. Hinta 17-53€ riippuu pumpun koosta. Itsellä meni yli 53€, kun tuli pakettiin muutoksia.

Ajastin todella tärkeä tai saisi itse juosta usein. Hinta 7-12€ meillä on 8.99€ maksanut, manuaalisesti naputeltava.

Puutarhaletkua me ollaan pilkottu vanhoja vuotavia letkuja tähän käyttöön. Hinta 7-20€ riippuen pituudesta.

 

Puutarhaletkun liittimiä vähän joka kohtaan on tullut liimailtuapikaliittimen uros kappaleita. Hinta 2,20€ 

 

Allasmuovi näitä on erikokoisia ja isommissa laskee neliö hinta hurjasti. Me otettiin 6x7m Hinta 80€

Lautaa ja lankkua sille en osaa laittaa hintaa mutta meni useita kymmeniä metrejä.

Kuormalavoja niitä meni kolme ja imaiseksi jostain saatu joskus.

Vielä on tulossa lisää

Kuten kuvista huomasitte on siellä hujan hajan vielä turhia tarvikkeita. Ei suinkaan ei ne ole turhia.

Harvoin tiedän tulevaisuuden postauksesta mitään mutta nyt tiedän. Seuraavalla kerralla laajennetaan järjestelmää ja samalla kerron myös syyn.

Matokompostin kuulumisia ja miten niitten kanssa leikitään

On kulunut muutama hetki, kun viimeksi madoista kirjoitin.

Madot ovat edelleen ja voivat hyvin. Osa pääsi nyt “kesälaitumelle” isompaa urakkaa aloittelemaan. Tätä seurataan mielenkiinnolla kuinka jaksavat hommansa hoitaa.

Olemme kehittäneet nyt omasta mielestämme hyvän systeemin, joka toimii tai sitten ei.

Matojen kolmiportainen järjestelmä

  1. Madot ovat sisäkompostissa tuhoamassa ruokajätettä. Sisältäen kuoria, pilaantuneita ruokia ja muutenkin biojätettä.

2. Siirtyvät välikompostointiin, jossa tavara muuttuu mullan näköiseksi tavaraksi ja madot kasvaa.

3. Loppukompostointi, jossa saavat työstää heinää ja lantaa.

Monimutkaisempi selvitys

Madot siis tekee ensin töitä keittiökompostissa. Josta siirretään “jäähylle” toiseen astiaan ja siitä suurelle työmaalle.

Kippaamme ensimmäisen kompostin lajitteluastiaan, josta keräämme madot talteen noin suurinpiirtein. Eli ei ole hätää, vaikka eteenpäin menisi matoja. Kunhan tähän ensimmäiseen tulee jonkin ver ran “aikuisia” matoja. Nämä madot syövät meiltä tulevaa jätettä jonkin aikaa riippuen ihan viitseliäisyydestä. Kuitenkin noin kuukauden tai pidempään.

Kerätessä saa jäädä myös vanhaa pohjaa.

Kippoakaan ei pahemmin putsailla.

Pohjalle munakennot, pikkasen multaa ja heinää. Madot takaisin ja taas saa laittaa keittiön biojätettä.

2. Astia toimii väli ruokalana ja kasvu alustana

Vihreä astia on lajittelu keinu. Ensin siihen on kumottu tämä kakkos astia ja kerätty madot pieneen kippoon.

Multa joka tästä vaiheesta on tullut kumottiin kuljetus saaviin, jolla kuljetettiin multa kolmos vaiheeseen. Mullan joukossa on pieniä valkoisia “vauva” matoja ja saa jäädä aikuisiakin.

Ykkös vaiheen astia kumotaan keinuun ja kerätään isot madot pois. “Vauvat ja muutama iso siirtyvät tähän kakkos vaiheen kippoon.

“Vauva” madot jäävät siis tähän kasvamaan. Heitetään vähän maata päälle niin ei haise ja kosteus säilyy. Toki täällä on myös aikuisia, jotka tekevät lisää matoja.

Tämä vaihe kestää reilun kuukauden, koska matojen kasvu kestää munasta madoksi kaksi kuukautta. Meillä tosin ne on jo kuoriutunut, joten reilu kuukausi riittä siihen, että ovat kasvaneet punertaviksi “aikuisiksi”, jotka on helppo kerätä talteen.

Munia ja pieneniä matoja toki menee vaiheeseen kolme, joka ei haittaa vaan on toivottavaa.

3. Vaihe

Tämä mullalta näyttävä ja tuntuva aines viedään lavalle, jossa on lantaa ja heinää. Heinä on ollut meillä se ongelma joten toivotaan, että saisimme sen matojen avulla nopeammin katoamaan. Tässä mullassa on pieniä “vauva” matoja runsaasti ja muutamia”aikuisia” matoja. Näiden olisi tarkoitus syödä tämä parempaan muotoon. Samalla olisi toivottavaa, että myös lisääntyisivät. Näin ollen prosessi nopeutuisi ja saisimme hyvää lannoitetta nopeammin ja maahan pääsisi muuutama muokkaaja.

Lopputuotteena pitäisi olla mustaa ravinteikasta multaa. Hippuset mullassa on kananmunankuoria, joiden tarkoitus on olla kalkin lähde.

Jatkuvuus

Toki tässä on jokin verran tätä pyöritystä mutta matojen keräys välissä luo sen, että saamme uusia matoja. Matojen määrä vaikuttaa siihen kuinka nopeasti biojäte katoaa.

Kohta on mennyt puolivuotta matojen kanssa ja tämä nelihenkinen perhe on pistänyt kaikki kuoret tuonne kompostiin. Sanoisin siis, että todella tiiviiksi ne menee. On välillä näyttänyt, että enää ei mahdu mitään. Tässä puolessa vuodessa on tullut multaa 45 litraa. Toki vielä on kakkos vaiheessa vähän eli karkeasti 60 litraa. Ääriään myöten täynnä 45 litran astia on ollut useasti mutta sitten se vaan vajoaa ja taas mahtuu.

Nyt oli siis ensimmäinen kerta, kun jotain lähti ulos.

Matokomposti 5 viikkoa

Nestettä on tullut ala-astiaan ja se on poistettu. Saatiin nyt noin 1 litra, joten ei ihan hurjan paljon mutta kuitenkin. Kaikki perheemme biojäte on nyt mennyt madoille. Harkitsin jo jakamista uuteen astiaan osan en vielä kuitenkaan tehnyt sitä.

Kurkistus pinnan alle

Uteliaisuuteni oli taas koholla niin päätin kaivella ja katsoa löytäisinkö isoja matoja. Niitä löytyi toisesta päästä mutta havaitsin, että kompostin keski kohta on lämmin siis huomattavan lämmin. Tästä syystä jätin nyt sanomalehden pois kompostin pinnalta. samalla kun möyhin kompostia tasoittelin sitä. Sain sen vajoamaan 7-8 senttiä alaspäin.

Tästä pyörityksestä johtuen sain aikaan myös hajuhaittoja. Mittailin myös PH arvon ja päädyin laittamaan kananmunan kuoria lisää. Ylemmässä kuvassa näkyy taas muutaman päivän vanhoja pikku matoja ja noita “isoja matoja”.

Väliaika ajatuksia

Pohdin jo välillä, että onhan se kiva kun matoja tulee lisää. Hiukan vaivasi, kun pinta kompostissa nousee nousemistaan. Pohdin laitanko sinne liian paljon jätettä? Onko matoja liian vähän? Vastaus on kyllä, koska syövät oman painonsa kolmikertaisesti vuorokaudessa. Ylimääräinen jäte ei kuitenkaan ole ilmeisesti haitaksi ja matoja tulee sinne koko ajan lisää niin kohta pitäisi matoja olla riittävä määrä.

Tuore biojäte ei ole kovin maistuvaa eli vaatii pienen pehmenemisen ennen kuin mato alkaa sitä syömään. Onhan se loogista, kun eihän niillä ole “hampaita”.

Lämpö ja kosteus

Matokompostin pitää olla kostea ja saa vähän lämmetäkkin. Nyt kun tuota kompostia olen seurannut niin olen havainnut, että kosteus ajaa madot seinille ja niin tekee lämpökin. Ne siis pakenee sitä mikä ei ole niille hyväksi.

Yllä kuva: Madot pakenemassa epäsuotuisia olosuhteita.

Madot välttävät valoa ja olen hiukan ihmetellyt, kun ne meillä tulee läpinäkyvän astian reunoille. Syy oli kompostin keskellä oleva lämpö.