Avainsana-arkisto: Omanlainen

Bokashi on ollut jo hetken kokeilussa.

Tosiaan olen tutustunut kevään mittaan Bokashiin monelle se on jo tuttu. Se on omanlainen tapa kompostoida tai oikeastaan tapa tehdä multaa voisi olla parempi sana.

Olen ollut super laiska tämän kanssa ja oikonut kaikki mahdollise,t jotka on oijottavissa. Voi olla ettei tuotokseni ole se mahtava super multa mitä monet hehkuttaa mutta multaa kaikesta huolimatta tulee.

Lähes kaikissa ohjeissa kehoitetaan käyttämään rouhetta tätä tehdessä. Rouhetta en itse käyttänyt ollenkaan vaan Effective microorganisms active nestettä. (Laitoin Wiki linkin koska tätä tekstiä ei kukaan taho ole rahoittanut tai sponsoroinut millään tavalla sillä vältän kaupallisia linkityksiä.)

Kuinka bokashia on meillä tehty.

Näin se tehdään meillä, jotkut tekevät sen enemmän ohjeita noudattaen.

  1. Pönttö, jossa erottuu neste massasta eli “välipohja reijällinen” alaosassa hana josta neste tulee pois.
  2. Heittelin sen kummemmin pilkkomatta vihannesten kuoret ja muita pilalle menneitä kasviksia pönttöön. Saattoi mennä puurot ja kahvin suodatinpussitkin. Kahvinsuodatin pussit täyttää nopeasti ja eivät kutistu prosessissa kuten muut.
  3. Lirautin pikkaisen EM active nestettä päälle.
  4. Kansi kiinni ja odottamaan seuraavaa tankkausta.
  5. “Pisua” alkoi tulemaan alakerrasta jo täyttö vaiheessa ja koska olen laiska niin liruttelin kippoon ja kippasin täytön yhteydessä takaisin yläkerran päälle.
  6. “Pisua” alkaa koko ajan tulemaan enempi, koska kasvisten yms. solukosta irtoava vesi lähtee mukaan. Ämpäri tai astia vajenee ja lisään vaan päälle uusia jätteitä. Välillä vähän olen kuopinut ja painellutkin, jotta seuraavat mahtuu.
  7. Multatehdas on se mihin tämä yläkerran massa sitten kumotaan, kun aika on kypsä. Itsellä tuli laidat vastaan ja kyllästyin kuoputukseen. Olisi sinne vielä mennyt mutta vajaampi astia on helpompi täyttää. Alin massa oli tässä vaiheessa ollut tuolla noin kaksi kuukautta. Eli toivottu prosessi todenäköisesti on hyvin käynnissä.
  8. Multa tehtaan tein 10 litran ämpäreihin. Noin 5 cm kerros multaa pohjalle ja tuotos ja päälle vielä 5cm multa kerros. Tuotos oli kosteahkoa, joten laitoin kannen kiinni ja aurinkoiselle paikalle. Multa tehtaan kosteutta pitäisi seurata no se unohtui. Oli se vielä kosteaa kuukauden päästä kun ei ollut päässyt haihduttamaan.

Joidenkin ohjeiden mukaan tätä pitäisi seisottaa jonkun aikaa, jotta fermentointi olisi täydellistä. Olen tietysti myös kyseenalaistanut nämä kaupalliset aineet ja pohtinut voisiko valmistaa itse. Ohjeita on itse tehtäväänkin aineeseen netti pullollaan. Kuitenkin teen tämän kokeen kaupallisella tuotteella, jotta tietäisin kuinka sen pitäisi toimia. Mietin myös voisiko tämän korvata maitohapolla, jota käytetään heinän säilöntään ja lisätä siihen melassin, jota käytetään eläinten rehun lisänä. Tällä järjestelmällä olisi litra hinta edullisempi, mutta monet ovat sanoneet, että silloin puuttuisi joitain hyviä bakteereita. Tosin kukaan ei osaa sanoa mitä ne bakteerit olisivat, koska kaava on tuotesuojauksen alainen.

Tietysti aluksi tuntui ajatus myös hassulta, että laitan roskille säilöntään tarkoitettua ainetta, jotta saan siitä tehtyä multaa. Kuitenkin monet innovaatiot ovat tulleet erehdyksen kautta joku vaan uskaltaa kyseenalaistaa alkuperäisen käyttötarkoituksen.

Kuvia tästä erilaisesta brosessista.

Bokashin täyttö .
“Pisua” jota voi käyttää kukkiville kasveille ravinteena suhteessa 1/200 laimennuksella.
Multatehtaaseen tyhjennys. Vielä oli paprikassa värit tallella vaikka oli ensimmäisten joukossa.
Mullattu ja tasoitettu nyt kansi vaan päälle.

 

Jotakin härmää oli edellisen multatehtaan päällä. Hajua ei ollut juurikaan.
Sekoitus ja härmä on kadonnut. Pieniä sattumuksia on joukossa mutta muuten näyttää elin voimaiselta mullalta. Tämä ollut noin kaksikuukautta multaantumassa. Jatkaa vielä oloaan, koska en keksinyt kasvia jolle antaisin.

Omaakin omempi mielipide asiasta.

Ihan vielä en usko tai luota kaikkiin hyviin voimiin mitä myynti puheissa kuulee. Kuitenkin helppouden ja hajuttomuuden takia suosittelen rivitaloihin tätä biomassan kadottamiseen. Toki myös omakotitaloihin mutta massaa tulee suhteessa vähän tontin kokoon nähden. Kerrotalo on vähän siinä ja tässä. Siis toki toimii sielläkin mutta mihin laittaa mullan, no sisäkasvit ja parvekepuutarha. Toivon kuitenkin, että mullassa on voimaa, joten onko liian rankkaa sisäkasveille.

Vielä en ole tehnyt siis mullalla mitään kokeita sadon lisäämiseksi. Ensi kesänä varmaan kokeilen laatikkoviljelmässä onko tässä mullassa voimaa enemmän kuin tavallisessa peltomullassa.

Mitä haluaisin, että tällä saavuttaisin?

Prosessin nopeudella ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Tosin talvella toimiva järjestelmä on plussaa.

Toivoisin, että tämä auttaisi lierojen lisääntymiseen maaperässä, jotta maa pysyisi kuohkeana. Tämä vähentäisi maan muokkauksen tarvetta ja sitoisi toisella tapaa vettä ja samalla myös läpäisisi paremmin, jottei vesi vain huuhtoisi pintaa.

Tervetuloa meille avaamme oven teille kaikille.

Sisustus blogia tästä ei ole tulossa. Kotimme on karu ja elämä näkyy. Joku voisi sanoa, että kaaos no olkoon mitä tahansa. Avaamme kuitenkin erilaisen elämämme teille myös tältä saralta.

Kun näin nämä kuvat ajattelin, että voi apua. Näitä ei kyllä voi julkaista yhtään missään. Sitten pohdin uudestaan, että mitä hittoa sillä on väliä, ettei meillä ole valkoista tai putisen puhdasta. Jossain tapetitkin vähän repsottaa ja maalit hilseilee. Me olemme täällä onnellisia juuri tälläisenä kuin tämä on.

 Olemme omanlainen perhe

Perheeseemme kuulu isäntä, emäntä ja kaksi tytärtä. Monet puhuvat tasa-arvosta miesten ja naisten töistä. Meillä ei ole miesten tai naisten töitä. Meillä homman tekee se, joka sen osaa paremmin tai ehtii sen tekemään.

Isäntä on nyt koti isänä ja hoitaa kodin töiden pyörityksen. Emäntä on opiskelemassa, kuitenkin ehtii auttamaan aamu- ja iltalypsyn kanssa. Viikonloppuisin painetaan rintarinnan projektien parissa.

http://www.kamera-petteri.fi/

 

Aloitetaan tuvasta

Tähän päädytään kun meille tullaan vasemmalla on puuhella ja leivinuuni, oikealla on naulakko. Tässä huoneessa tapahtuu lähes kaikki mitä sisällä tehdään. Tuossa tuvan pöydän ääressä tulee korjattua moottorisahaa talvella ja muutenkin näperreltyä kaikkea mahdollista.

http://www.kamera-petteri.fi/

Meillä mikään ei oikein toisiinsa mätzää. Suurin osa kalusteista on ollut jo täällä kun muutettiin. Tarvetta ei ole ollut ruveta uusimaan vaikka välillä tuskailaankin säilytystilan kanssa. Röykkiöt on hyvä ratkaisu ainakin siihen asti kun alkaa ärsyttämään röykkiöt.

 

kamera-petteri.fi/

Makuuhuone olohuone mikälie

Talvisin meillä on käytössä tupa ja huone. Tämä säästää monta puuta talven lämmityksestä. Kesäisin avaamme “kylmän kammarin” nukkumiselle. Sen avaaminen on kuin alkaisi loma.

Pääsee välillä piiloon loikoilemaan ja ottamaan rauhassa päivänokoset jos huvittaa. Huone on eristämätön joten kesällä siellä on ihan omanlainen ilmasto, joka nukuttaa hyvin. Eristeiden puute luo myös hienon äänimaailman kun sateellaa kuulee kuinka sade piiskaa peltikattoa tai kun aurinko lämmittää ja se alkaa elämään omaa elämää laajetessaan. Linnunlaulu kuuluu aamuisin ja pitkälle yöhön. Yöllä lepakoiden vinkuminen on huumaavaa unilääkettä kaikkien muiden äänien säestyksellä.

http://www.kamera-petteri.fi/

Yllä olevassa kuvassa näkyy uni kommuunimme. Ylhäältä alaspäin kertoen. Ylimmässä kerroksessa on kaikkien oma laatikko, joissa säilytetään käyttövaatteet. Keskimmäinen kerros on vanhemman tytön nukkuma paikka. Onneksi lapset nukkuvat hyvin ja verhon sulkeminen riittää, jotta voimme katsoa illalla telkkaria. Alin kerros on emännän ja isännän lepuutukseen. Nuorin tytär nukkuu pinnasängyssä kommuunin päässä. Kommuunin kellari taas kätkee laatikoissa lasten lelut.

Heipä hei!

Kiva kun kävit meillä. Nähdään taas uudestaan.

Usko itseesi ja toteuta oma unelmasi rohkeasti.

Tämä on osa meidän unelmaa

emmekä anna kaaoksen häiritä

unelman olemasta juuri tässä ja nyt. 

http://www.kamera-petteri.fi/

Suuri kiitos Petterille kuvista.

 

Omanlaisen isän arkea.

Jossain on jo huhuttu, että emäntä lähti opiskelemaan. Tämä tieto pitää paikkansa. Saattaapi hän jossain vaiheessa sanasen kirjoittaakkin opiskelijan arjesta.

Itse sain opiskelu mahdollisuuden emännältä, joten nyt on minun vuoro hoitaa kotia ja pitää se kasassa. Olen huomannut itsessäni uusia piirteitä, joita en omakseni tunnista. Kontrolli ja organisointi kun olen saanut elää päivä kerrallaan nyt en elä. Elän kyllä ja suurella sydämmellä elänkin. Kuitenkin on hirmuisesti asioita, joita tehdä, limitellä, lomitella, pinota, koota ja järjestellä.

Olen päässyt hirmuiseen uuteen moodiin tässä järjestely jutussa. Tiukkaakin tiukemmat ajat ja käskyt. Voisin kuvitella, että armeejakin on helpompi paikka kun meidän aamu herätykset ja toimet.

 

Meidän tai siis minun ja tyttöjen aikataulu (Aikana jolloin oli päiväkoti herätys)

5:30 Nousen lämmittämään pataa ja laittamaan lypsypaikan kuntoon.

6:00 Alkaa lysy

6:30 Alkaa lypsykoneen pesu (kannan 3x 20litraa kuumaa vettä 50 metriä) ja maidot sisälle. Heinät lampaille. Tyttöjen herätys.

7:00 Pesu loppuu. Nuoremmalle aamupuuro ja vanhemmalle vaatteet päälle.

7:30 Lapset autossa ja matka päiväkotiin.

8:00 Päväkoti.

8:30 Kotona aamukahvi.

8:45 Kanalaan vedet ja ruuat.

9:00 Vedet lampaille.

9:30 Sekalaista juoksua ja ruuan valmistus.

11:00 Pienemmälle tytölle ruoka ja itselle myös.

12:00 Pienempi päiväunille ja omaa aikaa löhötä.

13:00 Kanalasta munat ja niiden pakkaus.

13:30 Heinää, kauraa ja vettä lampaille. Naudoilla automaatti kupit ja vapaa heinä isosta paalista.

14:00 Pienen tytön herättelyä ja välipalaa.

14:30 Lähtö päiväkodille.

15:00 Päiväkodilla.

15:20 Kauppa tai kotiin.

16:00 Pihaleikkejä ja eläinten tarkailua.

17:00 Lapset sisälle välipalaa kaikille.

17:30 Padan lämmitys

18:00 Lypsyn aloitus

19:00 Sisälle pesujen ja kaiken jälkeen. Iltapala.

20:00 Nukkumatti on jo todennäköisesti lapsilla kylässä.

21:00 Alkaa vanhemmatkin olemaan siinä pisteessä, että uni vie voiton.

Poikkeuksena karitsointiaika ja poikimiset. Silloin ollaan yö joko valveilla tai vuorotellen valveilla parituntia kerrallaan lampolassa.

Kesä ja laidunaika helpottaa.

Laidun aika lisää työtä aitojen kanssa ja eläinten siirtelyn muodossa mutta helpottaa ruokintaa. Päivästä vapautuu muutamatunti seurustelulle, talven aikana suunnitelluille brojekteille ja kasvien hoitoon.

Omia tuntoja ja ajatuksia.

Ei voi kieltää, etteikö aluksi ollut outoa aikatauluttaa aikaa ja päiviä. Välillä jopa turhauttaa koko aikainen kiire ja kellon tuijotus. Onneksi loma-aika antaa joustoa aikatauluun koska pakolliset aamu ja iltapäivä ajot jäävät pois. Useammin kuin kerran kävi mielessä päiväkodin pois jättäminen kuitenkaan se ei olisi lapsen edunmukaista. Sosiaaliset taidot kehittyvät kuitenkin eritavalla kun on oman ikäistä seuraa.

Olemme tälle matkalle lähtenyt sillä ajatuksella, että lapset ja heidän tarpeensa täytetään ilman ideologista estettä. Emme siis ajattele, että lapsiemme pitäisi olla omavaraisia kuitenkin heille tehtäviä hankitoja harkitaan. Palveluita joita he tarvitsevat ei estellä vaan annetaan heidän käyttää normaalisti lapsille kehitettyjä palveluita. Tarkoitan tässä kohti päivähoitoa, neuvolaa, rokottteita ja terveyden huoltoa. Heillä on oma elämä edessä ja meillä ei ole oikeutta estää heidän kehitystä tai terveyttä kehittymästä normaalisti.

Toki he joistain asioista jäävät paitsi ja kokevat jotain mitä muut eivät koe . Kaikilla lapsilla on hiukan erilainen lapsuus, joten tärkeintä on pitää se turvallisena.

Koti-isyys on varmaan ollut jollain tapaa sisään rakennettu juttu. Olen kirjoittanut esseen kahdeksannella luokalla koti-isyydestä ja silloin jo punninnut mitä muut siitä ajattelevat. Oli osittain rankkaa tekstiä kuinka koti-isyys silloin koettiin. Saattaa olla, että julkaisen sen tekstin vielä jonain päivänä. Tätä esseetä en kuitenkaan ollut palauttanut opettajan tarkistettavaksi koska oli poliittisesti kantaa ottava ja opettaja vanhollinen.

“Omavaraisuuden ja omaperäisyyden rajalla”

Tiimarin sedästä omavaraistumaan.

Entisellä ja nykyisellä elämällä on suuri ero. Omaperäisyys on aina viehättänyt minua monessakin muodossa. Jotenkin en ole koskaan löytänyt sitä muottia johon kuulun ja pursuan aina niistä yli. Elin aivan mahtavaa aikaa silloin kun olin Tiimarin palveluksessa. Tapasin ja tutustuin aivan huikeisiin ihmisiin. Rakastin ratkoa asiakkaiden ongelmiaan niin arjessa, juhlassa, sisustuksessa ja askartelussa. Tunsin välillä olevani väärässä paikassa “miesmyyjä rintaliivikaupassa” tuo lainaus on se olotila. Menen asiakkaalta kysymään voinko auttaa? Vastaus: Kyllä, pyydä tuo nais myyjä tänne. Se sattui, samalla päätin, että opettelen jokaisen tuotteen toiminnan ja testaan. Jopa sen shamppanja vispilän.

Tilpestä ja hööristä puun mailmaan

Pääsin tutustumaan mahtavaan ajatusmailmaan yritysmailmassa. Pääsin käymään tehtaalla joka valmistaa puisia huonekaluja ja ajattelee ekologisesti. Yhteisen taipaleen aikana luopuu lämmitysöljystä ja alkaa puristaa omasta purusta pellettejä lämmitykseensä. Suunnittelee uusia innovaatioita puusta. Kyseenalaistaa metallin tarpeellisuuden myös rakentamisessa.

Puusta pitkälle

Maatalous alkaa kiinnostamaan kun järvisuomea on kiertänyt ja nähnyt mahtavia koteja. Onko se hienoin kuitenkaan se kiiltävävalkoinen, onko se kuitenkin lämmin punamultamaali. Kesäisin pidin tukikohtanani reissuillani suvun tilaa. Syy oli, ettei lomaa ollut ja sukulaisia oli mukava nähdä.

Kotiuduin näihin kesän maisemiin ja syksyllä kotiin paluu tuntui haikealta. Olinko enemmän kotona punaisessa mökissä jossa ei ole vessaa, kuin harmaassa omakotitalossa kaupungissa. Puolisolle aloin ehdottaa muuttoa pimeyteen tähtien alle. Esikoista odottaessaan sanoi, että muutetaan ja kokeillaan. Meni kuitenkin puolitoista vuotta, että uskoin.

Sovinkohan tähänkään muottiin?

Omavaraisuus oli helppo sana kun meille sitä hoettiin.

Nyt olen ehtinyt sanaan perehtymään ja huomannut kuinka iso kakku on. Vaikka kuinka haluaisin toteuttaa kaikki ropellihattu jutut törmään omavarauteen. Onko minulla omasta maasta rautaa? ei ole… En siis pysty omavaraisesti toteuttamaan.

Olen tosissani kaupunkilainen ja hyppäsin maatalous kouluun. Sehän nyt oli monelle ihan liika. Nyt kun olen tiloja pyörinyt ja kyseenalaistanut lähes kaiken kahden vuoden ajan. On aika seisoa selkäsuorana ja olla juuri sitä mitä on.

Niin tässä piti kirjoitella jotain omavaraisuuden ja omaperäisyyden väliltä. Haluan olla kumpaakin mahdollisimman paljon.

Normaaliahan on jakaa makuuhuone rakkaan lemmikin kanssa. Meillä tämä lemmikki vaihtelee tipusta karitsaan. Vasikka ei vielä ole päässyt sisälle. Makuuhuoneesta on otettu peitot ja tyynyt kainaloon, jotta voi nukkua vieressä.

Tämä matka on kesken ja jotenkin minun normaali voi olla omaperäistä mutten sitä enää itse näe. Tämän postauksen olisi pitänyt tehdä joku sukulaisista.

Tärkeintä ei ole se paljonko sinulla on rahaa, vaan kuinka paljon elämää rakastat.

 

Samasta aiheesta:

http://farmertobee.blogspot.fi/2016/05/omavaraisuuden-ja-omaperaisyyden-rajalla.html

http://maa-tuskat.blogspot.fi/2016/05/omavaraisuuden-ja-omaperaisyyden-rajalla.html

http://sininentupa.blogspot.fi/2016/05/omavaraisuuden-ja-omaperaisyyden-rajalla.html

http://epamoderniperhe.blogspot.fi/2016/05/omavaraisuuden-ja-omaperaisyyden-rajalla.html

http://www.omavaraisuus.org/#!Ruokaa-ajatuksille-omavaraisuuden-omaperäisyydestä/jmpkf/5740b65e0cf28f6d2bcf9e58