Avainsana-arkisto: maito

Lypsyasema prototyyppi yhdelle lehmälle.

Olemassa on monia kaupallisia termejä maidon tuotannolle. On vapaata lehmän, laiduntavan ja Luomu lehmän maitoa. Kauniita termejä mutta mitä on sen sanan takana ja kuinka toimitaan. Siihen en mene sen enempää, koska se on vain mainostoimiston keksimä hieno nimike. Itsellä on vaikea puhua samoilla termeillä koska tietää mitä termi pitää sisällään ja meillä ei pysytä siinä termin laatikossa.

Meillä lehmät ovat vapaita.

Monet tietävät, että lypsylehmä tiloilla vasikka erotetaan emosta lähes heti. Meillä ei ole tili kiinni maidonsta, joten vasikka jää emon alle. Vasikalla on maitobaari auki 24/7 vaikka lehmä on lypsyssä. Tätä ei pysty tekemään alkuperäis roduilla koska maidon tuotanto on pienempää mutta sekoitus lehmällä pystymme. Alkuperäis karjaakin on lypsyssä mutta kohtalo puuttui peliin virhe asennoilla, joten emme saaneet vasikoita.

Lehmät ovat ulkona koko vuoden ympäri ja mahdollisuus mennä sisälle. Eipä ole ollut montaakaan keliä kun pahnoja olisi kulutettu. Emme siis aja lehmiä sisälle huonollakaan kelillä vaan saavat valita milloin on niin huono keli, ettei ulkona enää voi olla.

Lehmillä on myös vapaa ruokailu eli heinää on koko ajan saatavilla. Tämä helpottaa kovasti päivittäistä työmäärää. Lisäksi saavat viljaa lypsyn aikana kiitokseksi maidosta. Lypsyn aikana annettavaan vilja annokseen on helppo lisätä vitamiinit ja muutenkin tarkkailla terveyden tilaa.

Lypsyn ajaksi lehmät kytketään kiinni vanhaan parren pätkään. Lehmillä on kaikilla kaulapannat joista kiinnitämme hihnalla. Tämä takaa turvallisen toimimisen lehmän kanssa lypsyn aikana. Kiinni olo estää myös lehmän loukkaantumisen. Osalle kiinni laitto on vain muodollisuus, joka tehdään. On lypsy kertoja kun on unohtunut kiinni laittaa kun lehmä seisoo kuin patsas. Kiinni laittoa tärkeämpää on rutiinit ja rauhallinen ympäristö ilman suurempia häiriötekiöitä.

Mini lypsyasema.

Projekti vaiheessa kun vasta putkia suunniteltiin.

Valmiimpi ja täydempi.

Vielä tämä on vaiheessa ja palaset irti, jotta voidaan vielä muokata toimivammaksi. Tätä voisi sanoa 4D testaukseksi, ehkä… Suuria muutoksia etäisyyksiin ei olla jouduttu tekemään pieniä hieno säätöjä toki. Vielä on paljon tekemistä ennen valmista asemaa. Tietenkin on tullut vähän nälkä tehdessä joten on mietitty jo aseman isonnusta. Jätämme toistaiseksi aseman yksipaikkaiseksi ja mahdollisuuden lisätä paikkoja.

Vielä lehmät ovat puulavalla jotta saan selville parhaimmat etäisyydet.

Seinät eivät ole olleet suunnittelu vaiheen luovuuden tiellä kun on tehty asema taivas alle. Talvella konelypsykin on kylmäävää puuhaa.

Nyt kun routa on sulanut ollaan keskitytty siihen miten eläimet tulee ja menee. Ensimmäinen versio on nyt testissä.

Pikkuhiljaa alkaa hahmottumaan miten paljon tarvitsee tilaa.

Monelta osin kesken.

Tässä on vielä paljon muutoksia ennen kun ollaan valmiissa. Lypsyhuone on tulossa uusiksi kokonaan ja lehmien paikka tulee todennäköisesti betonilla jossain muodossa. Lattian muodoilla on suuri merkitys, jotta saadaan ulosteet kulkemaan helposti. Pesun ja puhdistuksenkin kannalta pitää pohtia kuinka leveitä ja syviä kaukaloita pitää tehdä.

Lypsyhuoneen muutoksen suurin syy on, ettei tähän lypsyhuoneeseen mahdu meidän maitotankki vaikka on pienimmästä päästä tankkeja.  Kylmäkaappikin oli liian korkea sisälle ja liian leveä oviaukolle.

Suosittelen kaikille, jotka aloittavat maitohuoneentekoa, että maitohuoneeseen pari ovet jotta kaiken mahtuu tuomaan sisälle.

 

 

 

Innovaatio 1 kesä 2017

Nyt rykästään käyntiin myös innovaatio sarja. Lyhyitä arkea helpottavia vinkkejä.

Laidun juotto automaatio.

Vanhoja automaattikuppeja löytyy eri myynti foorumeilta halvalla. Puutarhaletkua löytyy nykyään joka kaupasta.

Tarvike lista:

  • Vihreä letku on normaali puutarhaletku.
  • Musta mutkalla oleva letku on lypsykoneesta jäänyt eläkkeelle.
  • Yksi tulppa.
  • Kolme letku liitintä.
  • 4 kpl 8mm pulttia + mutterit. (pituuteen vaikuttaa tolpan paksuus)
  • Automaattikuppi tai kaksi.

Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä myös talvella. Silloin on lämmitys kupeissa.

Naudat tuntuu olevan laiskoja ja laumasieluja. Siitä syystä laitumella kulkee nykyään nämä kupit, koska osa ei ehdi juomaan kun lauma kääntyy takaisin.

Imemisen estäjä kokeilussa.

Joskus voi tulla ongelmaksi lehmä, joka tyhjentää utareet ennen lypsäjää. Lehmä on myös notkea ja voi juoda itseään. Tähän on kehitetty imemisenestäjä.

Näitä on erikokoisia ja näköisiä olemassa. Uskon, että näistä on joillekkin apua ongelmaansa.

Harkitsin tälläisen käyttöä ja kokeilin.

Meillä on lehmä, joka imee itse yhden neljänneksen tyhjäksi. Ajattelin, että kokeillaan tälläistä jos saisi opitun tavan pois. Illalla sitten lypsyn yhteydessä laitoin tämän sieraimiin. Lähdin viemään takaisin laumaan. Tämä kumma härpäke ei ollut lehmän mieleen. Otti hurjan vauhdin ja kirmasi lumet pöllyten pitkin peltoja. Minä kirmasin taas kuuluisan surullisesti siellä umpihangessa iltatreeniä lehmän kanssa. Kunto alkaa olemaan jo kohdillaan kaikenmailman juoksujen suhteen.

Lehmä pysähtyi, koska seisoi itse talutus narun päällä eikä tajunnut sitä jalkaa nostaa. Otin samantien tämän imemisenestäjän pois. Huomasin, että lehmä rauhoittui välittömästi, eikä enää ollut meno haluja.

Päätin heti tämän jälkeen, ettei tämä ole meillä se keino jolla imemistä estetään. Vielä en ole varma haluanko edes estää. Tietysti näissä asioissa on lehmän terveys etusijalla.

Seuraavaksi kokeillaan sitten utareliivejä, jos näyttää tarvitsevan. Liivikaupoilla olen onneksi ollut ennenkin, joten hyvin se menee. Vaimolle onkin sitten hankalampi niitä liivejä ostella.

Utareliivit

Ovat tarkoitettu yleensä helpottamaan utareisiin kohdistuvaa painoa. Toki niistä voi olla apua myös tähän. Ne ovat tukevat ja hihnoilla muokattavissa jokaisen lehmän koon mukaan. Teen niistä sitten uutta juttua jos ja kun niihin päädyn.

Eläinten ruuan kulutuksen vertailua

Pohdin eläinten ruuan kulutusta ja sen tuomaa hyötyä.

Nauta syö noin yhden pyöröpaalin 1 kuukaudessa. Joten neljä nautaa kuluttaa paalin viikossa. Ovat vapalla heinällä ja hukkaa tulee jonkin verran. Ruokinta jos olisi rajoitetumpaa voisi mennä vähemmän heinää eli tulla vähemmän hukkaa. Ne syö saman verran mutta heittelevät ja tallovat vähemmän.

 

Lammas syö noin yhden pyöröpaalin 7,5 kuukaudessa.  Meillä noin kolmekymmentä lammasta syö pyöröpaalin viikossa. Tästäkin tulee hurjasti hukkaa mutta lammas on ronkelimpi myös korsien suhteen, joten hukan määrää on hankalampi ruokinnalla vähentää.

Käytän laskelmassa lampaiden kulutusta, koska vuohien ollessa ei tullut eroteltua heinän menekkiä. Määräkin oli pienempi, joten isopaali olisi ehtinyt pilaantumaan. 

Vuohilla kulutus on samaa luokkaa lampaiden kanssa.

 

Vertailen nyt maidon tuotannon näkökulmasta.

 

Nauta joita meillä on nyt kyyttöjä tuottaa noin keskimäärin 10 litraa vuorokaudessa maitoa. Vuohi tuottaa noin 2-4 litraan maitoa vuorokaudessa. Sitten kun annetaan vasikan juoda emoa niin ihmisille jää 6 litraa vuorokaudessa. Vuohienkin annetaan imeä emoansa, joten siitä jää 1-2 litraa vuorokaudessa.

Jos haluamme saman määränmaitoa kummastakin eläinlajista.

Yksi nauta vastaa 3-6 vuohta. Naudoille on tavallista saada yksi vasikka. Vuohella tulee yleensä kaksoset. Joka vaikuttaa siihen kuinka paljon ihminen voi ottaa maitoa häiritsemättä kilien kasvua. Kuudella vuohella laskien on kuitenkin heinän kulutus vähäisempää kuin yhdellä naudalla. Paali kestää teoreettisella laskukaavalla 1.2 kuukautta. Tosin hukanmäärä voi olla enemmän.

Kuinka paljon tilaa nämä tarvitsevat.

Nauta tarvitsee tilaa 1 neliö elopainon 100 kiloa kohti eli 351-500 kiloinen eläin vaatii 5 neliötä. Lypsylehmällä tarve on 6 neliötä ei siis painon mukaan.

Vasikalle 1,5 neliötä lisää tilaa aina 100 kiloon asti. Lehmä vasikan kanssa 7,5 neliötä.

Vuohi tarvitsee tilaa 1,2 neliötä. Sitten jos lasketaan tila 6 vuohelle 7.2 neliötä.

Kilien kanssa oleva kuttu tarvitsee 2 neliötä tilaa. 6 vuohella kileineen on se 12 neliötä.

En suosittele suoraan käyttämään näitä lukuja jos eläimiä on vähän. Vaikka nämä ovat minimi mitat aina on myös taustalla lause. Eläimen on pystyttävä lajityypilliseen elämään. Tämä lause ei toteudu minimi mitoilla.

Eroavaisuuksia.

Vuohet joutuisi jokainen tekemään kilit kerran vuodessa.  Synnytyksiä tulisi näin kuusi vuodessa. Naudalla tulisi se yksi vuodessa.

Vuohilla on ollut tapana pitää tieheämpää aitaa joko verkkoa tai useampi lankaista aitaa. Laitumen perustus kustannusten hinta voi näin ollen kohota. Naudoilla voidaan mennä yhdellä tai kahdella langalla, jolloin se on myös nopea siirtää uudele lohkolle.

Sitten se toinen tuote.

Nyt puhutaan siis lihasta, koska mitään ei haaskata. Kilit kasvavat ja tulee aika teurastukselle. Normaalisti jotkut toimisivat että pukit syödään ja kutut jatkaa maidon tuottajaksi. Eli puolet olisi nyt pukkeja ja yhdestä pukista saadaan noin 6kg lihaa. Mennään laskukaavalla 6×6=36kg. Tämä määrä tietysti riittäisi monelle ja onhan se maukastakin. Tämä määrä on mahdollista joka vuosi ja kun kuttuja tulee lisää kertautuu se määräkin. Kuttu on valmis poikimaan noin vuoden iässä, joten on nopeammin lypsyssä.

Naudoilla tulee se yksi vasikka jolloin joko lihaa tulee tai ei tule. Riippuen tietysti mitä hakee. Kun lypsylehmäksi tulemiseen menee noin kaksivuotta ennen kun on ensimmäinen lypsy. Sonni menee yleensä lihoiksi, joka kasvaa emon alla noin 8 kuukauteen asti ei sen yli, koska tulee lisääntymiskykyiseksi. Tämä jässikkä painaa rodusta riippuen jo yli 300 kiloa, josta tulee siis noin 150 kiloa lihaa. Tällä lihamäärällä elää jo suurikin perhe. Liha määrä kuulostaa hurjalta mutta se voi olla kahden vuoden lihat, jos seuraavana vuonna tulee lehmä joka kasvatetaan lypsyyn.

Kivennäiset ja lisäravinteet.

Alkuperäisroduista puhuttaessa kummallakin kulutus on vähäistä. Nuolukiven muodossa on hyviä vaihtoehtoja. Niitä on myös hyvä vaihdella aina, kun loppuu niin toisenlainen kivi. Jos laumat on isoja, voidaan käyttää monia eri kiviä useammassa paikassa. On kuitenkin hyvä lukea mitä ne sisältää ja käykö kyseiselle lajille. Yleisesti käy mutta muun lisäruokinnan kanssa voi tulla jotain ainetta liikaa. Joten on hyvä lukea mitä ne sisältää ja laskea pitoisuuksia. Mitä vähemmän rehuissa on samoja aineita sitä vähemmän aiheuttaa ongelmia laskemisessa.

Lypsypaikka

Kummankin lypsypaikan voi toteutaa huokeasti tai ei niin huokeasti. Tämä riippuu ihan tasosta, jonka itse tekee. Molemmilla onnistuu käsinlypsy ja molemmille on koneellinen lypsykone olemassa.

Puolueettomuus ja tutkinta.

Puolueeton en ole tässä kirjoituksessa. Olen kallellaan nautoihin ihan omien valintojen johdosta. Neliö tiedot on haettu Eviran ja Pro Agrian vapaista tietokannoista.

Vuohissa maitorotuinen voisi lypsää enemmänkin. Nämä on meidän tilalla koettuja lukuja. Joten myös naudan maidon tuotanto on suurempaa lypsyroduilla. Tällä hetkellä siis molempien tuotos määrät on alakanttiin. Holstein rotuinen nauta pystyy tuottamaan maitoa 50 litraa vuorokaudessa. Se ei olisi ollut kuitenkaan sopiva vertailu rotu kotitarve tuotanto tarkoituksessa tehdylle vertailulle.

Veden kulutusta en tässä ruvennut laskemaan. Siitä en pysty antamaan läheskään tarkkaa lukemaa. Syynä omakaivo ilman vesimittaria ja juotto automaattikupeilla.

Paljonko meillä menee heinää?

Eläimet:

5 nauta eläintä.

noin 30 Lammasta.

Laskennallisesti pitäisi selvitä 80 pyöröpaalilla. Kuitenkin kevään mittaan tulee uusia luonnollisen lisääntymisen johdosta. Tämän takia emme tyydy tähän määrään vaan nostimme paalien määrän 120 paaliin. Näin saamme myös turvapuskurin keväälle ja pystymme ruokkimaan laitumelle kasvun alkuvaiheessa olevia ja imettäviä lampaita.

Onneksi olemme kuitenkin nyt siinä tilanteessa, että heinät on levällään eri paikoissa. Ensi vuosi mennään toisella systeemillä mutta palataan siihen sitten, kun heinänajo alkaa. Jätämme kuitenkin oven auki vanhaan järjestelmään.