Avainsana-arkisto: lumi

Omavaraisuus ja lumi

Tänä aamuna aloin pohtimaan ihan näitä perusasioita, joita tulee omavaraisuudessa eteen.

Tosiaan tänä vuonna tai siis tällä lumikaudella sitä on tullut paljon. Tämä asia antoi idean kirjoittaa kuinka lumen kanssa toimitaan ja mitä se vaatii.

Nyt lumen syvyys on meillä lähellä 50cm, joten sitä on ja kolaaminen ei tunnu mielekkäältä, kun ei kohta tiedä minne sitä lykkäisi. Toki siinä on kuntosaliharjoitusta kerrakseen, kun heittelee penkan päälle.

Tielle on matkaa lähes kilometri. Ei en edes kuvittele kolaavani sitä. Tähän on vastaus traktori. Meillä tosin ei ole sellaista, joten toinen ratkaisu on naapuriapu. Miksi meillä ei sitten ole tätä traktoria? No koska tiessämme on iso pitkä mäki, joten traktorin pitäisi olla nelivetoinen ja niissä näkyy veto-ominaisuudet suoraan hinnassa.

Pienet lumet alkutalvesta saa tampattua tiehen, jotta naapurin on helpompi lingota ilman, että tieaines on metsässä. Käytämme tamppaamiseen autoa, kun käymme kylillä niin ajetaan hiukan erikohdasta. Jos tulee hiukan reilummin lunta laitetaan auton perään pari vanhaa rengasta, jotka heittää lunta sivuille ja painaa sitä tienpintaan.

Pihassakin on usempi metri polkuja erilaisiin toimintoihin. Ensimmäiset vuodet mentiin kolalla ja lapiolla. Sitten törmäsimme ammattilaisille tarkoitettuun lumilinkoon. Se on sellainen itse vetävä, perässä käveltävä linko. Tämä on osoittautunut hyväksi hankinnaksi, koska heittää lumen todella pitkälle ja suuaukko on riittävän iso, joten voi mennä syvempäänkin hankeen.

Lumi on myös eriste.

Meillä talo on rakennettu tolppien varaan, joten tuulisella säällä tuuli menee koko talon ali viilentäen lattiat. Talon ympärille on hyvä kinostaa lunta, jolloin tuuli ei pääse menemään ali. Ollaan harkittu myös muita keinoja mutta ne eivät saisi estää rakenteiden tuulettumista niin pidämme tästä katoavasta eristeestä erityisen paljon.

Lumi eristää myös vesiputkia, jotka menevät maan alla. Lumeton talvi voi tuoda jäätymisongelmia vesiputkiin. Tämän takia on hyvä tietää missä vesiputket tontilla ovat, ettei turhaan lumia poista päältä eristämästä ja aiheuta ongelmia. Sama eristäminen toimii myös viemäreissä. Tosin kaivoissa tarvitaan ilman kiertämistä. Oli kyse sitten juomavesi- tai likavesikaivosta. Juomaveteen voi tulla ummehtunut haju ja maku. Viemärit voivat taas tuoda epämiellyttävän hajun sisätiloihin.

Lumi on toisaalta todella ihanaa mutta…

Kun sitä on liikaa niin, se myös rasittaa rakennuksia ja rakennelmia. Pitäisi olla hereillä, että muistaa tyhjentää herkät rakenteet lumesta ennen kun ne antautuu painon alla. Kasvihuone on yleensä se, joka unohtuu ja muistuu mieleen vasta, kun on jo myöhäistä. Pitäisi siis pitää mielessä nekin, joita ei talvella tarvitse.

Poispääsy eli kulkuvälineet.

Muutaessa meillä oli perus farmari auto. Ensimmäisenä talvena jo huomasimme, että tämän auton maavara on liian pieni “kunnallisille teille”. Omalla tiellä pärjäsi mutta kun lähti “isoa tietä” ajamaan olikin kaikki renkaat ilmassa ja auto mahastaan kiinni lumessa. Tämän kaverina oli kurma-auto, jolla pääsi liikkumaan maavaransa ansiosta.

Seuraava auto oli varustettu korkeammalla maavaralla kulki kuin unelma. Jossain mielenhäiriössä tuli kokeeksi hankittua vanha avolava ja siinä oli neliveto. Voi sitä autuutta, kun ei tarvinnut enää pohtia missä kunnossa tiet on. Ajettavuus oli kantikasta, joten pidempiä reissuja ei kannattanut sillä haaveilla. Se oli hieno kokemus, josta ei halunnut enää palata “vajaavetoisiin”. Avolavan runko vaan osottautui niin lahoksi, että tieliikenne liikkuminen tuntui liian vaaralliselta. Piha käytössä on kuitenkin ihan toimiva, vaikka katkeaakin kerran kuussa. Sillä pystyy myös omalta tieltä hakemaan juuttuneet perille. Nyt on henkilökuljettimena “ajatteleva” neliveto ei se ihan sama ole kuin jatkuva mutta sillä pärjää.

 

 Nauttikaa kuitenkin lumesta silloin kun sitä on.

Eläimien talvi

Viimeaikoina on uutisoitu eläinten ulkona olemisesta. Ihminen on inhimillistänyt kohta kaikki luonnon eläimet. Lähellämme on kuusipeurakasvattaja, jolle oli ohikulkia soittanut ja kysynyt eikö ne ole talvella sisällä. Kuka ottaisi hirven olohuoneeseen? Paleleeko eläin, joka on päässyt tottumaan kylmenevään ilmaan.

Meillä eläimet saavat valita ulkoilakko vai nököttää sisällä. Tämä järjestely luo omat haasteensa. Suurin haaste on vesi, kuinka saada se pysymään sulana. Onnemme on nykyteknologia, jolla saadaan juomakupit pysymään sulana pienellä energia määrällä.IMG_3531[1]

Naudat saavat meillä suurimman vapauden kulkea miten tahtovat. Öisin ja kovalla tuiskulla ne kuluttavat sisätiloja, muuten ulkoilu koivikossa vie voiton. Järjestely on tehty työn keventämiseksi ja eläinten hyvinvointia ajatellen. Lannanluontia on huomattavasti vähemmän, koska ulkoilevat paljon. Tulehduksia eikä muitakaan sairauksia ole eläimillä havaittu.

Lampaat ovat pienemmällä ulkoilutuksella. Edellytykset eläimen rakenteen kannalta olisivat hyvät talviulkoiluun. Syynä IMG_3563[1]suppeampaan ulkoiluun huono varautuminen ennen pakkasia. Suunnitelmissa oli tehdä lampaille vapaaulkoilu tarha. Pakkanen yllätti tarhan rakentajan lumettomuuden vuoksi routa pääsi nopeasti jäädyttämään pintamaan. Ensi kesälle on suunniteltu tarhan toteutus. Samalla tarhan paikka on talven aikana saatu logistisesti oikeaan paikkaan.  Syksyllä jos olisimme rakentaneet suunitellun tarhan se olisi ollut aivan väärässä paikassa.

Kanat ulkoilivat pitkälle joulukuuta. Kun viimeinenkin ulkoilija lopetti pihalle tulon laitoimme luukun kiinni. Talvella on kuitenkin tarjolla kahta eri lämpötilaa. Lämmin sisätila ja välimaasto IMG_2324[1]lämpötilalla oleva veranta. Sään lämmetessä osa on käynyt pienillä ulkoilu retkillä. Kuitenkin vain valvotuissa olosuhteissa, jottei jää ulos yöksi.

Haasteina olemme havainneet sähköaidan käytön ja sen toimimattomuuden. Lumi on mahtava eristäjä kovilla pakkasilla. Maadotusta ollaan jouduttu muokkaamaan paljon. Maadoituskentän reilun metrin mittaiset raudat olivat tänä talvena liian lyhyet. Maadoituksen parantamiseksi laitoimme maadoituksen likakaivoon, koska se pysyy sulana. Aitalangat vaihtuivat rautalankaan, joka johdattaa paremmin sähköä ja lumi haittaa vähemmän virrankulkua. Lampailla emme ajatelleet käyttää sähköä vaan puu-/risuaitaa. Villa kun luo hyvän eristimen. Kesällä olisi ongelmia, jos lampaat tottuisivat kulkemaan aitojen läpi. Nyt ne pysyvät kesäisin kahdessa langassa, joten aidan siirto on helppoa.

Ruokinnassa käytämme pyöröpaalattua säliö- esikuivattuaheinää ja pienpaalattua kuivaa heinää. Säilöntäaineella käsitelty heinä on kaikista raskanta käsitellä kylmissä olosuhteissa, koska ensin se pitää kirveellä pilkkoa. Kuivat heinät on huomattavasti helpompia käsitellä. Ruokimme sisälle ja ulos ulkoilualueilla oleviin ruokinta paikkoihin. Olemme toteuttaneet ruokinnan vapaalla heinällä, eli heinää on koko ajan saatavilla. Tämän ruokinnan etuna on se ettei ruokinta paikoilla esiinny puskemista, joka voi aiheuttaa eläinten loukkaantumisia.

Kanojen ruokinnassa ei suuria muutoksia tapahdu. Juomakupit on jouduttu välitilasta siirtämään lämpöiselle puolelle jäätymisen vuoksi. Oviaukkoon on ripustettu vanhoja pyyhkeitä roikkumaan, jotta lämpöhukka olisi pienempi. Samalla pyyhkeet imevät itseensä osan kosteudesta, joka syntyy lämpötilojen vaihtelusta.

Keväälle on jo pitkälista muutoksia ja parannuksia. Viime vuonna lisäsimme jo rehujen varastointi tilaa. Tänä vuonna joudumme tekemään sitä vielä lisää. Haemme kanojen rehut suoraan myllyltä ja nyt pakkasilla totesimme, että varmuus varaston pitää olla suurempi. Mylly ei pyöri, jos on liikaa pakkasta. Tällä hetkellä varmuus puskuri on ollut kuuden viikon rehut. Se ei välttämättä riitä, jos tulee pitkä pakkasjakso.