Avainsana-arkisto: lehmät

Teurastukseen valmistautuminen

Jokainen varmaan valmistautuu eritavalla. Tietysti paljon vaikuttaa se, että kuka tekee ja mihin pisteeseen asti. Joidenkin eläinten kohdalla hoidetaan itse alusta loppuun asti. Eläimen koko vaikuttaa myös tähän valmistautumiseen paljon.

Nyt valmistaudutaan naudan lihoiksi saamiseen. Varasimme lopettamiseen metsästäjän, joka hoitaa lopettamisen, veren laskun, nylkemisen ja paloittelun. Meille jää “hienosäätö” lihojen pieniminen, jauhelihan valmistus ja pakkaus.

Oman työn muistilista:

  • Puukot ja teroitin
  • Lihamylly
  • Vakumointi pussit ja kone
  • Leikkuulautoja
  • Kuppeja ja kulhoja
Sääntöjä, jotka koskevat kaikkia

Lainsäädäntöjä on mutta ei mennä niihin niitä voi lueskella Eviran sivuilta tai Eviran tarkemmat ohjeet. En kirjoita näistä säännöistä täällä, koska ne muuttuvat joka vuosi, joten tieto vanhenee niin kuin tietosanakirjat aikanaan.

Kirjoitan nyt niistä säännöistä, jotka ei vanhene. Lopetusta ei kukaan opi ilman opettelemista ja tekemistä. Teurastus kurssseja järjestetään ympäri suomenmaan eläin laji kohtaisesti. Teurastus tilanteessa pitää olla kuitenkin täysin varma mitä on tekemässä tai mukana henkilö, joka pystyy neuvomaan. Eläin on hyvä saada ilmaan lopetuksen jälkeen jolloin sitä on helpompi käsitellä. Pienet eli lampaan kokoiselle eläimelle on helppo vaikka rakentaa teline. Isompi eläin nyt siis nauta niin telineen valmistus alkaa jo vähän vaatimaan ajatusta enempi. Tietysti myös ruhon siirto vaatii suurempia voimia. Suorittelen etukuormaimella varustetun traktorin varaamista lähettyville, jotta tilanteessa kuin tilanteessa pystytään ruhoa liikuttamaan.

Omien rajojen ja rajoitteiden tunteminen on enemmän kuin hyväksi. ÄLÄ aloita teurastus prosessia ainakaan ensimmäisellä kerralla yksin vaan jonkun kanssa, joka osaa käyttää puhelinta. En halua mustamaalata mutta paras olisi olla joku joka pystyy soittamaan 112 jos jokin menee pieleen. Tämän ihmisen ei tarvitse olla näköetäisyydellä mutta kuitenkin kuuloetäisyydellä. Lampaan kokoinenkin eläin voi onnistua vahingoittamaan niin, että apua tarvitaan.

Kannattaa tietenkin kerrata perus turvallisuus ohjeet. Kaikkien paikalla olevien henkilöiden on hyvä tietää mikä on osoite jossa toimitaan. Tämä on tärkeä tieto joka ei saisi hidastaa avun soittamista sitten jos jotain sattuu. Se kannattaa kirjoittaa isoilla kirjaimilla lapulle joka kiinnitetään näkyvälle paikalle ja kerrotaan kaikille missä se on.

Henkinen valmistautuminen

Tätä on kaikista vaikein neuvoa.

Olemme yrittäneet pitää tuotantoeläimet, tuotantoeläiminä. Ajatus on hieno yrittää pitää ne hiukan etäällä koska niistä joutuu luopumaan ennen kun niiden ikä ja vaivat sitä vaatii. Pitää siis kovettaa itsensä ja hyödynnettävä lihat ennen kun liha on pilalla ja eläimen elämä on mennyt hukkaan.

Kirjoitin tuossa kyllä todella karkean julmasti sen perus ajatuksen jonka kanssa yrittää elää. Osalle meidän tuotantoeläimista on kuitenkin muodostunut uusia statuksia. Meillä on työkavereita ja on tullut myös lellikkejä. Näiden kohdalla päätöksen teko tulee olemaan todella vaikeata. Silloin kun meille tulee eläin joko ostaen tai syntyen. Pitäisi hänelle laittaa parasta ennen päiväys silloin se on helpointa. Ei, ei meillä todellakaan ole käytössä tälläistä.

Teurastuksen selittäminen itselle

Teurastutamme yhden sonnin ja yhden härän.

Sonni on tehnyt meillä tehtävänsä. Häneltä on tullut tyttäriä ja hänen on poistuttava, jotta tyttäret voidaan liittää laumaan. Syy on puhtaasti sukusiitoksen välttäminen. Tosin ei se syy helpoita päätöksen tekoa yhtään koska hänen kanssaan on ollut helppo työskennellä.

Härän piti olla vetohärkä projekti. Valitettavasti se jäi projekti tasolle. Menin tekemään siitä ehkä jopa liiankin kesyn ja halittavan suuren jättiläisen. Ensin venytin valjaiden laittoa kasvua häiritsevänä. Sitten keksin uusia tekosyitä miksi en valjasta. Nyt kokoa on niin paljon etten ole varma uskallanko valjaita laittaa.

On todella rankkaa kirjoittaa tätä postausta ja myöntää omat virheet. Samalla mieleen tulvii ne hetket kun on köllinyt laitumella pää härän kyljellä aurinkoa ottaen.

Nämä kaksi poikaa on saaneet oman paikkansa minun sydämessä.

Tulevaisuus ja tuleva talvi

Se on suurelta osin koulutusta. Useampi ensikko poikii marraskuussa joten lypsylle opettelua tulee olemaan paljon. Lypsy myös hidastuu, joten aika ei riittäisi vetohärkä projektiin. Samalla on vielä hiehojen hölmöilyt ja tulevat vasikatkin vaatii huomiota. Päivittäinen koulutus kalenteri tulee olemaan todella täysi. Samaan rysään tulee tietenkin myös vauva arki, joten jostain on luovuttava, jotta paketti pysyy kasassa.

 

Kotitarvenautojen kasvatusta ja varauksia otetaan vastaan

Monen monta suuntaa on nyt katseltu, kyselty ja mietitty. Meinasimme jo maidon tuottajaksi ryhtyä mutta se ei ole mahdollista kun haluaa painia ISK Nenosten kanssa.
Esteenä on myös tie. Maitoauto kun huruttelisi tietämme kelistä riippumatta pitäisi siihen tuoda valtavasti maa-ainesta. Tien kunnostukseen uponneita rahoja on maidolla todella hankala saada takaisin.
 
Eläimiä pitäisi lisätä niin paljon, että emme siihen lähde.
Useat ovat huomanneet, että lauma on kasvanut kasvamistaan. Meillä on tällä hetkellä se tilanne, että pari synnyttäjää palaa takaisin omalle tilalleen. Kesän aikana lähtee pari kasvatus sopimuksella ollutta. Huokaisen helpotuksesta ja kaiholla tulemme ikävöimään näitä kaikkia PERSOONIA.

 Tulevaisuus on erilainen mutta samanlainen

Päädyimme kasvattamaan omatarvelehmiä. Pyrimme vastaamaan kunkin tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Ensisijainen on tietysti Nenosten säilyminen puhtaana. Sillä käytämme Nenosen sonnia mutta lehmät antavat oman säväyksen, jos sille tarvetta on.

Isk:ta tulee Nenosena ja pelkkänä Isk:na.

Isk

Sitten tulee kolmirotuisia AY/LI ja HOL/LI lehmät, joita astuu Isk sonni.

AY/LI
HOL/LI ja kolmen rodun vasikka.

Tiedostimme missä ollaan hyviä

Ollaan onnistuttu tuurilla saamaan muutama erittäin helppo yksilö kesyyntymään. Joiden kanssa on ollut helppo kesyttää villimpiäkin yksilöitä. Tämä siis etenee vähän lumipallomaisesti eteenpäin.

Haaste on tietysti aina tämä kesytys ja siinä joutuu ajattelemaan paljon. Ei ole yhtä tiettyä kaavaa, jolla menisi homman läpi. Tästä pitkäjänteisestä ajatustyöstä me pidämme. Se luo tietysti rutiineita meille ja eläimille se on todella tärkeätä, mutta ei kuitenkaan saa urautua.

Päätimme pitää homman itselle mielekkäänä ja mielenkiintoisena. Voisimme tietysti myydä vasikoita ja pyörittää lehmiämme aamusta iltaan. Elämässä pitää olla kuitenkin haasteita, joten leikimme tämän nuoruuden ja luovutamme valmiita lypsettäviä.

On joitain yksilöitä, jotka pidämme itsellämme hamaan tappiin. Niillä on kuitenkin täällä omatehtävä.

Mumma on yksi näistä, jotka on ja pysyy. Hän on helppo kaikessa toimii kuin ajatus, jota ei ole ehtinyt edes ajattelemaan. Toisekseen on todella kova tuottamaan maitoa, että vasikat saavat kasvamiseen oikeata lehmän maitoa. Samalla itse pysytään maidossa.

Kasvatusaika

Nopeata tämä homma ei ole. Kun vasikka syntyy, alkaa kasvatus, opettelu, tutustuminen ja kesyyntyminen kaikki tekeminen vaikuttaa onnistumiseen.

Astutamme tämän pienokaisen noin 1 vuoden ja 3 kuukauden iässä. Odotamme 9 kuukautta tulevaa vasikkaa.

Poikii 2 vuoden tietämillä. Lypsylle opetellan kuukausi tai kaksi. Otetaan kaikki ensi potkut vastaan ja luodaan lypsyllä käynnistä hänelle mahdollisimman mukavaa ja miellyttävää. Luodaan rutiini tulla lypsylle.

Harjoitellaan jo pienenä lypsypaikalla seisomista ja käsittelyä.  Aina ei ihan onnistu.

Tämän jälkeen luovutamme lehmän uuteen kotiin ja hänen vasikkansa aloittaa homman alusta.

Ensimmäisiä tulossa myyntiin vuoden vaihteessa

Saattaa tulla muitakin mutta varmasti yksi.

Tulossa myyntiin joulu/tammikuussa ISK ensikko. Poikii marraskuun puolenvälin tienoilla. Vasikka siis jäisi meille mutta lehmän saisi heti lypsettäväksi.
 
Kahdesta syystä emme anna heti poikimisen jälkeen:
1. Ensikosta ei koskaan tiedä miten sen lypsy alkaa sujumaan haluan luovuttaa vain kesyn eläimen.
2. Jos tuleva omistaja haluaa kantavana niin ensimmäinen tärppi on 7 viikkoa poikimisesta. 
 
Olemme ajoissa liikkeellä, koska silloin on talvi. Ei voi vaatia, että kukaan alkaa paikkaa lehmälle silloin tekemään. Tietenkin se myös syö heinää ja heinänteko on vasta edessä, joten voi laskea jo talven kulutukseen.
 
Tarvittaessa tullaan käymään, jos haluaa apua lehmän asuin/lypsy paikan suunnitteluun.
 
Meille saa tulla myös katsomaan kuinka me ollaan toteutettu.
 
Opetamme ja opastamme käsinlypsyyn, jos siihen tuntee tarvetta. Lypsykoneen hankinnassa ja asennuksessa voidaan myös auttaa.
Hinta ei ole “halpa” emme poista pakon edessä, joten olkaa yhteydessä, vaikka facebookin yksityisviestillä.

Vanha juomakuppi lämmitettäväksi juomakupiksi

Tänä syksynä törmäsin yhteen huippujuttuun. Nimittäin olen jo jonkin aikaa haeskellut, että saisin sähkövastuksen juomakuppiin. Nyt tähän toiveeseen on vastattu ja mikä parasta se on toteutettu 24v järjestelmänä omalla sulakkeella.

Ai mikä tässä on niin hienoa?

Ensinnäkin se, että on 24v järjestelmä niin se on turvallinen eläimille, vaikka jostain syystä pääsisi johtoihin käsiksi. Toisekseen ei tarvitse ostaa lämmitettävääjuomakuppia jonka hinta on alkaen 100€ ja siitä ylöspäin. Meillä on metallisia kuppeja ostettu ja tullut erinäisiä reittejä. Kaupassa nekin maksaa paperirahaa mutta käytettynä löytyy muutamalla eurolla.

Näihin kuppeihin nyt sitten saan lämmittimiä, jotka maksavat vajaan 50€ kpl.

Mitä kaikkea järjestelmässä on ja miksi.

Sulanapitokaapeleita on laitettu neljä erimittaista.

Yksi: on pitämässä tulovettä sulana maanaltatuleva putki maitohuoneeseen tämä on asennettu putken ulkopintaan. Tässä käytettiin 4m 20w/m.

Toinen: menee  maitohuoneesta seinäkupeille menevän putken ulkopinnalla 4m 20w/m.

Kolmas: poikittainen “kahvihuone” ulkoseinä välillä 6m 20w/m putken ulkopinnalla. Ulkoseinällä kaksi juomakuppia lypsyssä oleville ja ummessa oleville. Tähän jätettiin myös kuppivaraus sisäpuolelle mahdolliselle vasikkakarsinalle.

Toisen ja kolmannen välillä on reilu metri, jossa ei ole lämmityskaapelia ainoastaan eristys.

Neljäs on sitten laidun kupit ensimmäinen on maitohuoneen seinässä, jonka läpi on viety lämmityskaapeli putken sisään. Tässä olemme käyttäneet 24m lämmityskaapelia 10w/m. Putki on folio teipattu, sen päälle laitettu 12mm putki eristys ja maahan noin 70cm syvyyteen. Laitoimme lämmittimen putken sisälle, koska jos menee epäkuntoon on se helpompi vaihtaa. Ei tarvitse kaivaa putkia ylös maasta, kun sen saa liittimestä vedettyä pois ja uuden tilalle.

Kaikki lämmittimet myös maitohuoneen patteri tulee jäätymissuojatun termostaatin taakse. Eli jos ulkoilma lämpenee riittävästi kaikki lämmittimet lopettavat toiminnan. Vastaavasti jos ilma jäähtyy asetetun lämpötilan alle niin kaikki lämmittimet menevät päälle. Tällä järjestelmän osalla haemme säästöjä sähkölaskussa ja samalla helppoutta, että toimintavarmuutta.

Miksi

Tämähän on se tärkein kysymys, kun jotain tehdään. Lypsypaikka pysyy edelleen kylmänä, joten putket eivät lämpene tilan mukana, kun tila ei lämpene. Eläimet ovat vapaina paitsi lypsyn ja terveyden vaatimien tarkastusten ajan. Ne ovat siis laitumella myös talvella, joten kupit ovat ulkona. Eläimillä on sääsuojat mutta ovat sähköttömiä rakennuksia vahinkojen välttämiseksi. Juoton keskittäminen pienemmälle alueelle on myös taloudellinen kysymys. Kuppien toiminnan seuraaminen on helpompaa, kun ovat lähellä.

Samalla on myös eläinten terveydentilan seuranta helpompaa ja tarvittavat huoltotoimet kupeille. Järjestelmään on jätetty useita kohtia laajentamiselle, jotta toimisi erilaisien muutoksienkin jälkeen.

 

Samalla tulee valaistus uusiin puihin.

Ennen tätä ei ollut valaistusta, joten pääsee toteuttamaan tyhjältä pöydältä. Olemme valinneet valaistukseen LED:it ja niissä on riittänyt 10w lamput. Maitohuoneen lamppu on liiketunnistimella varustettu, jotta olisi käyttäjäystävällinen. Oven avatessa menee päälle ja jonkin ajan kuluttua sammuu (aika säädettävissä). Samanlaista on nyt alkanut kaipaamaan myös vessan puolelle. Lypsyllä käytettävä valaistus hallitaan maitohuoneesta ja toteutettu LEDvalaisimilla.

 

Eläimien puolella emme käytä liiketunnistimella varustettuja valaisimia, koska toiminta säde on lyhyt ja voi säikyttää eläimiä turhaan. Päädyimme “yö valaistukseen” johon riittää 10w LED lamppu, joka tuo vain yleisvaloa juomakuppien läheisyyteen. Ajastin on ollut haastava löytää näille “yö valoille”, joten se hoidetaan manuaalisesti toistaiseksi. Jotkut ajastimet päästävät virtaa läpi niin, että LED:it välähtävät joka sekuntti.

Noita on nyt pimeän aikaan siirrelty eri kohtiin ja alkaa olemaan aika varmaa mihin kohti tarvitaan tulevat valot. Watti määrä halutaan pitää pienenä, jotta valot olisi helppo siirtää aurinkoenergialle sen salliessa.

Kesällä pitää tehdä johdotuksia, jotta kaikki menee oikein.