-
Kun joutuukin luopumaan lampaista
Joskus ajattelin, että lampaat ovat ikuisia. Olipas dramaattisesti sanottu. Ihan noin tyhmä en ollut minäkään. Kuvittelin, että tuossa ne porskuttaa niin pitkään kun vaan henki pihisee ja saavat vanhuuttaan sitten kuolla pois. Tämä vuosi ja kevät on kuitenkin nyt vahvistanut, ettei se ole järkevä ajatus kanta. Pieni lammas lauma on helppo seurata ja erottaa ne huiput. Samalla näkee myös ne ei niin huiput. Ikä tuo monenlaista ongelmaa mukanaan. Pitkään se kehitys on ollut positiivinen mutta sitten kun se kehitys muuttuu alavireiseksi. Utare ongelmia tulee ja tuttipullo ruokittavia. Synnytksetkin tuntuvat olevan joillekkin tuskaisia. Villan laatu ei pysy toivotulla tasolla. Kun lammas muutuu kulueräksi. Onhan sillä työllistävä vaikutus kun eläinlääkäriä tarvitaan ja…
-
Harmaat hiukset puhdistuu kun vettä sataa ja lääke annettu
Helpotus ja huokaus. Oli se siinä? No eipä ollut. Tämä nyt on taistelua vieläkin. Tosin on jo monen osalta ylitetty kriittinen vaihe. Vielä on yksi, joka taistelee ja jonka vierellä sateessa ollaan. Kuitenkin ollaan jo positiivisesti virittäytyneempiä. Odotus on palkittu ja tietoa on saatu lisää. Lainaan nyt tekstejä vihkosesta joka tuli lääkkeen mukana: Suomalaisen lammastilan sisäloistorjunta Kirjoittanut: ELL Johanna Rautiainen & ELL Eero Rautiainen, Lammasmaailma Oy “Verta imevä suuri juoksutusmahamato (Haemonchus contortus) voi aiheuttaa vakavan sairauden uuhille. Se on erittäin tehokas munien tuottaja ja sen elinkierto poikkeaa muista sukkulamadoista kahdella tavalla. Sen uskotaan Suomen oloisuhteissa talvehtivan vain lampaassa, ei laitumella. Lisäksi se on tähän mennessä aiheuttanut ongelmia lähinnä aikuisissa eläimissä…
-
Huolia, harmaitahiuksia, vitsauksia ja tiedottomuutta
Kuinka paljon huolia jaksaa kantaa ennen kun on turvallaan? Kuinka paljon pitää jaksaa hyväksyä? Ensin on kettu joka tykkää meidän kanoista todella paljon. Menetyksiä tulee kymmeniä ja syytät vain itseäsi ja hyväksyt tappiot. Kevät alkaa hankalilla tai vaikeilla karitsoinneilla. Kukaan emoista ei tunnu onnistuvan. Jokaisen karitsoinnin aikana olen kyynärpäitämyöten eläimen sisällä varmistaen, että kaikki on tullut. Lääkekaappi kasvaa ja ruiskut tulevat jo rutiini käyttöön. Matematiikasta tulee läheinen ystävä joka auttaa lääkkeiden laskennassa. Kertotaulut alkavat olla hallinnassa ja millilitrat soljuvat normaalissa puhekielessä kuin eurot. Tänä keväänä paratiisiin eksyy kyy. Lampaat saavat osansa lieron touhuista. Jouduimme lääkitsemään ja lääkitys käynnistää synnytyksen. Lampaiden pää eikä keho pysy mukana nopeutetussa ajoituksessa. Pääsemme tuttipullo…
