Avainsana-arkisto: Lammas

Puolen vuoden kuvat 2017 kevät

Lunta saattoi viime talvena yössä tulla ihan riittävästi.

 

Tuulenkaatoja tuli myös tontille. Näistä saa kesällä sitten lautoja.

 

Lehmät alkavat poikia mutta lypsypaikkaa ei ollut. Piti tehdä pieni siirrettävä prototyyppi omiin tarpeisiin.

 

 

Vaikka kuinka on pakkasta ei talvitiet aina jaksa kantaa.

 

 

En aikaisemmin edes osannut ajatella, että vanteekin voi ajaa loppuun.

 

 

Karitsoinnit alkoivat keväällä.

 

 

Lehtikuvaaja kävi muutaman kuvan meistä nappaamassa.

 

http://www.kamera-petteri.fi/

 

Talvi tuli keväällä uudestaan ja uudestaan.

 

Kaapo auttaa lampolassa, ettei ahneet mammat hypi yli.

 

Lankoja tuli myös kehräämöltä takaisin.

 

 

Kevään ensimmäisiä ulkoiluja. Vielä ei pelto ollut herännyt.

 

 

Kardemumma (Mumma) sai myös terhakan vasun.

 Mumma ensikkona lypsyllä.

 

 

Kuljetusalan messuilla tutustumassa erilaisiin kuljettimiin.

 

 

Messuilta saadulla innolla vähän omankin vehkeen kunnostusta.

 

 

Vähän väsyttää kun alkaa aitojen teko urakka. Lopettavalta tilalta käytiin hakemassa pari aitapylvästä.

Samalla reissulla tutustuttiin tyttöjen kanssa puolustusvoimien kalustoon. Tyttöjen olisi helppo tehdä huollot, kun maavaraa on riittävästi. Huutokaupasta tarttui mukaan muutama lapio ja soppatykin kattila.

 

Sahuri saapui tontille ja lautaa alkaa tulemaan.

Hulluhan se on joka ei puolella lisää kesken urakan.

 

Valmista lautaa, lankkua ja parrua matkalla taapeliin.

Serkukset hyötykäyttivät pinnat. Tälläistä tulee, kun neljä alle 12 vuotiasta lasta saavat sahan, vasaran ja nauloja.

Emannän ja isännän laatuaikaa. Tielle lisää kantavuutta ennen, kun heinä sirkus alkaa.

Heinät on pyörätäneet valkoisiksi palleroiksi, joten sato on valmista korjattavaksi.

Karhotin eksyi pienien teiden sokkeiloissa.

Hyvänkokoisia kuormia saatiin kerralla tulemaan.
Vaikka ajomatka ei ollut kuin muutama kilometri meni siinä illan hämärään asti.

 

Koppi oli laskettu väärään paikkaan, joten se piti siirtää.

 

Pikkuhiljaa se sieltä tulee kyytiin. Siirrettiin se tuon harmaan kaarihallin taakse.
Sinne se saatiin muutaman laskelman jälkeen.

 

Ehdittiin sitä puihinkin kiipeilemään. Laajis on huippu paikka käydä tuulettumassa kesä vieraiden kanssa.

Pitihän sitä käydä myös kesäteatterissa pyörähtämässä.

 

Hirsien kaivamista metsän siimeksestä.

Joku ei ehkä menisi mutta kun on tie niin sitä käytetään. Tämä on hirsien hakureissulta.

 

Jotkut kesän vieraista tulee omankodin kanssa käymään.

 

Sieniäkin käytiin katselemassa ja olihan niitä siellä reilusti.

Syksyn hommiin kuuluu myös veneen kääntö.

Syksyn tullen löytyi pehmeitä kohtia kaikesta huolimatta.

Lypsyhuoneelle vettä ja sähköä.

Samalla ohjailtiin muitakin vesiä parempaan suuntaan, jotta ei olisi enää niin pehmeätä.
Pihan mylläyksen aikana lypsy suoritettiin käsin laitumella retki olosuhteissa.
Aamun valjettua voi ihastella limaista pihaa.

 

Lisää kahvia, jotta jaksaa öisin tuvan lattiaa maalata.


Aamun kulkijoille oli jätettävä pieniä kulkuväyliä.

 

 

Mitäköhän sitä tekisi sitten seuraavaksi?

 

ORF:in tarina meidän kohdalla.

Tietokirjastoahan en tästä alunperin ajatellut tehdä vaan kertoa meidän elämästä. Jotenkin on kuitenkin ollut helppo verhota elämä tiedon taakse. Nyt tuleekin sitten tekstiä meidän arjesta ja möröstä ORF.

ORF on lyhenne (contagious pustular dermatitis, contagious echtyma) lampailla esiintyvästä taudista  jota olen pelännyt kuin ruttoa. Tarkkailen eläimiä sen varalta ja ostoeläimissäkin olen todella tarkka tämän osalta. Lisätietoa Orf:ista Evirasta.

Karitsan suun ja nenän välissä rupi.

Iltakierrolla havaitsen ruven karitsan nenässä. Nyt nyt se sitten on meillä se ORF apua. Tänä keväänä piti vielä myydä eläimiä eloon ja teurastamolle. Voi apua MR. Google apuun ja varmistusta, että tulkitsin oikein. Juu näin se on se on ORF. Päädyin kuitenkin soittamaan eläinlääkärille ja sain ajan aamuksi.

Perus aamuhan on, että lehmien lypsy, eläimille ruoka ja lapset autoon. Nyt me otettiin vielä karitsakin kainaloon ja huristeltiin päiväkotiin. Tietenkin kaikista ajoista myöhässä. Matka meni keski-suomalaiseen tyyliin sorateillä joutuisasti tyttären lukiessa nuotteja. Tyttö nopeasti päiväkodin ovesta sisään ja matka jatkui kohti eläinlääkäriä. Tässä kohti ei enää kannattanut luottaa kartturin ohjeisiin, vaan oli selviydyttävä itse pintatie osuudesta.

Kuvitus kuva joltain eläimelliseltä reissultamme.

Siellä olikin jo porukkaa jonottelemassa ja puhelimessa neuvoja pyydettiin. Odotusta hetken verran ennen kuin päästiin itse asiaan. ORF:ista otetaan näyte Eviran labraan, joten pieni kirjallinen operaatio on lähetteen kanssa, joka on neljä sivuinen. Sitä sitten yksissä tuumin rustattiin oli niin eläinmäärät kuin ruokinta kysymyksiä. Tämä rumba, kun saatiin vihdoin päätökseen, oli potilaan vuoro.

Potilas esiin ja eläinlääkäri tuijottaa aivan ääneti karitsaa. Ei ei tämä ole kyllä ORF tämä on jotain muuta. Arvatkaa vaan olinko nyt ihan paskat housussa, että mitä hittoa se sitten on? Päädyttiin kuitenkin näytteen rapsutukseen ja nyt eläinlääkäri katsahtaa minuun. Voiko mitenkään olla mahdollista, että tätä olisi purrut joku eläin, jolla on kaksi hammasta? Hetken pohdin millä eläimellä on kaksi hammasta?!?! Kunnes keksin, tämä on siis se urpo, joka tutki kanin häkkiä liiankin läheltä. Kysyin sitten voisiko olla kanin purema? Eläinlääkäri hymyilee, ei paremmin voisi osua. Ole onnellinen teillä ei ole ORF:ia, vaan utelias karitsa.

Mitä tästä opittiin?

Voin sanoa nyt etten ehkä ihan niin nopeasti tiedota kaikille joidenka kanssa ollaan oltu kontaktissa. Olihan mulla yö aikaa näpytellä kaikille viestejä. En varmaan ole väärää tietoa muistanut edes kaikille oikaista.

Todellakin haluan mielenrauhan ja kuskaan eläinlääkärille jatkossakin, jos epäilyttää.

Nyt myydään lampaita.

 

Nyt on tullut niin paljon karitsoita, että luovutaan osasta lampaista. Aikaisemmin siitä jo kirjoitin. Nyt tulee sitten se myynti ilmoituksen aika ja kuinka paljon jätetään vielä lampaita.

Lampaat ovat hoitaneet meillä kuusi taimikkoa ja vanhempaa männikköä. Karitsoita on tullut tänä vuonna hyvin. Joten pääsemme valitsemaan mitä haluamme ja poistaa osan niistä, jotka on saanut olla “huvin vuoksi”.

Myydään:

 

Karitsoita uuhia ja pässejä. 1-3kk tuttipullollisia heti ja emon alla olevat kesäkuussa.

Siitos pässi vm:2014 edustaa Kainuunharmasta. Tästä kaverista on tullut paljon kyselyitä. Korostan siis sanoja siitos on siis erittäin aktiivinen ja agressiivinen toimintaan. Pässi toimii haukkumasanana, itseppäisyyden merkkinä, lauman kuningas ja vartia. Todellakin vartioi uuhiaan ja puolustaa niitä näkemiltään vihollisilta. (Voi välillä olla myös ihminen) Tämä tykkää rapsuttelusta mutta mikään ei riitä ja puskemalla saa lisää vai miten se nyt meni.

Vanhoja nuoria rouvia. Kerran tai useammin karitsoineita uuhia. Syynä sukulaisuus suhde pässiin, joka halutaan säästää.

Hinta on neuvoteltavissa tapauskohtaisesti.

Luopumisen syy.

Luovumme muttemme luovuta.

Ensinnäkin nautoja on tullut lisää samalla on tullut lypsyt. Työmäärä on lisääntynyt jonkin verran, joten haluamme kohtuullistaa työmäärää.

Toseksi haluamme remontoida hiukan lampolaa ja tehdä siitä toimivamman. Kun teemme siitä toisenlaisen niin lampaiden määrää on vähennettävä tilan takia.

Kolmanneksi tilamme on nyt väljät emo karitsa neliöissä. Kuitenkaan kaikkia näitä uuhia se ei pysty ottamaan syksyllä sisään jos kaikki karitsoi. Neliöt loppuvat keväällä kesken.

Neljänneksi väljät tilat ovat olleet turvalliset meille hoitajille kuin myös lampaille. Emme halua vaarantaa itseämme emmekä lampaita.

Viidentenä rehu kulut ovat kuluerä. Tätä kuluerää on pakko pienentää, jotta järkevä taso säilyy.

Aikataulu on kiinnostanut monia.

Siinä ollaan pysytty todella hyvin. Aikataulu on syksyyn mennessä. Vähennys on merkittävä, joten sille on annettava hiukan jopa aikaa.

Tavoite olisi saada lauma pienenemään noin kymmeneen uuheen ja muutamaan ihanaan pässiin. Vähennystä siis tulee noin kaksikymmentä eläintä.

Omavaraisuus on meillä se ajatus.

Suomenlammas on sikiävää sorttia ja kaksoset tulevat vähintään. Sillä laskeskeltiin, että kymmenen emoa riittää meille meidän lihojen tuottamiseen. Onhan siinä muutama liikaa mutta voidaan edelleen ottaa sitten vanhusten korvaajia tulevista.

Tähän mennessä on syöty pässejä ja jätetty uuhet. Nyt on pässejä todella paljon niin on uuhiakin. Pakastin ei vaan vedä kaikkia ja me ei ehditä kaikkia syömään.

Eteen on tullut myös se tosiasia, että tarvitsemme lisää maata, jos laumaa kasvatetaan. Emme ole vielä siinä tilanteessa, että olisimme siihen valmiita. Maa olisi halpaa mutta silloin tarvitsisi investoida myös koneisiin ja laitteisiin. Tilan koon kasvattaminen ei kuitenkaan ole nyt tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen. Haluamme kasvun olevan harkittua ja hallittua ilman suuria lainasummia.

Luopuminen on aina tietenkin myös tuskaista. Kuten jo alussa kirjoitin emme ole luovuttamassa vaan järkeistämässä. Nyt on laitettu pää kylmäksi ja tehdään vähentäminen laskelmoidusti.

Emme ole minkään maataloustuen piirissä, joten meidän on helppo vähentää eläinyksiköitä. Tuettomuus on ollut tietoinen valinta ja siitä pidetään kiinni niin pitkään, kun tiedetään aijotaanko siitä tehdä elanto. Niin kauan, kun emme ole tuen piirissä voimme tehdä nopeitakin muutoksia tuotannon suhteen.

Jos alkoi kiinnostamaan lampaat niin ota yhteyttä:

FB/Korkeala Sieltä sitten lähetä viesti.

Ai niin koska myynnissä on useampi eläin helpointa on valita paikanpäällä se sopivin. Alkutietoja kuitenkin mielellämme kerromme ja kuvia lähettelemme.

Kun joutuukin luopumaan lampaista

Joskus ajattelin, että lampaat ovat ikuisia. Olipas dramaattisesti sanottu. Ihan noin tyhmä en ollut minäkään.

Kuvittelin, että tuossa ne porskuttaa niin pitkään kun vaan henki pihisee ja saavat vanhuuttaan sitten kuolla pois. Tämä vuosi ja kevät on kuitenkin nyt vahvistanut, ettei se ole järkevä ajatus kanta.

Pieni lammas lauma on helppo seurata ja erottaa ne huiput. Samalla näkee myös ne ei niin huiput. Ikä tuo monenlaista ongelmaa mukanaan. Pitkään se kehitys on ollut positiivinen mutta sitten kun se kehitys muuttuu alavireiseksi. Utare ongelmia tulee ja tuttipullo ruokittavia. Synnytksetkin tuntuvat olevan joillekkin tuskaisia. Villan laatu ei pysy toivotulla tasolla.

Kun lammas muutuu kulueräksi.

Onhan sillä työllistävä vaikutus kun eläinlääkäriä tarvitaan ja lääke firmatkin voivat hyvin. Vielä ei olla lääketsemis kierteessä vaikka suunta näyttää osan kohdalla siihen suuntaan.

Tämä päätös on perusteltava puhtaasti järjellä. Tunteille ei saa antaa tilaa. Toisaalta tunteille on selitettävä järjellä, että on parempi kun pääsee pois ilman lääkekierrettä.

Lampaat harrastus eläimiksi.

Pohdin hetken voisinko myydä vanhat lampaat eläkkeelle. Harrastajalle joka ei käyttäisi enää pässillä vaan laidunten hoitoon. Tätä nyt ei pitkään tarvinnut pohtia kun päädyin siihen, etten voi dumpata ongelmaa eteenpäin. Harrastajalla voi tullakkin mieleen, että pistämpä pässin noille. Silloin hän olisi ongelmissa kun eivät sitä enää kestäisi.

Olisihan se tietenkin todella opettavaista kun saisi roppakaupalla ongelmia ja häiriötiloja.

Tänä keväänä on myös meillä myynnissä lampaita.

Löytyy siitos pässiä ja nuoria pässejä viimevuodelta. Ostajien kanssa käyn aina kirjeenvaihtoa pitkään. En luovuta nopealla haulla. Haukun kaikki lampaani varsinkin jos niissä on jotain vikaa. Uskotteko kauppa ei oikein käy.

Välillä väsyttää kun samasta eläimestä aloitan sen saman haukkuma viestittelyn. Kuitenkin olen sitä mieltä, että ennemmin se eläin pysyy täällä ja kerron kaikki metkut kun se, että seilaa sitten edes takaisin.

Onhan tässä keväällä ollut varaaja joka piti pitkään jännityksessä. Sitten kun sanoin, että laitetaan vaikka kuukauden päähän viimeinen haku päivä. Ilmoitti: En voikkaan ottaa koska muutan kuukauden päästä, eikä uudessa kodissa ole tilaa lampaille. Tiesin tämän henkilön juuri ostaneen kolme lammasta. Pisti mietityttämään mitäs niille tapahtuu.

Tämä vahvisti vain käsitystäni siitä, että annan ihmisille aikaa vaikka vuoden varata eläintä kun se, että lähtee kiertolaiseksi.

Varmistukaa ostajasta tai myyjästä ennen kauppoja. 

Lisäys:

Tämä kirjoitus tuli vuorokausi sitten ulos.  Monelle on tullut käsitys, että luovumme kokonaan lampaista. Ei emme luovu. Teen siis lisä kappaleen vielä tähän.

Olemme tänä vuonna olleet karitsoinneissa onnekkaita.

Viime vuonna meni miten meni. Voisi melkein kiroilla kuinka huonosti viime vuoden karitsoinnit meni.

Tämä kevät on ollut hyvä. On tullut uuhia ja näyttävätkin huippu hyviltä. Kuitenkin meillä on tilaa rajallisesti joten poistamme vanhemmasta päästä lampaita.

Huippu urheilijakin lopettaa huipulla näin se menee myös lampailla. Näiden jälkeen tulee aina uusia huippuja. Helpoksi en voi sanoa kun on yhteistä taivalta jo useampi vuosi. Karitsointi aikaan on kylki kyljessä olkipatjalla torkuttu.

Rakkaus on myös sitä, että raaskii luopua. 

Harmaat hiukset puhdistuu kun vettä sataa ja lääke annettu

Helpotus ja huokaus.

Oli se siinä? No eipä ollut. Tämä nyt on taistelua vieläkin. Tosin on jo monen osalta ylitetty kriittinen vaihe. Vielä on yksi, joka taistelee ja jonka vierellä sateessa ollaan.

Kuitenkin ollaan jo positiivisesti virittäytyneempiä. Odotus on palkittu ja tietoa on saatu lisää.

IMG_3782[1]

Lainaan nyt tekstejä vihkosesta joka tuli lääkkeen mukana:

Suomalaisen lammastilan sisäloistorjunta

Kirjoittanut: ELL Johanna Rautiainen & ELL Eero Rautiainen, Lammasmaailma Oy

“Verta imevä suuri juoksutusmahamato (Haemonchus contortus) voi aiheuttaa vakavan sairauden uuhille. Se on erittäin tehokas munien tuottaja ja sen elinkierto poikkeaa muista sukkulamadoista kahdella tavalla. Sen uskotaan Suomen oloisuhteissa talvehtivan vain lampaassa, IMG_3725[1]ei laitumella. Lisäksi se on tähän mennessä aiheuttanut ongelmia lähinnä aikuisissa eläimissä sisäruokintakaudella. Loisen yleisyyttä Suomessa ja toukkien talvehtimiskykyä ei tunneta tarkasti. Tauti todetaan kuitenkin varmuudella, jos se alkaa aiheuttaa uuhien näivettymistä, anemiaa, turvotusta leuan alla ja kuolemia.”

Juoksutusmahamadot (Teladorsagia, aiemmin Ostertagia, useita lajeja) vahingoittavat karitsoiden juoksutusmahan limakalvoa. Kasvun hidastuminen ja ripulia todetaan heinäkuusta alkaen, eli siinä vaiheessa kun laidunten loiskuormitus on lisääntynyt. Taudin puhkeaminen kuitenkin varhaistuu, jollei karitsoille ole keväällä tarjolla puhdasta laidunta.”

Lainaampa vielä karanteeni käytännöt:

“Uusi eläin kannattaa aina ottaa katraaseen vasta 4-6 viikon karanteenin jälkeen. Karanteeni auttaa ehkäisemään uusien taudinaiheuttajien tulemista lampolaan. Karanteeniaikana voi ostoeläimestä ottaa myös ulostenäytteen loistutkimukseen. Koska tälläsen yksilönäytteen luotettavuus ja tarkkuus eivät kuitenkaan ole samaa tasoa kuin uuhi- ja karitsaryhmien kohdennetuissa näytteissä, voi karanteenieläinten loislääkitys olla perusteltu ilman näytteenottoakin.”

Tämän verran oli kyseisestä kummajaisesta tietoa. Eviran sivuilta selvisi, että juoksutusmahamato alkaa olemaan yleistymässä kuolinsyissä.

“Valtaosa taudinsyyn selvitysnäytteistä oli kokonaisia eläimiä, pääosin nuoria karitsoita tai kilejä. Tavallinen löydös oli juoksutusmahan tai suoliston loistartunta ( Strongylida -lahkon sukkulamadot tai Eimeria sp. -kokkidit) ja siihen liittyvä ripuli tai kuihtuminen. Haemonchus contortus -sukkulamatoja todettiin kuudella tilalla. Pientä maksamatoa ( Dicrocoelium dendriticum) todettiin kahdessa lammasnäytteessä, joista toinen oli harraste-eläin ja toinen lihantarkastuksen yhteydessä otettu näyte. Kolmen tilan lampaista lihantarkastuksen yhteydessä otetuissa näytteissä todettiin Cysticercus tenuicollis–loisrakkuloita.”

Eviran sivu josta lainaus on otettu.

Nyt meillä siis on lääkitty

 

Lääkkeenä meillä oli Valbazen albendazole. Miellyttävä lääke käyttää, haisi vähän samalle kuin maitoliimat.

(Tähän uskallan kirjoittaa annostus ohjeen kun saa vain ELL)

Annos: 2ml / 10 kg

Varoaika 14 vrk

Lääkkeen annon jälkeen siirto puhtaalle laitumelle tai kerran rehu otetulle alalle (Ei laidunnetulle).

Mysteeri

Jotain jää näistä aina mysteerin verhon alle. Emme tule olemaan koskaan täysin varmoja mistä saimme tämän. Toisaalta olisi mukava saada tietää mutta toisaalta vastaus voisi olla liian kipeä. Nyt tiedämme kuinka toimimme jatkossa niin tiedolla ei ole niin suurta merkitystä.

Keksippäs jotain nasevaa tähän loppuun.

Hetken kun on eläinten kanssa pelannut niin tulee ne omat eläimet aika tutuiksi. Muille ja itselle muistutukseksi kun omasta eläimestä huoli kasvaa ja tiedät, tunnet ettei nyt ole kaikki kunnossa. Ole itseppäinen varmista kysele ja kyseenalaista.

Jokainen tuntee eläimensä parhaiten.

Opin tällä matkalla, että eläinlääkäreitä ei ole koulutettu hoitamaan lampaita. Toinen lampuri voi olla parempi apu kuin eläinlääkäri.

Nyt on takki tyhjä mut ei haittaa kun on kesä niin sehän on naulakossa.

Huolia, harmaitahiuksia, vitsauksia ja tiedottomuutta

Kuinka paljon huolia jaksaa kantaa ennen kun on turvallaan?

 

Kuinka paljon pitää jaksaa hyväksyä? Ensin on kettu joka tykkää meidän kanoista todella paljon. Menetyksiä tulee kymmeniä ja syytät vain itseäsi ja hyväksyt tappiot.

Kevät alkaa hankalilla tai vaikeilla karitsoinneilla. Kukaan emoista ei tunnu onnistuvan. Jokaisen karitsoinnin aikana olen kyynärpäitämyöten eläimen sisällä varmistaen, että kaikki on tullut. Lääkekaappi kasvaa ja ruiskut tulevat jo rutiini käyttöön. Matematiikasta tulee läheinen ystävä joka auttaa lääkkeiden laskennassa. Kertotaulut alkavat olla hallinnassa ja millilitrat soljuvat normaalissa puhekielessä kuin eurot.

Tänä keväänä paratiisiin eksyy kyy. Lampaat saavat osansa lieron touhuista. Jouduimme lääkitsemään ja lääkitys käynnistää synnytyksen. Lampaiden pää eikä keho pysy mukana nopeutetussa ajoituksessa. Pääsemme tuttipullo karitsoiden mailmaan.

Lämmitä maitoa usein lähes taukoamatta on maitoa lämpenemässä karitsoille. Heräät öisin ruokkimaan karitsoita valvot öitä karitsoiden vierellä. Huoli on nostanut päätään.

Puheisiin on tullut millilitrojen lisäksi tunnit ja litrat. Tämähän on ihan normaalia iltakeskustelua kuka ja kelle mikäkin määrä mihinkin aikaan. Yötkin on ohjelmoitu hoitotoimiin ja suunnitteluun. Pitää pitää huoli kasvusta vierotuksesta ja lääkitsemisestä. Voimat vähenee ja päivät menee suorittaessa laskelmia.

Ensimmäinen kyyn uhri ei tunnu tulevan täysin normaaliksi. Jokin on nyt pielessä. Varoitellaan madoista, joten kysellään eläinlääkäriltä apuja tilanteeseen. Mikään ei viittaa käärmettä pienempiin matoihin. Tulee luulotautiseksi itsekkin.

Tapahtuu kaikessa täyskäännös. Ensimmäinen kyyn uhri löytyy kuolleena lampolasta. Aamutoimet ottavat nopeasti aivan uuden suunnan. Nopealla järjestelyllä aamutoimet jäävät emännälle.

Puhelin korvalle ja soitto Kuopion Eviraan nyt olisi lähdössä vainaja patologille. Paperit valmiiksi täytettynä ja vastaanotto sovittuna alkaa matka.

Matkaa varjosti toivo, epätoivo, uteliaisuus, varmuus ja suuri pelko peikko. Toivoin saavani vihdoin vastauksen koko kevään epäonneen. Tätä tietoa pelkäsin aivan järkyttävän paljon.

Sainkohan haluamani syyn?  Loppuikohan huolet?

En kertakaikkiaan tiedä minkä syyn olisin sieltä halunnut tulevan. Eikä huolet kadonnut minnekkään ne vaan muuttui.

Patologin tuomio on juoksutusmahamato.

Lääkettä ei olekkaan aivan jokaisen eläinlääkärin kaapissa. Pääsin taas metsästämään eläinlääkäriä jolla olisi luvat määrätä/myydä lääkettä. Sitten kun sellaisen sai langoille oli varasto tyhjä. Nyt sitten on tulossa lääkkeet.

Onneksi tänä vuonna laidun järjestelyt ovat olleet tarkat ja pienellä alueella. Tästä seuraa se, että laitumia joudutaan laittamaan pois käytöstä. Paineet kasvaa kun muutenkin on pienitila ja osa laitumista poistuu käytöstä. Laitumet ovat tämän kesän kokonaan pois vahvuudesta ja vielä ensikevään ajan.

Miten tämä tieto vaikuttaa elämään?

Suoranaisesti peruuntui yhden pässin myynti.

Vielä ei voi olla varma kuinka paljon tämä tulee vaikuttamaan toimintaan.

Miksi kirjoitat tämän blogiin?

Tämän on tarkoitus olla se johon kirjoitan myös ne kaikki paskatkin muistiin. Samalla haluan kannustaa läpinäkyvyyteen. Tämäkin vitsaus kuulostaa ja tuntuu nyt todella pahalta. Se on kuitenkin hoidettavissa ja voitettavissa.

Tietoa lampaiden sisäloisista: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/14420/Laura%20Tarvainen%20lisensiaattity%F6.pdf?sequence=1