Avainsana-arkisto: korkeala

Kyllä isä hoitaa vai miten se nyt olikaan

Kesäkuussa alkoi isyyslomailu. Kirjoitin siitä jo silloin Omanlaisen isän arkea.

Isyys lomailu loppui nyt sitten

Ainakin aluksi oli ajateltu, että se loppuisi helmikuussa. Kuinkas sitten kävikään ei se loppunutkaan vaan sai jatkoa. Tyttö täytti kolme mutta ei se päiväkotiin lähtenyt. Tämähän sitten tarkoitti, että on kotihoidossa josta ei korvausta saa.

Päätökseen vaikutti hiukan ulkoiset tekijät mutta kaikki päätökset teemme perheen sisällä.

Palataan nyt tähän kuluneeseen aikaan.

Tämä oli sellainen täysipäiväinen maratooni, joka kulutti yllättävän kovasti. Parisuhde oli koetuksella kun emäntä kävi öisin työharjoittelussa ja päivät nukkui. Lapset pidettävä tyytyväisenä ja hiljaa koko päivä. Samalla oli hoidettava lampaat, kanat, lehmät, koirat ja kissat.

Pahin alkoi kun tajusi, että tämä rumba loppuu muutaman viikon päästä. Silloin päästin sen huokauksen, jossa lähti ulos sisu. Alkoi fyysiset väsymisen merkit jalat eivät kantaneet ja kivut tulivat arkeen. Näihin piti pohtia kaikkia kikkoja selvitäkseen, kun ei särkylääke auttanut. Päässä alkoi soimaan mä en enää jaksa.

Eläinten hoito kaatui suurelta osin vaimon harteille, kun koulu oli ohitse. Jouduin sallimaan itselleni levon ruumiillisesta työstä. Osa syynä varmaan oli puutteellinen ravinto ja kova fyysinen suorittaminen.

Tulevaisuus

Tässä oli nyt periaatteessa käynnissä kokeilu, että selviäisikö näissä olosuhteissa yksin lasten kanssa. Näin sen ainakin itse koin, jos jostain syystä tänne yksin joutuisi jäämään lasten kanssa.

Haastavinta oli tehdä toimiva päiväohjelma. Päiväkodin kuljetukset katkoivat päivää huonoista kohdista ja niin paljon mielummin olisin pitänyt molemmat lapset kotona.

kamera-petteri.fi/

Arki toimii taas

Kun kaksi aikuista jakaa hommia tasaisesti, alkaa taas arki toimimaan. Kyllä se vaan niin on, että palloja ei saa olla liikaa käsissä samaan aikaan. Toki on palloja vieläkin paljon mutta helpompi heitellä, kun on toinen käsipari auttamassa niiden kanssa.

Vielä on luminen talvi käynnissä mutta monelta osin on kevät mielessä, suunnitelmien ja aikataulujen tekoa riittää. Aikataulutus luo jotain karttaa hommille, vaikka ei voi aikaa täysin määrittämään mutta järjestyksen. Ajoituksessa huomiodaan nyt se mikä on tärkein tulee ensin ja sitten se rimpsu jatkuu ja viimeiset siirtyvät vuodella eteenpäin.

Pitää antaa tämä takaportti, koska ei voi tietää miten sää suosii ja kuinka kauan projektit vie aikaa.

Mitäs tapahtuu joulukalenterin takana?

Eipä juuri mitään.

Siinä se nyt seisoo kolmen sanan mittaisena. Ei vaiskaan täällä tapahtuu kaiken mailman juttuja kovastikkin. Varsinkin niitä mailman juttuja tapahtuu. Isäntä on tosiaan lähdössä ensi syksynä kiertämään palloa autolla. Tämä ei tietenkään onnistu ilman pienen jättiläisen kokoista läjää paperia ja byrogratiaa.

Pitäisi olla joku joulu ressi… Eipä ole näkynyt sellaista. Ennemmin on tullut sellainen joulun levollinen olotila.

Tänne tulee tai julkaisu vaiheessa voi olla jo mennyt. Kuitenkin tulossa tällähetkellä on dokumenttikuvaaja se on seuranamme kolme päivää. Tämäkin on täsä vaiheessa sellainen ei mitään hajua mitä se tarkoittaa mutta selviää huomenna.

Sitten on poikiva lehmä, joka on lisännyt vuorokauteen pirusti tunteja tehdä suunnittelu hommia. Se on puhkunut ja punnertanut jo koko alkukuun. Jotenkin valvotut tunnitkin pitää hyödyntää niin voi vaikka ajokortteja haeskella reissulle. Vakuutuksiakin on kiva kilpailuttaa ja ehtoja lueskela kun kerran valvoo. Vielä kun löytäisi suomesta muutamat paperi autolle, jotta saa viedä muutamaan maahan. Toisaalta olisi kiva vielä tietää saako ja tarvitseeko suomi auto niitä papereita.

Kaikenhan kruunaa isännän sairastelu joka on nyt kestänyt jo kuutisen viikkoa. Viimeisen viikon ollut kokonaan pois ruumiillisista hommista, joten emännällä haba kasvaa kohisten. Saattaa siinä sivussa V-käyräkin nousta kummallakin. Isännällä, koska kivut vie ja mitään ei pysty tekemään. Emännällä taas kun isäntä hetkellisesti pystyy toimimaan ja auttamaan, mutta kesken homman tuleekin kivut ilman ennakkovaroitusta.

Lehmä poiki joulukalenterin aikana ja saatiin vasikkakin oven taakse. Yövalvomisten poisjäänti helpotti kummasti jaksamista. Pikku hiljaa alkaa kaikki tasoittumaan omiin uomiinsa.

Lisää pohdintaa…

Syksyn reissu pohdituttaa myös blogin kannalta. Tekisinkö tänne ala blogin reissua varten vai ihan oman sille? Reissun vuoksi pitäisi opetella myös youtuben käyttöä ja videoitten jakamista sitä kautta. Se on kuitenkin taas ihan oma mailmansa. Puuuh pitäisi varmaan hommata sellainen ravistettava pallo, joka kertoo vastauksia…

Olikos vielä jotain?

Emäntä valmistui uuteen ammattiin ja sai opiskelun päätökseen. Isännälle ehdotettiin puhelimessa jatko-opiskelua AMK:ssa. Ristiriitaisia tunteita hiukan herätti taas opiskelemaan lähtö. Tavallaan olisi ihan superkiva taas oppia lisää mutta sitten on se toinen puoli kolikosta. Riittäkö aika ja kuinka yhdistellä kaikki kuljetukset.

Tavallaan alkaa olemaan myös koukussa opiskeluun. Sitä alkaa janoamaan koko ajan lisää ja lisää. Ei kyllä montaakaan opettajaa löydy yläaste ajalta, joka olisi voinut kuvitella minun harkitsevan edes AMK opiskeluja. Pohdinkin välillä onko se sittenkin ollut opettajissa, kun ei opiskelu maistunut.

Kevät ja kesäkin puskee päälle.

Vaikka talvipäivänseisaus ei ole tullut, alkaa kesälle kalenteri täyttymään. Tämä on hienoa, että jurot suomalaiset ottavat rohkeasti yhteyttä ja jotain tapahtuu. Me otetaan kaikki vastaan mitä nyt annetaan, koska pieni poikkeus rutiineihin on piristävää.

Kohta pitäisi alkaa taimia istuttelemaan kasvatukseen. Keväästä tosin tulee haastava, koska kasvihuone antautui lumen alla. (taas kerran) Keväällä pitää ihmetellä miten homma hoidetaan mutta tulevana vuonna haluan sormet multaan ja tuoretta omaa satoa kesällä.

Voitteko uskoa en aio ostaa yhtään siementä kesäksi. Varastossa on jo kaikki mitä tarvitsen ja vähän ylimääräistäkin. Toissakeväänä jäi muutamia siemeniä yli. Viime keväänä hamstrasin siemeniä mutta istutin vain murto-osan, koska kevät oli huono. Uskon kuitenkin, että päätös pitää tasan siihen helmikuun siemen hyllyn eteen.

Vuosi ehti vaihtua enkä saanut tätä julkaistua.

Loppuvuosi meni kivuissa ja emäntä hoiti lypsyt. Aamulla tuli laskettua, että viime vuonna lypsettiin 690 kertaa. Tulevana vuonna tullaan lypsämään 720 kertaa. Luku on kyllä hurja, kun alkaa laskemaan.

Nyt leuka ylös ja kohti uutta vuotta. Siitä ei tule kyllä yhtään helpompi kuin edellisestä mutta näillä menään mitä annetaan.

Tämä elämä on ruusuilla tanssimista ja näissä ruusuissa on piikit tallella.

 

Estääkö omavarainen ajattelutapa harrastamisen?

Joidenkin mielestä omavarainen hoitaa kuntoilun lähimetsässä runkoja nostelle. Tulee tuotakin harrastettua, mutta annan itselleni ja perheelleni vapauden harrastaa vapaasti. Metsäjuoksu on kyllä yksi lähiliikunta muodoista. Se kulkee osin metsäautoteitä, polkuja ja pitkin metsää. Suunnistin reitin pari kertaa lävitse ja mittasin matkan viiteen kilometriin. Tämä lenkki on nopeutunut  kerta kerralta. Ensimmäisillä kerroilla meni toista tuntia, kun joutui pohtimaan reittiä. Tällä hetkellä se menee 35-45 minuutissa.

Kotitreenien tuloksia sitten käydään mittailemassa erilaisilla lajeilla. Jotkut ovat kertaluonteisia, joitain pääsee tekemään useamman kerran. Kotona en polkupyöräile mutta hulluus iskee joka vuosi. Silloin nokka kohti Äkäslompoloa ja sieltä polkastaan Norjaan. Vielä en ole lähtenyt IMG_3020[1]siellä aikaa ajamaan, ennemminkin päätä tuulettamaan. Säät on ollut sen verran v:mäiset, ettei muuta ole voinut ajatella. Aivot keskittyy pelkästään manaukseen niin arkihuolet jää ensimmäisille kilometreille.

 

Vauhtiakin välillä tarvitaan. Laji ja väline polttaa polttoainetta kyllä ihan liikaa. Flyboard aivan mahtava tapa oppia oman kehonhallintaa. IMG_0985[1]Homma näyttää kevyeltä, mutta kun keho käyttää jokaista lihasta on ihan loppu puolentunnin jälkeen. Sillä lennot on yleensä 5-15 minuuttia niin pääsee vielä laituriinkin. Tässä lajissa ei kannata ihan kaikissa asennoissa tulla veteen. Kipukynnys on onneksi tosi korkealla niin voi sitten kotona ihmetellä kun jalat on mustat.

Kuntosalilla on tullut käytyä myös mutta edellisessä kodissa. Nykyään suunnittelen reissut siihen suuntaan niin, että pääsen samalla käymään jonkun ohjatun liikuntatapahtuman.

Täällä pääsee kesävieraiden/asukkaiden kanssa haastamaan itsensä. Ollaan käyty puuhailemassa lähellä sijaitsevalla köysiradalla. IMG_3132[1]Siinäkin on nopeutta tullut sen verran, että hirvittää. Juniorit on pitänyt vauhdin sen verran kovana. Hiki lentää mutta on ihan superhauskaa.

 

 

On sitä hikeä joutunut hakemaan ulkomailtakin. Though mudder Saksa oli kyllä sellainen päähän pistos. Tulipahan käytyä ja voisin lähteä uudestaan. Käsittämättömän hyvin tehty rata suuressa puistomaisessa ympäristössä. Kilometrejä rataan oli saatu 19 ja IMG_2842[1]esteitä oli tappavan tasaisesti noin 20. Siellä oli mutaa, sähköä, kiipeilyä, ryömintää, roikkumista, kiipeämistä ja ryhmätyöskentelyä. Tämä ei ole yksilö laji ei myöskään aikaa vastaan kisaamista vaan yhdessä tekemistä. Tapahtumassa oli huiman hyvä tunnelma, vaikka saksankielen taito ei ole hyppysissä. Annoimme suomalaisuutemme näkyä ja se kannatti. Saimme anteeksi monia juttuja ja samalla monet tulivat ihmettelemään, oletteko tulleet vain tämän takia saksaa. Kyllä olimme tulleet vain ja ainoastaan sen takia Saksaan. Mutaa olisi varmaan löytynyt lähempääkin.

On sitä muitakin harrastuksia. Jätetään ne nyt myöhemmäksi. Todennäköisesti ensikesänä joistain näistä saatte hehkutusta. Voi toki tulla jotain uuttakin.