-
Odotus on päättynyt.
Yhdeksän kuukauden odotus on päätynyt. Aloitetaan siis sieltä yhdeksän kuukautta sitten on sonni onnistunut astumaan Mielikin. Siihen loppui kiiman huudot. Vihdoinkin sonni on onnistunut. Tätä rakkauden vasikkaa aloitamme odottelemaan. Viimeiset kolme viikkoa on ollut vahtaamista. On valvottu öitä vuoroissa. Juostu katsomassa kuinka homma etenee. On huomattu, että kalenterin merkinnät ovat väärin. Siirretty poikimis aikaa myöhäisemmäksi. Tulee kuuluisa poikimispäivä vihdoin ja viimein. Kuitenkaan mitään ei tapahdu. Valvominen lisääntyy ja uni vähenee. Saa nukkua noin puolituntia ja nousta katsomaan kuinka meillä menee. Huomattavaa muutosta ei ole havaittavissa. Menee päivä, menee yö. Ollaan jo viisi päivää yli ajalla. Alkaa olemaan hurjan väsynyt. Ei tiedä onko hirveämpi nukkua vai valvoa. Väsyttää, nukahtaa ajoissa jo…
-
Estääkö omavarainen ajattelutapa harrastamisen?
Joidenkin mielestä omavarainen hoitaa kuntoilun lähimetsässä runkoja nostelle. Tulee tuotakin harrastettua, mutta annan itselleni ja perheelleni vapauden harrastaa vapaasti. Metsäjuoksu on kyllä yksi lähiliikunta muodoista. Se kulkee osin metsäautoteitä, polkuja ja pitkin metsää. Suunnistin reitin pari kertaa lävitse ja mittasin matkan viiteen kilometriin. Tämä lenkki on nopeutunut kerta kerralta. Ensimmäisillä kerroilla meni toista tuntia, kun joutui pohtimaan reittiä. Tällä hetkellä se menee 35-45 minuutissa. Kotitreenien tuloksia sitten käydään mittailemassa erilaisilla lajeilla. Jotkut ovat kertaluonteisia, joitain pääsee tekemään useamman kerran. Kotona en polkupyöräile mutta hulluus iskee joka vuosi. Silloin nokka kohti Äkäslompoloa ja sieltä polkastaan Norjaan. Vielä en ole lähtenyt siellä aikaa ajamaan, ennemminkin päätä tuulettamaan. Säät on ollut sen verran…
