Avainsana-arkisto: Arki

Omavaraistelua 2018 osa 5. Tilanneraportti

Tämä on jo viides tätä sarjaa. Hienosti on blogien kirjoittajat sitoutuneet, vaikka tiukolle on vedellyt välillä valmistuminen.

Aloitan tämän kirjoittamisen nyt ja eletään toukokuun puoltaväliä. 

Kirjoittaminen vaatii tietyn fiiliksen, jotta jotain saa kirjoitettua. Yleensä pohdin ja kirjoitan sitten päivässä tai kahdessa julkaisun kuntoon. Nyt tulen siis kirjoittamaan paljon pidempään enkä tiedä osaanko upota siihen ajatukseen, jolla lähden kirjoittamaan uudestaan.

Suunnitelma vuodelle 2018:

  1. Kasvihuone
  2. Vesiviljely
  3. Aurinkoenergia
  4. Kalankasvatus
  5. Omenapuut
  6. Maito
  7. Liha
  8. Kompostointi
  9. Puutarhakasvit

Onnistumiset ja toteutuneet

Omenapuut ovat heränneet kevääseen hyvin. Vielä ei tarvinnut suorittaa leikkauksia eikä juuri mitään muutakaan. Palaan asiaan syksymmällä sadon suhteen. Kuivuus tuntuu vähän vaikuttavan näiden kunnolliseen heräämiseen. Jännityksellä odotamme kuinka moni selviää.

Omanapuista osa kärsii jo tästä kuivuudesta. Kastelua ei voida aloittaa, koska kaivokin alkaa näyttämään tyhjältä. Se vähä mitä on jäljellä on nyt säännöstelty vain eläinten juomiseen.

Puutarhakasvit on työllistänyt tässä keväällä. Laitettiin jakoon edellisvuonna nostetut viinimarjapensaat ja samalla tuli tyrniä. Mansikka on vielä väliaikaisessa paikassa joka on myös “uusi puutarhakasvi” meillä. Raparperi on noussut ja kohta tehdään piirakkaa.

Marjapuskat ovat nyt todella työllistäneet meidät. On tehty tukia ja kitketty. Kuumuus tuntuu hidastavan jo kaikkea tekemistä.

Pohdin lannoitusta ja lannoituksen ajoitusta. Tämä on yleensä hoidettu, kun on aikaa tehdä se. Venynyt yleensä kesään, koska keväällä ei vaan ehdi.

Nyt kun on puskien juurella kykkinyt ja putsannut puskien alustoja syttyi lamppu. Lannoitus on ajoitettava ennemmin sään, kun ajankohdan mukaan. Tänä keväänä tämä korostuu entisestään. Suomen kesät on yleensä enempi tai vähempi mutta vetisiä kuitenkin. Lannoitus siis kannattaa ajoittaa ennemmin ennen sadetta kuin roiskia menemään, kun on aikaa.

Näille puskille on roiskaistu keväällä lannoitetta. Ne on nyt käsittämättömän tiiviin rikkaruohon vallassa, koska lannoitus ei ole imeytynyt marjapuskalle vaan antaa pintamaan rikkaruohoille valtavasti voimaa kasvaa.

Toki näidenkin puskien juurella oli rikkaruohoja aivan riittävästi. Nyt ne on nyhdetty ja odotamme sopivaa säätä ennen, kun menemme lannoittamaan, jotta voima menisi marjapuskan hyödyksi eikä tukahduttavalle rikkaruoholle.

Kesken mutta ei kuopattu (vielä)

Kasvihuone tämä ykkössijan saanut asia. Nyt tosiaan on jo toukokuun puoliväli eikä valmista ole mitä ihmettä täällä kupataan. Se on aloitettu mutta tehdään meille vieraalla rakennustavalla, joten testailua vielä.

Kasvihuoneen kasvit on kuitenkin olemassa ja voivat hyvin lypsypaikalla. Tämä on odotettua isompi projekti ja on tullut muutamia hidasteita. Kevät puuttuu ollaan menty suoraan kesään ja kesän hommiin.

Toukokuun kuivuus on alkanut myös vaikuttamaan. Tarkoitus oli tehdä kaaria mutta kuivuus estää rimojen liotuksen ja taivutuksen.

Yksi kaari on nyt ollut hetken valmiina noin kuukauden. Se on ollut hyvä juttu, koska pientä viilausta tiedettiin siinä vielä olevan ennen, kun tehdään enempää.

Ajatus on siis tehdä jokaisesta kaaren puolesta mahdollisimman valmis ennen, kun aletaan kasaamaan palapeliä. Eri puolilla on muutaman sentin eroja, jotta kaikki loksahtaa paikoilleen. Välipuiden paikat tarkalleen samoiksi, jotta vaaka tuki menee suoraan. Näitä pieniä juttuja, jotka vaikuttaa sitten kasaamiseen käytettävään aikaan paljon.

Vesiviljely on edelleen tulossa ja tarvikkeita hommailtu ja sitä kuuluisaa suunnittelua. Olemme aika valmiita lyömään kaiken kasaan, kun kasvihuone valmistuu.

Aurinkoenergia tämän pitäisi tulla kasvihuoneesee. Vielä epävarma toteutuuko ihan niin kuin suunniteltiin. Nyt on kuitenkin jo jemmailtu autosta otettu flekti en nyt saa päähän mikä on suomeksi. Olisiko syylärin jäähdyttäjä? Oli mikä oli mutta siis 12v virralla toimiva ropelli, jotta saadaan ilma liikkumaan kasvihuoneessa pienellä virralla.

Kalankasvatus on todella epävarma ehkä. Kasvihuoneessa on mennyt odotettua kauemmin valmistua, joten avoimena vielä.

Kompostointi tämä ehkä kuuluisi toteutuneisiin mutta kun on vielä tulossa uuttakin. Matokomposti on laajentunut jo ulkotiloihinkin.

 

Tavaraa on kuutio tolkulla nyt vasta osa siirretty madoille. Näillä keleillä vaatii kastelua, kun on umpilavalla, jossa on katto läpinäkyvä.

Etelänmatka pistää toimimaan

Puolessa välissä kuukautta sovin, että pari emoa viedään takaisin omalle tilalleen. Kyseessä on päivän reissu mutta tilalla tehdään kummasti enemmän töitä, jotta päivän pystyy olemaan poissa. En oikeasti ymmärrä miten se on mahdollista, että yksi vapaa päivä tuottaa töitä kahdeksi viikoksi tuplasti tai triplasti päivää kohden.

Sinne jäivät koti laitumelleen tyytyväisinä.

Tällä kerralla tehdään myös paljon varmistuksia, että reissuun ei tulisi katkoksia vaan menisi sujuvasti niin kuin kaikilla muilla tuntuu menevän. Tällä reissulla on taas tuttuuntapaan useita pysähdyksiä ja tapaamisia.

Hitaudelle on aina jokin syy

Kaikkia hommia ei vaan muista huomioida, jotka tulee keväällä eteen.

Maalaushommia lypsyrakennuksessa, kun kerran sää salli. Portaat piti laittaa uusiksi, jotta arki nopeutuisi.

Onneksi laidun kasvaa vaikka on kuivaa.

Laitumien kunnostus, vaikka kaikki on muka kunnossa niin kuitenkin saa hukkumaan toistapäivää ihan vaan lankoja seuratessa. Samalla tietty kiristelyä ja vaihtaa väliaitojen paikkoja ja ja ja. Toki tähän kuuluu myös lampaiden siirto, joka meni “niin kuin korkealassa”. Veimme lampaat uudelle alueelle pihan läpi. Kaikki meni todella hyvin. Kaikki rauhallisia ja tyyntä. Se oli se tyyni, joka on ennen myrskyä. Nehän poukkasi meinaan pellon kautta takaisin sinne mistä siirrettiin.  Tämä hölmöily aiheutti neljän väliaidan katkeamisen ja tolppien kaatumisen. Varsinkin sitä työtä lisää. Tämä tietenkään ei riittänyt meille eikä lampaille vaan toistimme tämän uuden leikin neljä kertaa. Pidimme päivän kaksi tässä välissä taukoa, että ehtii kaiken korjaamaan kunnolla. Lopulta keksimme, että lauma tarvitsee ankkurin, jolla saadaan se pysymään uudella laitumella. Tämä “ankkuri” on meidän pässi Jytinä. Hän on ollut talven ja kevään sisäruokinnassa. Kun hän pääsee vihreälle ei hänellä ole mitään intoa poistua vihreältä laitumelta. Onneksi tämä toimi, suurkiitos taas Jytinälle rauhallisuudestaan, joka tarttuu.

Kevät on myös kerinnän aikaa. Vaikka osa on jo keritty kevät talvella mutta nyt pitää kaikki lampaat keritä ennen lohkolta toiselle siirtymistä.

Kaikki kuljettimet on myös vaatinut omaa-aikaa. Vaikka kuvittelin, että talvella ja kevät talvella on käyty kaikki läpi. Tulee aina jokin uusi juttu ja moottorikuume siihen päälle, kun haluaakin mahdottoman takaisin toimintaan. Turhia tunteja ja turhautumista. Lopputulos kun ei sittenkään miellytä kun tuleekin jo seuraava vika… Aivan jatkuva kierre eli nyt on missio poistaa muutama aikaa ja rahaa kuluttava “harrastus” ajoneuvo. Samalla lähtee se hätävara-autokin, joka on monesti pelastanut kun mikään muu ei enää toimi…

Metsäkin vei oman aikansa tältä olemattomalta keväältä.

Sitten se siivous kaikista ihanin, hirvein, tylsin ja negatiivisin vapauttavin homman. Katon alle on tullut syksyllä tungettua milloin mitäkin lumelta suojaan. Nyt ovet auki ja kaikki ulos ja se vapauttava tunne, kun jotain saa pois. Tämän mukana tietysti tulee aina se tyhmä ajatus: miksi olen tämänkin säästänyt? Tästä tulee niin vapauttava tunne, kun saa tilaa takaisin. Se on rankkaa mutta sen jälkeen on taas helpompi hengittää.

Kuivuus hidastaa monella tavalla nyt kyllä jopa oman jalan nousemistakin. Kuitenkin on pitänyt jo kartoittaa lähi lähteiden tilanne, jos kaivosta nyt loppuukin vesi. Samalla tehdä suunnitelmaa, joka on jo aakkosten loppupäässä miten vesikriisistä selvittäisiin. Pitää valjastaa kärryjä ja autoja veden haun onnistumiseen, koska nauta juo lähes sata litraa vuorokaudessa. Mahdollista on myös kuljettaa naudat veden luokse, josta tosin voisi tulla täysipäiväistä hommaa hetkeksi.

Yhteispostauksessa mukana:

https://mrssinn.blogspot.com/2018/06/kuivuutta-muttei-kurjuutta-so-dry-but.html

https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2018/06/askeleemme-omavaraistelussa-62018.html

https://olipakerranarki.blogspot.com/2018/06/askeleemme-omavaraisuudessa-aina-ei.html

https://kiireetonelama.blogspot.com/2018/06/omavaraista-elamaa-lintujen-kasvatus.html

https://maa-tuskat.blogspot.com/2018/06/kuulumisia-tuvan-pihapiirista.html

https://maatiaiskananen.blogspot.com/2018/06/askel-askeleelta-kohti-omavaraisuutta.html

https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2018/06/kohti-omavaraisempaa-elamaa-2018.html 

https://kah-villakoira.blogspot.com/2018/06/heinatoita.html

Kyllä isä hoitaa vai miten se nyt olikaan

Kesäkuussa alkoi isyyslomailu. Kirjoitin siitä jo silloin Omanlaisen isän arkea.

Isyys lomailu loppui nyt sitten

Ainakin aluksi oli ajateltu, että se loppuisi helmikuussa. Kuinkas sitten kävikään ei se loppunutkaan vaan sai jatkoa. Tyttö täytti kolme mutta ei se päiväkotiin lähtenyt. Tämähän sitten tarkoitti, että on kotihoidossa josta ei korvausta saa.

Päätökseen vaikutti hiukan ulkoiset tekijät mutta kaikki päätökset teemme perheen sisällä.

Palataan nyt tähän kuluneeseen aikaan.

Tämä oli sellainen täysipäiväinen maratooni, joka kulutti yllättävän kovasti. Parisuhde oli koetuksella kun emäntä kävi öisin työharjoittelussa ja päivät nukkui. Lapset pidettävä tyytyväisenä ja hiljaa koko päivä. Samalla oli hoidettava lampaat, kanat, lehmät, koirat ja kissat.

Pahin alkoi kun tajusi, että tämä rumba loppuu muutaman viikon päästä. Silloin päästin sen huokauksen, jossa lähti ulos sisu. Alkoi fyysiset väsymisen merkit jalat eivät kantaneet ja kivut tulivat arkeen. Näihin piti pohtia kaikkia kikkoja selvitäkseen, kun ei särkylääke auttanut. Päässä alkoi soimaan mä en enää jaksa.

Eläinten hoito kaatui suurelta osin vaimon harteille, kun koulu oli ohitse. Jouduin sallimaan itselleni levon ruumiillisesta työstä. Osa syynä varmaan oli puutteellinen ravinto ja kova fyysinen suorittaminen.

Tulevaisuus

Tässä oli nyt periaatteessa käynnissä kokeilu, että selviäisikö näissä olosuhteissa yksin lasten kanssa. Näin sen ainakin itse koin, jos jostain syystä tänne yksin joutuisi jäämään lasten kanssa.

Haastavinta oli tehdä toimiva päiväohjelma. Päiväkodin kuljetukset katkoivat päivää huonoista kohdista ja niin paljon mielummin olisin pitänyt molemmat lapset kotona.

kamera-petteri.fi/

Arki toimii taas

Kun kaksi aikuista jakaa hommia tasaisesti, alkaa taas arki toimimaan. Kyllä se vaan niin on, että palloja ei saa olla liikaa käsissä samaan aikaan. Toki on palloja vieläkin paljon mutta helpompi heitellä, kun on toinen käsipari auttamassa niiden kanssa.

Vielä on luminen talvi käynnissä mutta monelta osin on kevät mielessä, suunnitelmien ja aikataulujen tekoa riittää. Aikataulutus luo jotain karttaa hommille, vaikka ei voi aikaa täysin määrittämään mutta järjestyksen. Ajoituksessa huomiodaan nyt se mikä on tärkein tulee ensin ja sitten se rimpsu jatkuu ja viimeiset siirtyvät vuodella eteenpäin.

Pitää antaa tämä takaportti, koska ei voi tietää miten sää suosii ja kuinka kauan projektit vie aikaa.

Helmikuun pakkasessa

Pakkasta on tänään rapsakat -24 astetta. Valoa on jo luonnossa huomattavasti enemmän kuin vielä kuukausi sitten. Nyt saa jo aamuisin olla sytyttämättä valoja, kun luonnonvalo valaisee riittävästi. Mahtavaa kevät on tulossa.

Olen huomannut, että kirjoitus tyylini on hiukan muuttunut ja en ole ihan sinut sen kanssa. Voin rehellisesti sanoa, että uusi tyylini on minulle helppo tapa kirjoittaa mutta halusinko tehdä kirjoituksista kuitenkaan niin etäisiä. Näitä täällä pakkasen keskellä siis pohdiskelen.

Sarjoja on nyt tullut vahingossa, jotka elävät kyllä ja luo jotain rytmiä. Sarjoina tulee nyt MatokompostiTaimien vesiviljely kokeilu, noin viikoittain ja Askeleemme kohti omavaraisuutta 2018 kerran kuukaudessa.

 Yritän väliin nyt sitten vielä kirjoittaa “omaa poukkoilevaa tyyliäni”. 

Tilalla tapahtuu tällä hetkellä

 

Kanat pitää vuosittaista muninta taukoa. Tämä on vähän myöhässä aikaisempaan vuoden kiertoon. Ennen ovat olleet tauolla joulukuussa, kun olisi kiva leipoakkin jotain. Nyt on huomattavasti mukavempi ajankohta. Se alkaa olemaan selätetty, koska aurinko pistää ne taas munimaan.

Naudoilla on ollut kimppa kiimat tosin oli siellä vielä yksi, joka näytti kiiman merkkejä. Tietysti tämä jälkijunainen on uusi hieho, joka pistää kaikki hölmöilemään. Nuorilla tuntuu nuo hormoonit nousevan päähän vanhoja kovemmin.

Maidon tuotannossa on alkamassa pieni notkahdus, koska isoin lehmämme Mumma on menossa umpeen. Lypsyyn jää vain yksi itäsuomenkarjan edustaja. Tämä takaa meille kyllä maitoa omiin tarpeisiin mutta isoja juusto satseja ei tällä maitomäärällä kannata haaveilla. Vasikka rokottaa kuitenkin hyvin maidon määrää. Voisihan se jo olla ilman maitoakin mutta meillä saa juoda pitkään. Nyt on juonut 2kk maitoa ja saa vielä jatkaa. Mumman vasikka joi 6kk maitoa suoraan emolta, vaikka lypsettiin aamuin illoin.

Lampaat olisi pitänyt laittaa pässille, jos olisi tahtonut karitsoita kesällä. Tänä kesänä taitaa tulla tauko kaikille lampaille. Annetaan niiden nyt olla ilman karitsointia ainakin tämä kesä. Saavat siis lomailla. Katras on karsittu pienemmäksi ja ajatuksena on pitääkin pienempänä jatkossa. Laskeskelimme kuinka monta lammasta kannattaa pitää, jotta saisimme riittävästi lampaan lihaa. Ylimääräisiä on turha pitää, koska ylituotanto ja tunteet ovat huono yhdistelmä.

Kasvit on myös osa kylmyyttä. Niitä istutellaan nyt vauhdilla, jotta kesä tulisi nopeammin. Samalla myös suunnitellaan epänormaaleita kasvatus alustoja ja hyötykäyttöä omalle tuotannolle. Pitkällinen harkinta taitaa olla kokeilemisen arvoista. Meinaamme nimittäin vesiviljelyn ruukuissa käyttää kasvualustana lampaanvillaa. Jonkun mielestä tämä voi kuulostaa haaskaukselta mutta langan teettäminen on kallista ja hirmuista määrää ei jaksa itsekkään langaksi tehdä. Vesiviljelyssä on käytetty lasivillaa mutta se ei tunnu luonnolliselta ratkaisulta. Bambukuitua on myös tarjolla mutta sen rahtaus tänne pohjolaan tuntuu hullulta. Vielä on monia asioita auki tässä viljely muodossa mutta onneksi on muutama kuukausi aikaa etsiä vaihtoehtoja ja punnita niitä. Kaikki suunnitelmat kasvien suhteen oli jo varmoja ennen, kun emäntä toi siemenkuvaston, jossa on 562 eri siemenlajiketta.

Polttopuut tällä hetkellä näyttää siltä, että tämä talvi pärjätään mutta heti keväällä saa alkaa puita tekemään. Kesä saunomisiin ei taida valmiit puut enää riittää. Onneksi on jo pihassa pieni rankakasa ja valmiiksi kaadettuja puita odottaa metsässä. Syksyllä talvi yllätti varautujan nopeudellaan ja työn määrällä. Tekee sen kyllä joka syksy mutta huonon kesän takia oli enemmän tekemättömiä hommia kuin ennen.

Pakkanen hajottaa pään. On kyllä kaikkea muutakin rikki, joka pitäisi saada korjattua. Vallantallissa on jo jonoa päässyt syntymään. Meidän peltopeto eli se neliveto avolava on muuntanut itsensä kaksivetoiseksi sylkäisten etuvetarin pois. Nyt olisi jo tuvassa uusi (käytetty) odottamassa, että vallantalliin tulee lämmitys päälle. Intoa alkaa pikku hiljaa olemaan myös muiden moottoristen projektien pariin. Tosin enempää (kone) rikkoja ei meidän elämä kestä. Olemme nyt siis yhden auton varassa, jos sekin hajoaa hajoaa se pää lopullisesti.

Nyt sitten on voinut purkaa tylsyyttään korjailemalla villasukkia, jotka talven pakkasessa on päässyt kulumaan puhki. Paperille on tullut rustailtua muutamia suunnitelmia kasvihuoneen osalta. Samalla on ollut aikaa laskea kannattavia ja ei niin kannattavia suuntia.

Blogi hiljenee tältä viikolta tähän

Nyt keskitytään loppuviikon ajan tekemään yhteispostausta, joka ilmestyy ensi kuun ensimmäinen maanantai ja sehän on 5.3.2018.