Omavaraistelua 2018 osa 5. Tilanneraportti

Tämä on jo viides tätä sarjaa. Hienosti on blogien kirjoittajat sitoutuneet, vaikka tiukolle on vedellyt välillä valmistuminen.

Aloitan tämän kirjoittamisen nyt ja eletään toukokuun puoltaväliä. 

Kirjoittaminen vaatii tietyn fiiliksen, jotta jotain saa kirjoitettua. Yleensä pohdin ja kirjoitan sitten päivässä tai kahdessa julkaisun kuntoon. Nyt tulen siis kirjoittamaan paljon pidempään enkä tiedä osaanko upota siihen ajatukseen, jolla lähden kirjoittamaan uudestaan.

Suunnitelma vuodelle 2018:

  1. Kasvihuone
  2. Vesiviljely
  3. Aurinkoenergia
  4. Kalankasvatus
  5. Omenapuut
  6. Maito
  7. Liha
  8. Kompostointi
  9. Puutarhakasvit

Onnistumiset ja toteutuneet

Omenapuut ovat heränneet kevääseen hyvin. Vielä ei tarvinnut suorittaa leikkauksia eikä juuri mitään muutakaan. Palaan asiaan syksymmällä sadon suhteen. Kuivuus tuntuu vähän vaikuttavan näiden kunnolliseen heräämiseen. Jännityksellä odotamme kuinka moni selviää.

Omanapuista osa kärsii jo tästä kuivuudesta. Kastelua ei voida aloittaa, koska kaivokin alkaa näyttämään tyhjältä. Se vähä mitä on jäljellä on nyt säännöstelty vain eläinten juomiseen.

Puutarhakasvit on työllistänyt tässä keväällä. Laitettiin jakoon edellisvuonna nostetut viinimarjapensaat ja samalla tuli tyrniä. Mansikka on vielä väliaikaisessa paikassa joka on myös “uusi puutarhakasvi” meillä. Raparperi on noussut ja kohta tehdään piirakkaa.

Marjapuskat ovat nyt todella työllistäneet meidät. On tehty tukia ja kitketty. Kuumuus tuntuu hidastavan jo kaikkea tekemistä.

Pohdin lannoitusta ja lannoituksen ajoitusta. Tämä on yleensä hoidettu, kun on aikaa tehdä se. Venynyt yleensä kesään, koska keväällä ei vaan ehdi.

Nyt kun on puskien juurella kykkinyt ja putsannut puskien alustoja syttyi lamppu. Lannoitus on ajoitettava ennemmin sään, kun ajankohdan mukaan. Tänä keväänä tämä korostuu entisestään. Suomen kesät on yleensä enempi tai vähempi mutta vetisiä kuitenkin. Lannoitus siis kannattaa ajoittaa ennemmin ennen sadetta kuin roiskia menemään, kun on aikaa.

Näille puskille on roiskaistu keväällä lannoitetta. Ne on nyt käsittämättömän tiiviin rikkaruohon vallassa, koska lannoitus ei ole imeytynyt marjapuskalle vaan antaa pintamaan rikkaruohoille valtavasti voimaa kasvaa.

Toki näidenkin puskien juurella oli rikkaruohoja aivan riittävästi. Nyt ne on nyhdetty ja odotamme sopivaa säätä ennen, kun menemme lannoittamaan, jotta voima menisi marjapuskan hyödyksi eikä tukahduttavalle rikkaruoholle.

Kesken mutta ei kuopattu (vielä)

Kasvihuone tämä ykkössijan saanut asia. Nyt tosiaan on jo toukokuun puoliväli eikä valmista ole mitä ihmettä täällä kupataan. Se on aloitettu mutta tehdään meille vieraalla rakennustavalla, joten testailua vielä.

Kasvihuoneen kasvit on kuitenkin olemassa ja voivat hyvin lypsypaikalla. Tämä on odotettua isompi projekti ja on tullut muutamia hidasteita. Kevät puuttuu ollaan menty suoraan kesään ja kesän hommiin.

Toukokuun kuivuus on alkanut myös vaikuttamaan. Tarkoitus oli tehdä kaaria mutta kuivuus estää rimojen liotuksen ja taivutuksen.

Yksi kaari on nyt ollut hetken valmiina noin kuukauden. Se on ollut hyvä juttu, koska pientä viilausta tiedettiin siinä vielä olevan ennen, kun tehdään enempää.

Ajatus on siis tehdä jokaisesta kaaren puolesta mahdollisimman valmis ennen, kun aletaan kasaamaan palapeliä. Eri puolilla on muutaman sentin eroja, jotta kaikki loksahtaa paikoilleen. Välipuiden paikat tarkalleen samoiksi, jotta vaaka tuki menee suoraan. Näitä pieniä juttuja, jotka vaikuttaa sitten kasaamiseen käytettävään aikaan paljon.

Vesiviljely on edelleen tulossa ja tarvikkeita hommailtu ja sitä kuuluisaa suunnittelua. Olemme aika valmiita lyömään kaiken kasaan, kun kasvihuone valmistuu.

Aurinkoenergia tämän pitäisi tulla kasvihuoneesee. Vielä epävarma toteutuuko ihan niin kuin suunniteltiin. Nyt on kuitenkin jo jemmailtu autosta otettu flekti en nyt saa päähän mikä on suomeksi. Olisiko syylärin jäähdyttäjä? Oli mikä oli mutta siis 12v virralla toimiva ropelli, jotta saadaan ilma liikkumaan kasvihuoneessa pienellä virralla.

Kalankasvatus on todella epävarma ehkä. Kasvihuoneessa on mennyt odotettua kauemmin valmistua, joten avoimena vielä.

Kompostointi tämä ehkä kuuluisi toteutuneisiin mutta kun on vielä tulossa uuttakin. Matokomposti on laajentunut jo ulkotiloihinkin.

 

Tavaraa on kuutio tolkulla nyt vasta osa siirretty madoille. Näillä keleillä vaatii kastelua, kun on umpilavalla, jossa on katto läpinäkyvä.

Etelänmatka pistää toimimaan

Puolessa välissä kuukautta sovin, että pari emoa viedään takaisin omalle tilalleen. Kyseessä on päivän reissu mutta tilalla tehdään kummasti enemmän töitä, jotta päivän pystyy olemaan poissa. En oikeasti ymmärrä miten se on mahdollista, että yksi vapaa päivä tuottaa töitä kahdeksi viikoksi tuplasti tai triplasti päivää kohden.

Sinne jäivät koti laitumelleen tyytyväisinä.

Tällä kerralla tehdään myös paljon varmistuksia, että reissuun ei tulisi katkoksia vaan menisi sujuvasti niin kuin kaikilla muilla tuntuu menevän. Tällä reissulla on taas tuttuuntapaan useita pysähdyksiä ja tapaamisia.

Hitaudelle on aina jokin syy

Kaikkia hommia ei vaan muista huomioida, jotka tulee keväällä eteen.

Maalaushommia lypsyrakennuksessa, kun kerran sää salli. Portaat piti laittaa uusiksi, jotta arki nopeutuisi.

Onneksi laidun kasvaa vaikka on kuivaa.

Laitumien kunnostus, vaikka kaikki on muka kunnossa niin kuitenkin saa hukkumaan toistapäivää ihan vaan lankoja seuratessa. Samalla tietty kiristelyä ja vaihtaa väliaitojen paikkoja ja ja ja. Toki tähän kuuluu myös lampaiden siirto, joka meni “niin kuin korkealassa”. Veimme lampaat uudelle alueelle pihan läpi. Kaikki meni todella hyvin. Kaikki rauhallisia ja tyyntä. Se oli se tyyni, joka on ennen myrskyä. Nehän poukkasi meinaan pellon kautta takaisin sinne mistä siirrettiin.  Tämä hölmöily aiheutti neljän väliaidan katkeamisen ja tolppien kaatumisen. Varsinkin sitä työtä lisää. Tämä tietenkään ei riittänyt meille eikä lampaille vaan toistimme tämän uuden leikin neljä kertaa. Pidimme päivän kaksi tässä välissä taukoa, että ehtii kaiken korjaamaan kunnolla. Lopulta keksimme, että lauma tarvitsee ankkurin, jolla saadaan se pysymään uudella laitumella. Tämä “ankkuri” on meidän pässi Jytinä. Hän on ollut talven ja kevään sisäruokinnassa. Kun hän pääsee vihreälle ei hänellä ole mitään intoa poistua vihreältä laitumelta. Onneksi tämä toimi, suurkiitos taas Jytinälle rauhallisuudestaan, joka tarttuu.

Kevät on myös kerinnän aikaa. Vaikka osa on jo keritty kevät talvella mutta nyt pitää kaikki lampaat keritä ennen lohkolta toiselle siirtymistä.

Kaikki kuljettimet on myös vaatinut omaa-aikaa. Vaikka kuvittelin, että talvella ja kevät talvella on käyty kaikki läpi. Tulee aina jokin uusi juttu ja moottorikuume siihen päälle, kun haluaakin mahdottoman takaisin toimintaan. Turhia tunteja ja turhautumista. Lopputulos kun ei sittenkään miellytä kun tuleekin jo seuraava vika… Aivan jatkuva kierre eli nyt on missio poistaa muutama aikaa ja rahaa kuluttava “harrastus” ajoneuvo. Samalla lähtee se hätävara-autokin, joka on monesti pelastanut kun mikään muu ei enää toimi…

Metsäkin vei oman aikansa tältä olemattomalta keväältä.

Sitten se siivous kaikista ihanin, hirvein, tylsin ja negatiivisin vapauttavin homman. Katon alle on tullut syksyllä tungettua milloin mitäkin lumelta suojaan. Nyt ovet auki ja kaikki ulos ja se vapauttava tunne, kun jotain saa pois. Tämän mukana tietysti tulee aina se tyhmä ajatus: miksi olen tämänkin säästänyt? Tästä tulee niin vapauttava tunne, kun saa tilaa takaisin. Se on rankkaa mutta sen jälkeen on taas helpompi hengittää.

Kuivuus hidastaa monella tavalla nyt kyllä jopa oman jalan nousemistakin. Kuitenkin on pitänyt jo kartoittaa lähi lähteiden tilanne, jos kaivosta nyt loppuukin vesi. Samalla tehdä suunnitelmaa, joka on jo aakkosten loppupäässä miten vesikriisistä selvittäisiin. Pitää valjastaa kärryjä ja autoja veden haun onnistumiseen, koska nauta juo lähes sata litraa vuorokaudessa. Mahdollista on myös kuljettaa naudat veden luokse, josta tosin voisi tulla täysipäiväistä hommaa hetkeksi.

Yhteispostauksessa mukana:

https://mrssinn.blogspot.com/2018/06/kuivuutta-muttei-kurjuutta-so-dry-but.html

https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2018/06/askeleemme-omavaraistelussa-62018.html

https://olipakerranarki.blogspot.com/2018/06/askeleemme-omavaraisuudessa-aina-ei.html

https://kiireetonelama.blogspot.com/2018/06/omavaraista-elamaa-lintujen-kasvatus.html

https://maa-tuskat.blogspot.com/2018/06/kuulumisia-tuvan-pihapiirista.html

https://maatiaiskananen.blogspot.com/2018/06/askel-askeleelta-kohti-omavaraisuutta.html

https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2018/06/kohti-omavaraisempaa-elamaa-2018.html 

https://kah-villakoira.blogspot.com/2018/06/heinatoita.html

8 thoughts on “Omavaraistelua 2018 osa 5. Tilanneraportti”

  1. Olen ihan samaa mieltä lannoituksen ajoituksen tärkeydestä. Toivotaan, että pian sataisi, jotta kuivuus hellittäisi. Teillä kyllä aina hommaa riittää, huh! Jaksamista ja ihanaa kesäkuuta! Ja vielä uudelleen mainitsen tuosta tulevasta kasvihuoneesta, että siitä tulee varmasti ihan mielettömän upea <3

  2. Paljon on tilallasi tapahtunut. Innolla odotan miltä kasvuohuone näyttää valmiina. Kaari on aivan mahtava! Mielenkiintoista on myös kuulla vesiviljelystä ja kalankasvatus kuullostaa huippumielenkiintoiselta! 🙂

  3. Keväällä olin sitä mieltä, että kitken niin vähän kuin mahdollista. Vaikka sitä kuinka välttelee niin kyllä sitä joutuukin konttaamaan useamman tunnin viikossa. Tuntuu kyllä, että mitään ei ole saanut aikaiseksi kun kasvihuone ei vaan valmistu. Sille on tullut sellainen merkkipaalu status, että kun se on valmis niin, jotain on tapahtunut.

  4. Teillä tuo kuivuus vaikuttaa todella rankasti, kun teillä on paljon isoja eläimiä. Toivottavasti saataisiin sadetta. Mutta sillä tavoin sopivasti, eikä mitään vedenpaisumusta.

  5. Toivotaan tosiaan vettä. Pelkoa aiheuttaa sitten se, että kun vesihana aukeaa meneekö se enää kiinni.

  6. Siivous…. miksiköhän olen tämänkin säästänyt??? – heitän pois….
    Kuluu jokin aika ja kas…missä se on??? Vaimoo!! oletko nähnyt? Oletko piilottanut? Oletko heittänyt poi??? Ai sen xxxxän… sinähän itse…. 😀
    Näin käy itselleni usein…. nyt juuri manasin kun jätin muuttokuormasta nipun kasvien tukikeppejä… nyt nuo neljä puolimetristä tomaatin taimea kun tarttis semmoiset 😀
    Hyvää kesän jatkoa… ja vettäkin toivon niin sinne kuin tännekin.
    Myy-muori

  7. On sitä jo muutama juttu tullut takaisin siivous kasasta. Kun on muistanut muksi se on säilytykseen laitettu. Alkuperäiseen tarkoitukseen täysin toimimaton mutta olikin jo keksittynä korvaavaa toimintaa tavaralle.

Kommentointi on suljettu.