Kun joutuukin luopumaan lampaista

Joskus ajattelin, että lampaat ovat ikuisia. Olipas dramaattisesti sanottu. Ihan noin tyhmä en ollut minäkään.

Kuvittelin, että tuossa ne porskuttaa niin pitkään kun vaan henki pihisee ja saavat vanhuuttaan sitten kuolla pois. Tämä vuosi ja kevät on kuitenkin nyt vahvistanut, ettei se ole järkevä ajatus kanta.

Pieni lammas lauma on helppo seurata ja erottaa ne huiput. Samalla näkee myös ne ei niin huiput. Ikä tuo monenlaista ongelmaa mukanaan. Pitkään se kehitys on ollut positiivinen mutta sitten kun se kehitys muuttuu alavireiseksi. Utare ongelmia tulee ja tuttipullo ruokittavia. Synnytksetkin tuntuvat olevan joillekkin tuskaisia. Villan laatu ei pysy toivotulla tasolla.

Kun lammas muutuu kulueräksi.

Onhan sillä työllistävä vaikutus kun eläinlääkäriä tarvitaan ja lääke firmatkin voivat hyvin. Vielä ei olla lääketsemis kierteessä vaikka suunta näyttää osan kohdalla siihen suuntaan.

Tämä päätös on perusteltava puhtaasti järjellä. Tunteille ei saa antaa tilaa. Toisaalta tunteille on selitettävä järjellä, että on parempi kun pääsee pois ilman lääkekierrettä.

Lampaat harrastus eläimiksi.

Pohdin hetken voisinko myydä vanhat lampaat eläkkeelle. Harrastajalle joka ei käyttäisi enää pässillä vaan laidunten hoitoon. Tätä nyt ei pitkään tarvinnut pohtia kun päädyin siihen, etten voi dumpata ongelmaa eteenpäin. Harrastajalla voi tullakkin mieleen, että pistämpä pässin noille. Silloin hän olisi ongelmissa kun eivät sitä enää kestäisi.

Olisihan se tietenkin todella opettavaista kun saisi roppakaupalla ongelmia ja häiriötiloja.

Tänä keväänä on myös meillä myynnissä lampaita.

Löytyy siitos pässiä ja nuoria pässejä viimevuodelta. Ostajien kanssa käyn aina kirjeenvaihtoa pitkään. En luovuta nopealla haulla. Haukun kaikki lampaani varsinkin jos niissä on jotain vikaa. Uskotteko kauppa ei oikein käy.

Välillä väsyttää kun samasta eläimestä aloitan sen saman haukkuma viestittelyn. Kuitenkin olen sitä mieltä, että ennemmin se eläin pysyy täällä ja kerron kaikki metkut kun se, että seilaa sitten edes takaisin.

Onhan tässä keväällä ollut varaaja joka piti pitkään jännityksessä. Sitten kun sanoin, että laitetaan vaikka kuukauden päähän viimeinen haku päivä. Ilmoitti: En voikkaan ottaa koska muutan kuukauden päästä, eikä uudessa kodissa ole tilaa lampaille. Tiesin tämän henkilön juuri ostaneen kolme lammasta. Pisti mietityttämään mitäs niille tapahtuu.

Tämä vahvisti vain käsitystäni siitä, että annan ihmisille aikaa vaikka vuoden varata eläintä kun se, että lähtee kiertolaiseksi.

Varmistukaa ostajasta tai myyjästä ennen kauppoja. 

Lisäys:

Tämä kirjoitus tuli vuorokausi sitten ulos.  Monelle on tullut käsitys, että luovumme kokonaan lampaista. Ei emme luovu. Teen siis lisä kappaleen vielä tähän.

Olemme tänä vuonna olleet karitsoinneissa onnekkaita.

Viime vuonna meni miten meni. Voisi melkein kiroilla kuinka huonosti viime vuoden karitsoinnit meni.

Tämä kevät on ollut hyvä. On tullut uuhia ja näyttävätkin huippu hyviltä. Kuitenkin meillä on tilaa rajallisesti joten poistamme vanhemmasta päästä lampaita.

Huippu urheilijakin lopettaa huipulla näin se menee myös lampailla. Näiden jälkeen tulee aina uusia huippuja. Helpoksi en voi sanoa kun on yhteistä taivalta jo useampi vuosi. Karitsointi aikaan on kylki kyljessä olkipatjalla torkuttu.

Rakkaus on myös sitä, että raaskii luopua. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *