Nyt se on jonkun muun käsissä.

Olen nyt tehnyt kaikkeni. Viimeinen arviointi on takana tässä hurjassa matkassa. Lopetin kahden vuoden lukemisen ja tenttaamisen yritys-suunnitelman esittelyyn. Vielä se menee kolmikannan arvioitavaksi. Olen kuitenkin luottavaisin mielin katsomassa tulevaisuuteen.

Miten matka meni noin niin kun omasta mielestä?

No hurjan hauskaa on ollut tehdä tätä opiskelu matkaa mielenkiintoisten ihmisten kanssa. Some, etäily, tilat ja persoonat ovat tulleet tutuiksi. Opettajalla on ollut hurja vaikutus opintojen täydelliseen onnistumiseen. Hänellä on ollut myös hirmuisen hyvä taito yllyttää uudenlaisiin haasteisiin. Lähdin jopa koulun SOMEttaja kilpailuun niin kylmiltään kun olla ja voi. Kilpailusta ei tullut voittoa vaikka tein sellaisia asioita joita en ennen ollut tehnyt. Pistin kilpailussa kyllä niin ihmissuhteet kun kehonkin koetukselle.

Piti lähteä Kajaaniin lähipäiville ja näyttöä suorittamaan. Päätin siihen matkalle sopia välietapin. Kysäisin itselleni tausta tueksi Alfarace:n kehittäjää. Kysyin saisinko tehdä pipo haasteen hänen pipollaan Jounin Kaupan Sampoa vastaan. Kuten minä on hänkin helposti yllytettävissä. Tuli sieltä tausta joukkoihin muitakin. Lähdettiin matkaan Jyväskylästä – Äkäslompoloon. Yhden yön pysähdys Ylläksen kupeessa. Aamulla ennen yhdeksää suoritettiin lasku Ylläksen huipulta stigoilla. Kuulemma olen ensimmäinen mies joka laski Ylläksen rinteen alas stigalla kiltti päällä (pelle seuranaan).

Hullujen lasku…

Matkaseuran tiputin Rovaniemen lentokentälle ja he suuntasivat Helsinki-Vantaalle. Minä lähdin kohti Kajaania tosin auto teki tepposet ja jäi Rovaniemelle. Vaihdoin auton junaan, katsoin karttaa ja pohdin kuinka ihmeessä voin ajatella, että Äkäslompolo on matkan varrella.

Miltä tuntuu opiskella etänä.

Paljon on tuurista kiinni. Itselläni on käynyt hyvä tuuri tilojen suhteen. Olen ollut isolla ja pienemmällä tilalla. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Ensimmäinen vuosi meni tutustuessa alaan olenhan kaupunkilainen ja traktorin olen nähnyt mutten koskaan ajanut.

Tilalaisille olin kyllä varmasti outolintu, joka on eksynyt muuttomatkalla. Monesti mulle mun kanssa kyllä naurettiin. Outoihin asioihin törmäsin joita ei normaalissa kilpailutettavassa yhteiskunnassa osannut ajatella. Viljeliä kun ei tuotteillensa laita hintalappua vaan ostaja. Voi olla jopa ainut ala jolla se on normaali käytäntö.

Suosittelen etäopiskelua perheellisille ja tietyn työmoraalin omaaville. Tietysti meillä on maataloudessa omanlaiset työehtosopimukset ja työajat. Muutama huomio niille, jotka lähtevät tätä alaa opiskelemaan. Suhde pitää olla kunnossa ja kotona kaikki hyvin. Venyä kannattaa se on vain hetki, kun se on ohi. Itse sain sovittua niin, että tein töitä niin pitkään kun töitä oli. Vapaat oli sitten taas suhteessa pidemmät.

Onnen kyyneleitä

Matkaan on mahtunut monia onnistumisia. Elämä on kulkenut opiskeluni varjossa. Puoliso on kantanut suurta vastuuta kun olen opiskellut. Hän on hoitanut tilaa ja lasta. Toisen lapsen odotusaikakin osui opiskelun kanssa samaan aikaan. Synnytyskin hoidettiin yöllä, jotta ehdin olla mukana. Aamulla lähdin tilalle hoitamaan lehmien synnytyksiä. Lapsen nimi tuli myös koulun kautta…

Ehdin mennä jossain välissä myös naimisiin. Se olikin hullua aikaa. En suosittele kenellekkään tekemään ylläri häitä ilman apuja. Kirkossa tökkäsin siskolleni CD soittimen ja ohjeistin painamaan play kun tullaan. Juu olisi ollut helpompi kun olisi ollut normaali hää marssi. Ei sopinut meille joten se oli Elastista. Hiukan oli hämmennystä mutta hyvin meni. Ensimmäinen kaasokin karkasi parkkipaikalta kun lapsi ehti nukahtamaan matkalla. Kaaso vaihdettiin lennosta uuteen joka oli pihalla kuin lumiukko. Bestmanit oli kuitenkin jo nakitettu kummin virkaan.