Huolista ja murheista osa 2

Tilamme on tällä hetkellä Strömsön vastakohta.

Lääkkeet eivät ole vielä saapuneet, joten huolia ja murheita on. Yksi uuhista alkoi hiipumaan lääkettä odotellessa. Soittoa taas eläinlääkärille ja puhelinresepti apteekkiin. Mulle ilmoitus, että sieltä vaan hakemaan.

Saavuttuani apteekkiin katson totuutta silmiin, joka ilmentyi apteekkarin muodossa. Kyllä olet oikeassa apteekissa mutta lääke on täällä vasta huomenna. Apteekkari oli kuitenkin avulias ja soitti puolensuomen apteekit läpi ei tätäkään lääkettä ei ole missään.

Varasuunnitelma käytöön ja tekstiviestiä eläinlääkärille joka vaihtoi toisen valmisteen, joka löytyi. Nyt on kriittinen potilas saatu lääkittyä hätävaralla.

*En mainitse lääkettä siitä syystä, ettei valmistetta käytetä ilman eläinlääkärin laskemia määriä.

Osa pellosta menee tässä rytinässä “karanteeniin”, joten on tässä ollut ihan hikinen päivä. Viimevuoden keväänä on tämä pelto perustettu ja kylvetty. Nyt sitä niitetään alas eikä heinää voi syöttää. En ole varma onko se fyysisesti vai henkisesti raskaampi suoritus.

Kaikki alueet jossa eläimet ovat nyt keväällä ehtineet olla on pois käytöstä ensivuoden syksyyn. Onneksi on rajattu tarkasti missä ovat olleet. Kevään ulospäästöäkin lykättiin usealla viikolla ja nyt ovat olleet pienellä alalla koska heinää on riittänyt. Jotain etiäisiä varmaan kun eivät ole vielä metsälaitumia käyttäneet ollenkaan.

Odottavan aika on pitkä

Näin olen kuullut. Nyt olisin valmis ajamaan vaikka Altaan hakemaan tätä ihme lääkettä joka tappaa madot sisällä ja ulkona.

Mahtavaa tukea ja apua on saatu lammasmaailmasta, joka on erikoistunut lampaiden hoitamiseen. (Tämä linkki ei ole mainos enkä saa tästä rahallista tai muutakaan hyötyä.) Olin itse epäileväinen aluksi mutta olen huomannut sen hyödyn kun on olemassa sellainen joka tietää.

Paljon on vielä avoimia kysymyksiä:

Uskallammeko myydä eläimiä eloon?

Uskallammeko enää ostaa uutta verta?

Kuinka voisimme tämän välttää tulevaisuudessa?

Mistä tämän saimme? Ei haluta syyttää ketään/ mitään mutta haluamme oppia virheistä.

Tämä viimeinen kysymys on kaikista kipein. Emme tiedä mistä se on tullut joten syntyy pelko peikko. Epäilyksen verhokin laskeutuu monien ylle. Asiasta lukeminen lisää epäilyjä samalla se lisää pelkoa.

Moni kontakti tiloista pystyy edelleen olemaan kontakti tila. Enkä usko sen niiltä tulleen koska aina on käytetty eri kenkiä omalla ja muiden tiloilla. Tämä tulee jatkumaan nyt tosin, ettei meiltä menisi muille.

Kyllähän tämä tietenkin on pysäyttänyt ja laittanut pohtimaan asioita. Ensivuodesta tulee kyllä rankka niin kuin tämä kevät sitä jo ei olisi.

Negatiivisuus pois ja etiä päin.

Olen sanonut, että kyy oli helpompi kuin nämä pienemmät madot. Niin hiton totta se oli näkyvä vastus jonka toiminta ja ajattelu oli tuttua. Nyt olemme “näkymättömän” uhan kourissa kuin taistelisi kummitusta vastaan.

Olemme kuitenkin päättäneet tehdä tästä uhasta niin näkyvän kuin vain osaamme. Haluamme taistella monella osa-alueella tätä pientä vaijettua mörköä vastaan. Sillä tästä myös kirjoitamme. On ollut hankala löytää mitään tietoa juoksutusmahamadosta. Kunhan saamme lisää tietoa joka on jollain tapaa luotettavaa julkaisen sen.

Nyt kuitenkin kirjoitamme miltä tämä tuntuu kun joutuu taistelemaan. Samalla tuntee itsensä ja tilansa likaiseksi. Kuitenkin tietäen, ettei tätä näkymätöntä uhkaa olisi pystynyt paljaalla silmällä mitenkään näkemään.

Yleisesti mielletään, että tämä mato tulee tilalle ostetun uuden eläimen mukana. Mato aktivoituu immuniteetin laskiessa laukaisija voi olla stressi, poikiminen tai ihan ruokinnan muutos.

Niin kauan kun on toivoa on mahdollisuus…