Aihearkisto: Blogi

Porin Matti pääsi vihdoinkin paikoilleen, Coca-cola on parasta

Porin Matti on ollut jo jonkun aikaa varastoituna, koska se sattui löytymään. Nämä tälläiset vanhat lämmitys jutskat on niin mun juttu. Ne on yksinkertaisia ja julmetun painavia, joten lämpö pysyy pitkään tasaisena ja lämmittäminen vie vähemmän puita, kun se on kerran saanut lämpöiseksi niin pitää lämpöä.

Rustiikki on aika ajoin IN ja mä päätin, että se saa olla nytkin IN. Pintaan on tullut pientä ruostekukkaa ja jonkun mielestä sitä ei voisi enää tuoda sisälle ilman, että maalaisi. Pohdin tätä maalausta jopa ihan vakavissani mutta rustiikkisuus muoti tulikin mieleeni. Joku jopa voisi yrittää tehdä tästä juuri tämän näköisen. Olemme siis voittajia, koska aika ja vähän kostea säilytys on tehnyt kovasti töitä meidän puolesta.

Päätin kuitenkin vähän hillitä tätä. Samalla halusin kiiltäviin osiin sitä kiiltoa lisää mikä niissä on ollut uutena ja nyt ruosteen alle kadonnut. Saisin näin vähän kotrastia. Muistelin millä ja miten pääsen parhaimpaan ja toivotuimpaan lopputulokseen. Muistin lokeroista putkahti mieleen, että kromi osien puhdistuksessa on ehdoton ykkönen Coca-cola, joten ei muutakun kokeilemaan. Kastelin rätin colalla ja aloin pyyhkimään, kiiltoa alkoi löytymään jopa isosta pinnasta jota en osannut odottaa.

Värit tasoittui ehkä jopa liikaa. Kiiltäviä listoja meinaan kyllä kiillottaa hiukan lisää, kun talvella istun tämän edessä ja lisäilen puita. Silloin siihen on hyvää aikaa ja saa hyvän syyn tuijottaa tulta.

Tämä Porin Matti on alun alkaen ollut maalaamaton ja varustettu sinistetyin levyin. Painoa tällä on 240kg koska on Porin  Matti 16 lämmitys tehoa on aina 60 neliöön asti. Mitat on kasvanut hiukan tuosta 1940 luvun versiosta. Tämän mitat on leveys 550mm syvyys 450mm korkeus 1150mm. Saattaa tuo painokin olla suurempi.

Porin Matin esite vuodelta 1940


Porin Matin valmistus on aloitettu 1939 ja sitä valmistetaan edelleen. Hiukan luukut on muuttunut matkan varrella mutta muuten on pysynyt tunnistettavana Porin Mattina. 

“Emännän työtaakkaa on nykyaikana lisännyt vaikeasti saatava taloustyöapu, joten lämmitysuunien hoidon vaivattomuus on hänelle tervetullut apu.”

Bimb my Porin Matti tulee varmaankin jossain vaiheessa.

Traktorin viimeinen päivä

Kolme päivää pääsitte nyt seuraamaan kuinka onnistuu Korkealassa suunnitellut traktori työt. On mennyt vähän niin ja näin tuo listan toteutus. Nyt alkaa kuitenkin viimeinen päivä.

Osittain unohtunut lista:

  1. Kunnosta tietä
  2. Tasoita pikkasen pihaa
  3. Nosta Porinmatti sisälle
  4. Siirrä pari ikävässä paikassa olevaa runkoa, ettei auraajan linko hajoa niistä
  5. Kasvimaalle kehys
  6. Oli vielä jotain jota en nyt muista…

Listasin tähän mitä muistin ensimmäisenä päivänä.

Päivä 1.

Päivä 2. 

Tänään on onnistuttu pysymään suunnitelmassa

Ihan varmasti joku toteaa nyt, että niin vissiin…

Tietä on ehditty kunnostamaan hiukan tai oikeastaan aika paljon. Se olikin ehkä hiukan vaikeampaa kuin osasin kuvitellakkaan. Voi toki olla, että työkalukin oli hiukan erikokoinen kuin mitä aikaisemmilla kunnostajilla on ollut. Minun muistikuvissa, kun siihen on vaan tilattu mursketta ja vedetty mattoa. Joskus kun olin vaahtosammuttimen koko luokkaa peltokiviäkin on upotettu pehmeimpiin kohtiin (sen kyllä huomasi).

Tie itsessään on ollut kohtalaisen kiva ajella, vaikka siihen ei juuri ole uhrattu mitään, ei aikaa, eikä ajatuksiakaan. Jos sitä joskus on lanattu, niin se on todennäköisesti tehty 2-2.5 metriä leveällä lanalla suuren suuri jos. Nyt se lanattiin 3 metriä leveällä perälanalla, joka tuntui hiukan ylimitoitetulta, joka hidasti aika reilusti, kun piti puita kierrellä, ettei kovin pahasti kolistelisi. Erityisen tyytyväinen olen naapurille joka kävi vuosi sitten kaivamassa lypsyhuoneeseen vesijohdon ja ajeli kaivinkoneella tielle poistaen samalla tien reunasta isoimpia kiviä. Niitä ei onneksi tarvinnut nyt varoa.

Tie on nyt lähellä valtatien leveyksiä tai ainakin se nyt tuntuu siltä. Heinä kun on sivuilta vallannut tilaa reilustikkin paikka paikoin ja nyt se on kapeimmillaan 3 metriä ja leveimmillä kohdilla lähellä 5 metriä. Eli nyt on saatu tehtyä paikkoja joissa voi tulla vastakkain henkilöautoilla. Tähän mennessä se on vaatinut jommalta kummalta nelivetoa tai hyvää peruutus taitoa.

Pihalle ei juuri tehtykkään mitään, koska nyt on heinä pinnassa ja se estää mutaisen liukkauden. Viime syksy on niin lähellä, että muistimme kuinka liukas multaisen savinen pinta on.

Porinmatti on nostettu sisälle. Oikeastaan vasta kuistille, koska siihen loppui koneellinen voima ja tästä miehestä paukut liikuttaa sitä yhtään pidemmälle ilman, että lattia olisi vahingoittunut. Loppumatkaa joutuu nyt sitten hiukan pohtimaan.

Se tunne kun vaimo soittaa ja kysyy onko toiveita kaupasta. Ei ihan tällä hetkellä tullut mitään mieleen.

Rungot on myös ehditty siirtämään parempaan paikkaan tai ainakin lingon ulottumattomiin toivottavasti.

Kasvimaalle kehys on vielä vaiheessa mutta kehyksen tarpeet on siellä päin, jos teenkään sitä kehystä. Aloin pohtimaan olisiko se kivempi ilman kehyksiä.

Näin kirjoitettuna tämä päivä näyttää ihan loistavalta eiköstä joo

Todellisuus löi tänään välillä hiukan kasvoille ja suunnitelmat joutuivat hiukan elämään. Tämä päivähän oli päivä jolloin tämä mies oli kolmin lasten kanssa, koska kauniimpi puoli oli sairaalassa synnytykseen liittyvissä tarkastuksissa.

Synnytys totta tosiaan. Se on meillä tästä päivästä eteenpäin vahvasti läsnä. Lampaiden pitäisi alkaa karitsoimaan tai siis aloitti tietenkin jo tänään reippailla kolmosilla. Huomenna saattaa tulla seuraavat tai jo yöllä. Kun ne on saatu mailmaan, alkaa naudoilla paukkua lasketut ajat ja ne kilpailee kumpi ehtii ensin vasikat vai ihmislapsi.

Traktori hommat loppuvat toistaiseksi. Ehkä kevyt traktori kärpänen puraisi…

Traktori ja sen listatut työt

Kopioin listan eilisestä postauksesta mutta jos haluat lukea kuinka lista eilen eteni niin voit käydä lukemassa täältä.

Osittain unohtunut lista:

  1. Kunnosta tietä
  2. Tasoita pikkasen pihaa
  3. Nosta Porinmatti sisälle
  4. Siirrä pari ikävässä paikassa olevaa runkoa, ettei auraajan linko hajoa niistä
  5. Kasvimaalle kehys
  6. Oli vielä jotain jota en nyt muista…
Voiko unohduksen teema jatkua loputtomasti?

Kyllä se tuntuu olevan vähän niin. Se on jotenkin tullut joksikin varjoksi tai sadepilveksi, joka seuraa kaikkea mitä on suuniteltu tehtäväksi.

Soitin äidille ja hehkutin, kun nyt on traktori käytössä. Ei ei olisi saanut ei ei ei ei ei…

Tästä siis lähdettiin taas ihan johonkin muuhun kuin oli suunniteltu.

Tänään teemme harmaillevesille kivipesän.

Viisi vuotta pesuvedet on suodattunut montussa. Ihan siis kaivurilla kaivettu reikä maahan ja siihen ne on padottu.

Nyt äiti muistutti, että kun kone on niin voisiko sille asialle tehdä jotain? No tottakai voi. Pellon reunassa on sopivasti peltokiviä.

 

Reikä olikin odotettua isompi. Sainkin heitellä näitä kiviä kauhaan ihan reilusti ja uudestaa ja uudestaan. Kahdeksannen kauhallisen jälkeen alkoi montussa olemaan sopivasti kiviä.

Kuten arvata saattaa unodin kuvata ne kivet.

Kun kiviä oli riittävästi soitin isälle saisinko lainata hänen murskekasasta mursketta. Sain luvan ja peitin kivet murskeella ja putken.

Hänen kasastaan löytyi myös routalevyjä. Jotka tietysti sosialisoin putkien päälle, jottei pakkanen jäädytä viemäriputkia, kun jäävät aika lähelle maanpintaa.

Levyjenpäälle kevyesti multaa, jotta maastoutuu hyvin maastoon ja näyttää siltä, ettei mitään olisikaan.

Se siitä kevyestä peitosta. Peruuttaen vaan yli ja viisivuotta sitten montusta kaivetut maat perälevyllä päälle ja kunnolla traktorilla tampaten maa tiiviiksi.

Siitä tuli oikein sievän näköinen kaikesta huolimatta.

Tulipas kivan näköinen tasainen kohta

Siitä taas ajatus lähti. Eli teimme tähän päälle kuormalavoista polttopuille kehikon.

Mini tyypit auttoivat innokkaasti puiden pinoamisessa.

Hyvin sitä taas talvella saunaa näillä lämmittääkin.

Onneksi idean äiti tuli myös puutalkoisiin. Kiitos äiti, että maltoit tulla pinoamaan puita.

Olikos se nyt taas niin, ettei tämäkään ollut sillä listalla?