Aihearkisto: Blogi

Kotitarvenautojen kasvatusta ja varauksia otetaan vastaan

Monen monta suuntaa on nyt katseltu, kyselty ja mietitty. Meinasimme jo maidon tuottajaksi ryhtyä mutta se ei ole mahdollista kun haluaa painia ISK Nenosten kanssa.
Esteenä on myös tie. Maitoauto kun huruttelisi tietämme kelistä riippumatta pitäisi siihen tuoda valtavasti maa-ainesta. Tien kunnostukseen uponneita rahoja on maidolla todella hankala saada takaisin.
 
Eläimiä pitäisi lisätä niin paljon, että emme siihen lähde.
Useat ovat huomanneet, että lauma on kasvanut kasvamistaan. Meillä on tällä hetkellä se tilanne, että pari synnyttäjää palaa takaisin omalle tilalleen. Kesän aikana lähtee pari kasvatus sopimuksella ollutta. Huokaisen helpotuksesta ja kaiholla tulemme ikävöimään näitä kaikkia PERSOONIA.

 Tulevaisuus on erilainen mutta samanlainen

Päädyimme kasvattamaan omatarvelehmiä. Pyrimme vastaamaan kunkin tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Ensisijainen on tietysti Nenosten säilyminen puhtaana. Sillä käytämme Nenosen sonnia mutta lehmät antavat oman säväyksen, jos sille tarvetta on.

Isk:ta tulee Nenosena ja pelkkänä Isk:na.

Isk

Sitten tulee kolmirotuisia AY/LI ja HOL/LI lehmät, joita astuu Isk sonni.

AY/LI
HOL/LI ja kolmen rodun vasikka.

Tiedostimme missä ollaan hyviä

Ollaan onnistuttu tuurilla saamaan muutama erittäin helppo yksilö kesyyntymään. Joiden kanssa on ollut helppo kesyttää villimpiäkin yksilöitä. Tämä siis etenee vähän lumipallomaisesti eteenpäin.

Haaste on tietysti aina tämä kesytys ja siinä joutuu ajattelemaan paljon. Ei ole yhtä tiettyä kaavaa, jolla menisi homman läpi. Tästä pitkäjänteisestä ajatustyöstä me pidämme. Se luo tietysti rutiineita meille ja eläimille se on todella tärkeätä, mutta ei kuitenkaan saa urautua.

Päätimme pitää homman itselle mielekkäänä ja mielenkiintoisena. Voisimme tietysti myydä vasikoita ja pyörittää lehmiämme aamusta iltaan. Elämässä pitää olla kuitenkin haasteita, joten leikimme tämän nuoruuden ja luovutamme valmiita lypsettäviä.

On joitain yksilöitä, jotka pidämme itsellämme hamaan tappiin. Niillä on kuitenkin täällä omatehtävä.

Mumma on yksi näistä, jotka on ja pysyy. Hän on helppo kaikessa toimii kuin ajatus, jota ei ole ehtinyt edes ajattelemaan. Toisekseen on todella kova tuottamaan maitoa, että vasikat saavat kasvamiseen oikeata lehmän maitoa. Samalla itse pysytään maidossa.

Kasvatusaika

Nopeata tämä homma ei ole. Kun vasikka syntyy, alkaa kasvatus, opettelu, tutustuminen ja kesyyntyminen kaikki tekeminen vaikuttaa onnistumiseen.

Astutamme tämän pienokaisen noin 1 vuoden ja 3 kuukauden iässä. Odotamme 9 kuukautta tulevaa vasikkaa.

Poikii 2 vuoden tietämillä. Lypsylle opetellan kuukausi tai kaksi. Otetaan kaikki ensi potkut vastaan ja luodaan lypsyllä käynnistä hänelle mahdollisimman mukavaa ja miellyttävää. Luodaan rutiini tulla lypsylle.

Harjoitellaan jo pienenä lypsypaikalla seisomista ja käsittelyä.  Aina ei ihan onnistu.

Tämän jälkeen luovutamme lehmän uuteen kotiin ja hänen vasikkansa aloittaa homman alusta.

Ensimmäisiä tulossa myyntiin vuoden vaihteessa

Saattaa tulla muitakin mutta varmasti yksi.

Tulossa myyntiin joulu/tammikuussa ISK ensikko. Poikii marraskuun puolenvälin tienoilla. Vasikka siis jäisi meille mutta lehmän saisi heti lypsettäväksi.
 
Kahdesta syystä emme anna heti poikimisen jälkeen:
1. Ensikosta ei koskaan tiedä miten sen lypsy alkaa sujumaan haluan luovuttaa vain kesyn eläimen.
2. Jos tuleva omistaja haluaa kantavana niin ensimmäinen tärppi on 7 viikkoa poikimisesta. 
 
Olemme ajoissa liikkeellä, koska silloin on talvi. Ei voi vaatia, että kukaan alkaa paikkaa lehmälle silloin tekemään. Tietenkin se myös syö heinää ja heinänteko on vasta edessä, joten voi laskea jo talven kulutukseen.
 
Tarvittaessa tullaan käymään, jos haluaa apua lehmän asuin/lypsy paikan suunnitteluun.
 
Meille saa tulla myös katsomaan kuinka me ollaan toteutettu.
 
Opetamme ja opastamme käsinlypsyyn, jos siihen tuntee tarvetta. Lypsykoneen hankinnassa ja asennuksessa voidaan myös auttaa.
Hinta ei ole “halpa” emme poista pakon edessä, joten olkaa yhteydessä, vaikka facebookin yksityisviestillä.

Kasvihuone ja vesiviljely edistyy vihdoinkin

Meille on siis tulossa vesiviljelyä kaloilla. Se on ollut tärkein tehtävä tälle keväälle. Säähän ei ole sallinut tämän kasvihuoneen valmistumista.

Sitten tehtiin jo kevät talvella askeleemme kohti omavaraisuutta 2018 siihen tuli listattua paljon. Monesti on kauhisteltu kuinka paljon yritämme ehtiä tekemään kevään aikana.

Ei mitään huolta kyllä me jaksetaan

Yritetään vielä ehtiäkin.

Kevät tosiaan hidasti rutkasti valmistumista kuivuudella. Nyt iski paniikki, kun alkoi kesäkuu. En tiedä kuinka normaalit ihmiset ratkaisee nämä ongelmansa mutta me päätimme toimia meille normaalilla tavalla.

Me rakennamme nyt kasvihuoneen, jotta sato ehtisi syksyksi. Joku ehkä huokaisee: viimeinkin. Nyt on aika siis paljastaa, että teemme kasvihuone 2:sen nyt ja kohta sitten sen alkuperäisen suunnitelman kasvihuoneen. Näin tulemme saamaan jotain satoa.

Päivä 1.

Idea syntyi kun purimme lumen alla antautunutta kasvihuonetta. Ajatus oli tehdä siihen pieni ryytimaa mutta pohjat innoitti tekemään päälle uuden. Ideasta toteutuksen aloitukseen meni pieni hetki. Purkupäivänä oli jo ensimmäinen kaari valmiina.

Päivä 2.

 Huruteltiin jo aamusta vp-lux:iin ostamaan tarvikkeita vesiviljelyyn.

Mukaan tarttui kasvatusalusta, vesipumppu, ilmapumppu, ilmaletkua, ilmakiviä, ravinteet koko kasvun ajaksi ja muutama ruukku.

Kaaret alkavat olla paikoillaan, vaikka puolipäivää meni asioilla pyöriessä. Toki rungon pitäisi olla täysin valmis tänään. Tietenkin nyt tulee sitä vettä enemmän kuin ihan vaan pisaroita silloin tällöin.

Kehikko nousi pystyyn. Huomenna sitten muovitetaan ja kohta laitetaan kasvit sisään.

Kuvasta ei näe mutta vettä sataa. Ei vaan voi valittaa, kun on kaksiviikkoa tanssinut sadetanssia.

Kun hidasteet on pois, on vauhti hurjaa.

Kasvithan pitäisi olla sitten jo ylihuomenna kasvamassa.

Nyt kun saadaan vettäkin niskaan rakentaessa niin antaa tulla riittävästi. Jos vaan saataisiin vettä, että kaaret saisi kostumaan alkaisi kasvihuone 1:nen nousta.

Päivä 3.

Kasvihuonemuovin haku Standard line:ltä. Sieltä saamme määrämittaiseksi leikattuna juuri sen verran mitä tarvitsemme.  Kun on muutakin asiaa kylälle niin samoilla ajoilla hoituu. Markkinatkin oli kylillä ja meni ajateltua pidempään.

Hehkutin, että tänä vuonna en ole persepystyssä rikkaruohojen kimpussa, koska teen kaiken niin helpoksi. Se, että sen saavuttaa pitää olla kymmenen vuoden kitkemisien edestä kitkemässä. Tänään päivä meni pohjan puhdistuksessa siis persepystyssä ja kynnet verillä.

Uskokaa tai älkää mutta edellisenä päivänä olin sitä mieltä, että huomenna laitan jo kasvit sisään. En muuten laita. A. Kalusteet aiheutti suunnittelemista ihan kynän ja paperin kanssa. B. Heräsin ajatukseen, että ennen muoveja se pitäisi maalata. Se valkoinen maali mikä meillä oli, oli talvella jäätynyt ja…

Pohjan muoto alkaa jo hahmottumaan pikkuhiljaa. Oikeaan reunaan on tarkoitus tehdä allas. Siihen tulee sitten lautat, joissa kasvaa salaatit ja muut “rehut”. Vasempaan laitaan pitäisi tulla ensin vesitankit joidenka jälkeen kivipenkit, johon tulee tomaatit, kurkut ja muut tukea tarvitsevat tai varrelliset kasvikset.

Epäilen, että huomenna ei kasveja vielä kasvihuoneessa näy.

Huominen päivä olisi tarkoitus pyhittää maalaamiselle ja nakertelulle. Tosin pitää käydä maalia hakemassa, joten samalla käyn myös kyläilemässä.

Tuntuu, ettei tämä ollutkaan ihan niin nopea juttu kuin aluksi tuntui. 

Oven teko jää muovitus päivälle, koska tuli pari idea vaihtoehtoa, joista päätän kun nukun. Sisustuksen rakennuskin saattaa tarvita, että päädyt on auki.

En muuten vieläkään tiedä vaikka nukuin.

Päivä 4.

Viisaana kuluttajana päätin tarkistaa saatavuudet netistä ja vertailla hintoja. Totesin taas, että isoilla voi olla mitä vaan kuitenkin menee kaikki tilaukseen. Vaihdoin liikettä ja sain kaikki kerralla. Säästin samalla muutaman eurosen.

Jotenkin en ole oppinut laskemaan maalaukseen menevää aikaa. Se ei sovi jotenkin aikataulutukseen ikinä. Aina se yllättää, että siihen oikeasti menee päivä. Kun ensin maalaat ja sitten maalaat uudestaan niin kuivumisaikojen kanssa on päivä seljällään. Miksi sitä ei ikinä opi. Varsinkin nyt, kun pitäisi “välissä” maalata eikä vasta sitten kun on valmis.

Maali antoi vähän ryhtiä kasvihuoneeseen.

Vesialtaan ensimmäinen palanen kiinnitetty vielä miljoona osaa jäljellä. Alkaahan se muodostumaan, vaikka vähän hitaammin kun oli ajatuksissa. Huomenna toivottavasti loput kalusteet sisälle ja lattian korkoja ja altaisiin vettä. Voi olla toive ajattelua mutta katsotaan miten kuivumisajat antaa myötä.

Päivä 5.

Huilipäivä edistystä ei juurikaan tapahtunut.

Aamusta jo kävästiin hakemassa vähän peruskalliota. Sitä tuli nyt 4t kiloa. Lähdin hakemaan paria tonnia ja kun tämä oli lavalla pohdin jo, että riittääkö tuommonen nöppönen.

Muuttolaatikollinen kerrallaan alkaa se lattia löytämään korkeutensa. Tämä siis otettiin ihan kuntoilun kannalta koko päivä. Vitsailin tietysti, että kun lava on tyhjä voin sanoa kantaneeni 4 tonnia näillä käsillä. Vieläkin siellä on mutta huomattavasti enemmän on kannettu mitä jäljellä.

Kasteltiin ja tanssittiin, jotta pohjapainuisi paikoillee. Eikä joustaisi enää myöhemmin.

Kivialtaiden pohjat tuli myös sovitukseen. Pienesti hidasti aivotyöskentely.

Pyysin jo ammattiapua rautakaupassa mutta sain vain ihmettelyä. Kun siis teen läpiviennin allasmuoviin ja valmiit palaset on kortilla. Ei kuulemma ole normaalia tehdä allasta jossa on pitävä reikä tai siis se reikä.

Onneksi tuli näälämies käymään, joka osaa kehittää toimivan ratkaisun käsillä olevista tarvikkeista. (toivottavasti) 

Suurin osa päivästä meni sosiaalisten taitojen käyttöön ja aivotyöskentelyyn mutta jos taas huomenna olisi se päivä, kun saisi valmiiksi.

Päivä 6.

Päivän aiheena on nyt sitten altaat ja saada ne valmiiksi.

Löysin varastosta tiiviste kumia, josta voi leikata tarvittavan kokoisia tiivisteitä. Nyt käytän sitä vahvikkeena läpivienteihin.

Allasmuovin pala liimattiin tähän vahvike palaan.

Sitten kun ne oli toisiinsa kuivunut liimattiin ne oikealle paikalle allasmuoviin. Tämä päivä oli odottamista ja taas odottamista.

Kun reijät kuivui niin tehtiin kauluksia kivilavoihin ja pintakäsiteltiin. Sitten odotettiin, että ne kuivuu.

Laitettiin välillä ison altaan muovit paikoilleen. Onneksi ei ollut seinät vielä tiellä.

Meinattiin kokeilla kuinka vesi kiertää. Kunnes kaivosta loppui vesi…

Odotettiin taivaalta vettä lisää. Moneen kertaan se on tänään pikkasen ripsinyt, että on saanut kamat kantaa katon alle ja taas pihalle. (Noin kuusikertaa kaikki on levitetty ja kerätty)

Jospa se sataisi yöllä, jotta vesi ongelma ratkeaisi.

Viimeinen kiviallas kuivuu vielä, kun pääsee yöpuulle. Sisusta alkaa jo muodostumaan. Vaikka sieltä vielä puuttuu paljon ja se tärkein eli vesi. Onneksi kuitenkin kaivoon oli jo tullut lisää vettä, että sai laittaa pumpun seinään ja eläimille menee taas vettä vain tunnin tauon jälkeen.

Vielä siis puuttuu ovi josta en ole nähnyt unta, vaikka kuinka pinnistän. Muovit pitäisi myös laittaa kunhan kaikki on sisällä valmista. Sitten joskus tulee ne kasvit, jotka piti olla jo jonkin aikaa sitten tuolla… Enää en näe, että niillä olisi niin kiire vaikka intoilinkin niiden kanssa.

Tietysti tässä vaiheessa pohtii jo sitä toista kasvihuonetta. Onko siihen aikaa ennen kun on tullut ensilumi? Ei tässä pitänyt mennä kuin pari päivää.

Päivä 7.

Jumissa totaallisen jumissa. Kuinka paljon voikaan vedettömyys vaikuttaa.

Altaat on valmiina mutta vesi puuttuu. Kivialtaista puuttuu myös kivet, koska ei ole vettä jolla pesisi ne ennen altaaseen laittoa. Oven kohtaa on aloitettu suunnittelemaan. Päätyjä ei voi laittaa ennen, kun kivet on kannettu.

Listoja ja lisää listoja. Mitään muuta ei nyt voi tehdä ennen, kun saadaan vettä. Tämä on kyllä jotenkin turhauttavaa.

Uhmasimme kuivuutta ja seuloimme kuivana osan kivituhkasta pois ja pienen maa aineksen.

Vihreässä astiassa pesimme kivet, jotka pääsivät paikoilleen sen jälkeen. Tosin kun muutaman litran vesimäärällä yrittää putsata kiviä likaantuu vesi nopeasti ja taas uusi vesi. Pystyimme pesemään vain kahden veden verran. Yhdellä vedellä huuhteli noin 50 kiloa kiviä. Voin kyllä sanoa, että vielä on monta sataa kiloa huuhdottavana. Uuvuttaa kyllä kehoa ja mieltä.

Toivelistalla on vieläkin vesisade, joka saisi jo eksyä tännekin.

Salaatteja laitetaan jo kasvamaan, jotta olisivat valmiita kun vihdoinkin kasvihuone on valmis. (joskus sitten…)

Ensimmäinen kahdenkymmenen erä laitettiin itämään kasvihuoneen valmistumista odotellessa. Olisi kyllä intoa ollut enempi, kun mitä sallin siemeniä istuttaa. Tylsintä oli se, että pussiin jäi vielä paljon siemeniä, joita sitten viikon päästä taas istutetaan.

Päivä 8.

Toivotonta ei sitä vettä vaan tule vaikka kuinka tanssii.

Edistyimme kuitenkin, kun tuli sellainen ahaa elämys. Sata salamaa “Sekoitetaan uutta ja vanhaa kouluun Piirretään liitutauluun kuka ampuu kuin bensaruisku no Vicky Rosti ja Antti Tuisku” tämä lähti tänään soimaan päässä, kun sen keksin.

Katsokaa tuota ovea!!! Tälläiseen päädyin sehän ei siis istu tuohon mitenkään. Tässä kohti siis tuli se Antti Tuisku korvamato. Oli siis keksittävä kuinka tämä istuisi, jotenkin paremmin kokonaisuuteen. Vanha hieno ovi joka on ollut ilman käyttöä jo jonkin aikaa. Säälin hetken tätä ovea mutta päädyin, että parempaa käyttöä ei tälle ole. Voisihan se joutilasta oloaan jatkaa mutta kohta se lahoaisi varastossa ja kukaan ei pääsisi ihailemaan tätä hienoa ovea. Käyttönhän se on aikoinaan tehty miksi se olisi nyt jotenkin pyhä.

Idea kun syttyi oli pakko laittaa muovikin päälle. Oli niin suuri into tehdä päätyseinä oven ympärille kun tuntui, että nyt on visio päällä ja huomenna se on jo kadonnut. Tahti oli taas hurjaakin hurjempi kun vauhtiin päästiin.

Mitäs sanotte? Piilopirtti seinä alkaa olemaan valmis tyyli on kyllä aika rouhea. Jotain ehkä vielä tähän kehitellään lisää mutta nyt se on tässä.

Ovi tuntui jotenkin yksinäiseltä, joten vähän puuta ja pehmeyttä niin alkoihan se kuuluvan kasvihuoneen oveksi.

Onni on olla joskus hidas nimittäin nuo pinta laudat oli menossa polttopuiksi. Keräiltiin niitä pinosta ja kuorittiin hampaat irvessä. Ensin kuorittiin kaikki sopivan mittaiset mutta sitten tajuttiin, että kannattaa hiukan valikoida sellaisia joissa on valmiiksi suorat reunat.

Mielestäni tämä ei ole yhtään niin hurja miltä se omassa päässä aluksi tuntui. Nyt se pitäisi ehkä siirtää näkyvemmälle paikalle.

Kulissien takaa vielä kuva.

Olen innoissani tästä projektista, vaikka vielä on tehtävää paljon ennen kasveja. Takaseinä on auki edelleen, koska kivet on saatava sisälle helposti. Siihen muuten tulee ihan vaan muovi ilman mitään kommervenkkejä.

Enempää en tällä kertaa venytä julkaisua, joten palataan kasvihuoneen toimintaan kun sisusta on valmis. Nyt on ulkokuori suurinpiirtein kasassa.

Kasvihuone 2 idea

Tästä tulee pienempi kuin kasvihuone 1:sestä.

Kasvihuone 2:sen tiedot:

  • Koko noin 15 neliötä
  • Kaksi pientä kivi/sora kasvuallasta
  • Yksi 5 neliön vesiviljely allas
  • Ravinne säiliön koko 400 litraa (muutettu nyt 200 litraan koska kuivaa)

Ei kaloja. Ravinteet annetaan pulloista ml tarkalla annostuksella.

Tällä hetkellä ajatus on laittaa kivipeteihin tomaatit, lautoille salaattia ja muita kasveja joidenka lehdet ovat syötäviä. Itseni tuntien kohta se on niin täysi kaikkea, että kasvihuone 1:sen olisi paras valmistua nopeasti.

Kesä on jo menetetty

Kasvihuone 1:sen valmistuminen on tavoite. Siitä saatava sato on vain plussaa mutta sen täydellinen toiminta menee ensi kaudelle. Hidastella ei kuitenkaan aiota vaan lyödään kasaan niin nopeasti kuin sää vain sallii. Nyt on hidastanut kuivuus koska kaaret tarvitsee kostuttaa ja sitten taivuttaa oikeaan muotoon.  Jos kuivuus tulee takaisin niin joudumme palaamaan piirustus pöydän ääreen.

Kaivon vesi on alalukemissa, jota ei enää voi antaa laskea alemmaksi. Joten ainoa toivo on taivaalta satava vesi.

Tässä postauksessa on mainittu kaksi yritystä. Tämä tuotesijoittelu johtuu hyvästä palvelusta ja on julkinen kiitos hyvästä työstä. Vieläkään blogia ei ole lahjottu ja vieläkään emme lukijoitakaan lahjo.

Omavaraistelua 2018 osa 5. Tilanneraportti

Tämä on jo viides tätä sarjaa. Hienosti on blogien kirjoittajat sitoutuneet, vaikka tiukolle on vedellyt välillä valmistuminen.

Aloitan tämän kirjoittamisen nyt ja eletään toukokuun puoltaväliä. 

Kirjoittaminen vaatii tietyn fiiliksen, jotta jotain saa kirjoitettua. Yleensä pohdin ja kirjoitan sitten päivässä tai kahdessa julkaisun kuntoon. Nyt tulen siis kirjoittamaan paljon pidempään enkä tiedä osaanko upota siihen ajatukseen, jolla lähden kirjoittamaan uudestaan.

Suunnitelma vuodelle 2018:

  1. Kasvihuone
  2. Vesiviljely
  3. Aurinkoenergia
  4. Kalankasvatus
  5. Omenapuut
  6. Maito
  7. Liha
  8. Kompostointi
  9. Puutarhakasvit

Onnistumiset ja toteutuneet

Omenapuut ovat heränneet kevääseen hyvin. Vielä ei tarvinnut suorittaa leikkauksia eikä juuri mitään muutakaan. Palaan asiaan syksymmällä sadon suhteen. Kuivuus tuntuu vähän vaikuttavan näiden kunnolliseen heräämiseen. Jännityksellä odotamme kuinka moni selviää.

Omanapuista osa kärsii jo tästä kuivuudesta. Kastelua ei voida aloittaa, koska kaivokin alkaa näyttämään tyhjältä. Se vähä mitä on jäljellä on nyt säännöstelty vain eläinten juomiseen.

Puutarhakasvit on työllistänyt tässä keväällä. Laitettiin jakoon edellisvuonna nostetut viinimarjapensaat ja samalla tuli tyrniä. Mansikka on vielä väliaikaisessa paikassa joka on myös “uusi puutarhakasvi” meillä. Raparperi on noussut ja kohta tehdään piirakkaa.

Marjapuskat ovat nyt todella työllistäneet meidät. On tehty tukia ja kitketty. Kuumuus tuntuu hidastavan jo kaikkea tekemistä.

Pohdin lannoitusta ja lannoituksen ajoitusta. Tämä on yleensä hoidettu, kun on aikaa tehdä se. Venynyt yleensä kesään, koska keväällä ei vaan ehdi.

Nyt kun on puskien juurella kykkinyt ja putsannut puskien alustoja syttyi lamppu. Lannoitus on ajoitettava ennemmin sään, kun ajankohdan mukaan. Tänä keväänä tämä korostuu entisestään. Suomen kesät on yleensä enempi tai vähempi mutta vetisiä kuitenkin. Lannoitus siis kannattaa ajoittaa ennemmin ennen sadetta kuin roiskia menemään, kun on aikaa.

Näille puskille on roiskaistu keväällä lannoitetta. Ne on nyt käsittämättömän tiiviin rikkaruohon vallassa, koska lannoitus ei ole imeytynyt marjapuskalle vaan antaa pintamaan rikkaruohoille valtavasti voimaa kasvaa.

Toki näidenkin puskien juurella oli rikkaruohoja aivan riittävästi. Nyt ne on nyhdetty ja odotamme sopivaa säätä ennen, kun menemme lannoittamaan, jotta voima menisi marjapuskan hyödyksi eikä tukahduttavalle rikkaruoholle.

Kesken mutta ei kuopattu (vielä)

Kasvihuone tämä ykkössijan saanut asia. Nyt tosiaan on jo toukokuun puoliväli eikä valmista ole mitä ihmettä täällä kupataan. Se on aloitettu mutta tehdään meille vieraalla rakennustavalla, joten testailua vielä.

Kasvihuoneen kasvit on kuitenkin olemassa ja voivat hyvin lypsypaikalla. Tämä on odotettua isompi projekti ja on tullut muutamia hidasteita. Kevät puuttuu ollaan menty suoraan kesään ja kesän hommiin.

Toukokuun kuivuus on alkanut myös vaikuttamaan. Tarkoitus oli tehdä kaaria mutta kuivuus estää rimojen liotuksen ja taivutuksen.

Yksi kaari on nyt ollut hetken valmiina noin kuukauden. Se on ollut hyvä juttu, koska pientä viilausta tiedettiin siinä vielä olevan ennen, kun tehdään enempää.

Ajatus on siis tehdä jokaisesta kaaren puolesta mahdollisimman valmis ennen, kun aletaan kasaamaan palapeliä. Eri puolilla on muutaman sentin eroja, jotta kaikki loksahtaa paikoilleen. Välipuiden paikat tarkalleen samoiksi, jotta vaaka tuki menee suoraan. Näitä pieniä juttuja, jotka vaikuttaa sitten kasaamiseen käytettävään aikaan paljon.

Vesiviljely on edelleen tulossa ja tarvikkeita hommailtu ja sitä kuuluisaa suunnittelua. Olemme aika valmiita lyömään kaiken kasaan, kun kasvihuone valmistuu.

Aurinkoenergia tämän pitäisi tulla kasvihuoneesee. Vielä epävarma toteutuuko ihan niin kuin suunniteltiin. Nyt on kuitenkin jo jemmailtu autosta otettu flekti en nyt saa päähän mikä on suomeksi. Olisiko syylärin jäähdyttäjä? Oli mikä oli mutta siis 12v virralla toimiva ropelli, jotta saadaan ilma liikkumaan kasvihuoneessa pienellä virralla.

Kalankasvatus on todella epävarma ehkä. Kasvihuoneessa on mennyt odotettua kauemmin valmistua, joten avoimena vielä.

Kompostointi tämä ehkä kuuluisi toteutuneisiin mutta kun on vielä tulossa uuttakin. Matokomposti on laajentunut jo ulkotiloihinkin.

 

Tavaraa on kuutio tolkulla nyt vasta osa siirretty madoille. Näillä keleillä vaatii kastelua, kun on umpilavalla, jossa on katto läpinäkyvä.

Etelänmatka pistää toimimaan

Puolessa välissä kuukautta sovin, että pari emoa viedään takaisin omalle tilalleen. Kyseessä on päivän reissu mutta tilalla tehdään kummasti enemmän töitä, jotta päivän pystyy olemaan poissa. En oikeasti ymmärrä miten se on mahdollista, että yksi vapaa päivä tuottaa töitä kahdeksi viikoksi tuplasti tai triplasti päivää kohden.

Sinne jäivät koti laitumelleen tyytyväisinä.

Tällä kerralla tehdään myös paljon varmistuksia, että reissuun ei tulisi katkoksia vaan menisi sujuvasti niin kuin kaikilla muilla tuntuu menevän. Tällä reissulla on taas tuttuuntapaan useita pysähdyksiä ja tapaamisia.

Hitaudelle on aina jokin syy

Kaikkia hommia ei vaan muista huomioida, jotka tulee keväällä eteen.

Maalaushommia lypsyrakennuksessa, kun kerran sää salli. Portaat piti laittaa uusiksi, jotta arki nopeutuisi.

Onneksi laidun kasvaa vaikka on kuivaa.

Laitumien kunnostus, vaikka kaikki on muka kunnossa niin kuitenkin saa hukkumaan toistapäivää ihan vaan lankoja seuratessa. Samalla tietty kiristelyä ja vaihtaa väliaitojen paikkoja ja ja ja. Toki tähän kuuluu myös lampaiden siirto, joka meni “niin kuin korkealassa”. Veimme lampaat uudelle alueelle pihan läpi. Kaikki meni todella hyvin. Kaikki rauhallisia ja tyyntä. Se oli se tyyni, joka on ennen myrskyä. Nehän poukkasi meinaan pellon kautta takaisin sinne mistä siirrettiin.  Tämä hölmöily aiheutti neljän väliaidan katkeamisen ja tolppien kaatumisen. Varsinkin sitä työtä lisää. Tämä tietenkään ei riittänyt meille eikä lampaille vaan toistimme tämän uuden leikin neljä kertaa. Pidimme päivän kaksi tässä välissä taukoa, että ehtii kaiken korjaamaan kunnolla. Lopulta keksimme, että lauma tarvitsee ankkurin, jolla saadaan se pysymään uudella laitumella. Tämä “ankkuri” on meidän pässi Jytinä. Hän on ollut talven ja kevään sisäruokinnassa. Kun hän pääsee vihreälle ei hänellä ole mitään intoa poistua vihreältä laitumelta. Onneksi tämä toimi, suurkiitos taas Jytinälle rauhallisuudestaan, joka tarttuu.

Kevät on myös kerinnän aikaa. Vaikka osa on jo keritty kevät talvella mutta nyt pitää kaikki lampaat keritä ennen lohkolta toiselle siirtymistä.

Kaikki kuljettimet on myös vaatinut omaa-aikaa. Vaikka kuvittelin, että talvella ja kevät talvella on käyty kaikki läpi. Tulee aina jokin uusi juttu ja moottorikuume siihen päälle, kun haluaakin mahdottoman takaisin toimintaan. Turhia tunteja ja turhautumista. Lopputulos kun ei sittenkään miellytä kun tuleekin jo seuraava vika… Aivan jatkuva kierre eli nyt on missio poistaa muutama aikaa ja rahaa kuluttava “harrastus” ajoneuvo. Samalla lähtee se hätävara-autokin, joka on monesti pelastanut kun mikään muu ei enää toimi…

Metsäkin vei oman aikansa tältä olemattomalta keväältä.

Sitten se siivous kaikista ihanin, hirvein, tylsin ja negatiivisin vapauttavin homman. Katon alle on tullut syksyllä tungettua milloin mitäkin lumelta suojaan. Nyt ovet auki ja kaikki ulos ja se vapauttava tunne, kun jotain saa pois. Tämän mukana tietysti tulee aina se tyhmä ajatus: miksi olen tämänkin säästänyt? Tästä tulee niin vapauttava tunne, kun saa tilaa takaisin. Se on rankkaa mutta sen jälkeen on taas helpompi hengittää.

Kuivuus hidastaa monella tavalla nyt kyllä jopa oman jalan nousemistakin. Kuitenkin on pitänyt jo kartoittaa lähi lähteiden tilanne, jos kaivosta nyt loppuukin vesi. Samalla tehdä suunnitelmaa, joka on jo aakkosten loppupäässä miten vesikriisistä selvittäisiin. Pitää valjastaa kärryjä ja autoja veden haun onnistumiseen, koska nauta juo lähes sata litraa vuorokaudessa. Mahdollista on myös kuljettaa naudat veden luokse, josta tosin voisi tulla täysipäiväistä hommaa hetkeksi.

Yhteispostauksessa mukana:

https://mrssinn.blogspot.com/2018/06/kuivuutta-muttei-kurjuutta-so-dry-but.html

https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2018/06/askeleemme-omavaraistelussa-62018.html

https://olipakerranarki.blogspot.com/2018/06/askeleemme-omavaraisuudessa-aina-ei.html

https://kiireetonelama.blogspot.com/2018/06/omavaraista-elamaa-lintujen-kasvatus.html

https://maa-tuskat.blogspot.com/2018/06/kuulumisia-tuvan-pihapiirista.html

https://maatiaiskananen.blogspot.com/2018/06/askel-askeleelta-kohti-omavaraisuutta.html

https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2018/06/kohti-omavaraisempaa-elamaa-2018.html 

https://kah-villakoira.blogspot.com/2018/06/heinatoita.html